| Aihe: Kultauksen rippeiden poistaminen | |
|---|
|
Mulla on kitarassa kullattu tune-o-matic-talla ja peräkappale. No, kultaushan on lähtenyt niistä aika laajalti pois ja alta näkyy ihan nätti metallipinta, liekö sitten kromaus vai niklaus vai mikä? Nykytilanteessa osat ovat aika rujonnäköiset puolittain kullankiiltoisina. Olisiko jotakin konstia, jolla kultauksen saisi pois kauttaaltaan? Haulla löytyi juttuja uudelleen kultaamisesta, mutta olen oikeastaan huomannut, etten pidä kullatuista osista kitaroissa.
Vai pitääkö ostaa vain suosiolla uudet osat ja myydä vanhat romumetallin hinnalla eteenpäin? |
|
Samanlainen murhe,60-luvun japanilaisessa on kullatut mikinkuoret ja tremolo systeemi ja kultaus on kulunut osittain pois.
Tietenkin vintageen kuuluu ajan patina,mutta kultauksen osittainen kuluminen tekee kitarasta rahjaisen nakoisen. |
|
Epäilyttää,että onko tuo edes oikeata kultaa?Nimittäin kultaa käytetään hampaissakin ja se kestää koko ihmisiän juurikaan kulumatta.
Vai onko vaan niin,että pinnoitusmenetelmät on vaan niin huonoja?
Liian ohut kerros vääränlaiselle metallille ja syntyy hylkimistä.
Vai onko hiki vaan niin syövyttävää?Kuka muuten tekee suomessa kultauksia?
Kemistit huomio? |
|
Metallin kiillotukseen tarkoitetut hiovat tahnat (esim. Autosol) poistaa kultauksen melko helposti. Samalla tulee kiillotettua pinta siistiin peilipintaan. Tosin voi olla melko vaikea kiillottaa tallan sisäpuoli.
No eipä tässä... Mitäs ite? |
 fox
21.08.2012 11:27:13 | |
|
kiriminni: Epäilyttää,että onko tuo edes oikeata kultaa?Nimittäin kultaa käytetään hampaissakin ja se kestää koko ihmisiän juurikaan kulumatta.
Vai onko vaan niin,että pinnoitusmenetelmät on vaan niin huonoja?
Liian ohut kerros vääränlaiselle metallille ja syntyy hylkimistä.
Vai onko hiki vaan niin syövyttävää?Kuka muuten tekee suomessa kultauksia?
Kemistit huomio?
Eipä se tosiaan mitään "24 karaatin" kultaa ole missään, kultaa kumminkin. Pinnoituksen pysymisessä on eroja eri maitten skebojen kanssa, hyvin usein noissa japsi-vintagekitaroissa kultaukset on aika herkässä lähtemään, kulutuksen, mekaanisen ja vallankin sen kemiallisen, vaikutuksesta. Asiaa on paljon puhuttu noilla japsifoorumeilla.
Kultauksia Suomessa tekee vaikka kultasepät. Itse olen noita skebojen rautoja käyttänyt Lahdessa Rasilla. Jälki on hyvää, jos se "pohja" ei siitä osasta ole pahasti kulunut ja syöpynyt..
Halpaahan se ei ole. Tuo Rasi tekee myös hopeointeja ja rhodiointeja, jos sellasia on vailla. Niklauksia ja kromauksia taas sitten voi kysellä auto- ja mp-harrastajien foorumeiltakin. |
|
Elektrolyyttinen kultaus on väistämättä tavattoman ohut, ohuimmillaan muutama atomikerros. Kulta on pehmeä metalli, joka kestää hyvin kemiallista kuormitusta, mutta ei mekaanista kulutusta. Soittimen metalliosiin kohdistuu melkoisesti mekaanista hankausta. You do the math. 8-)
"Te ette pitäisi Nietzschestä, sir. Hänen filosofiansa on pohjimmiltaan epätervettä." |
 Volle
21.08.2012 12:41:13 (muokattu 21.08.2012 12:45:06) | |
|
jPekka: Elektrolyyttinen kultaus on väistämättä tavattoman ohut, ohuimmillaan muutama atomikerros. Kulta on pehmeä metalli, joka kestää hyvin kemiallista kuormitusta, mutta ei mekaanista kulutusta. Soittimen metalliosiin kohdistuu melkoisesti mekaanista hankausta. You do the math. 8-)
Eli pitäis hinkata loputkin pois. No mikäs siinä. Tosin pienimmät välit jne. on vähän hankalia, mutta kai se onnistuu.
fox: Eipä se tosiaan mitään "24 karaatin" kultaa ole missään, kultaa kumminkin. Pinnoituksen pysymisessä on eroja eri maitten skebojen kanssa, hyvin usein noissa japsi-vintagekitaroissa kultaukset on aika herkässä lähtemään, kulutuksen, mekaanisen ja vallankin sen kemiallisen, vaikutuksesta.
Oman kitarani osista en tiedä mistä ovat. Sen kuitenkin, etteivät ole alkuperäisiä Gibsonin osia. |
fox
21.08.2012 13:18:14 | |
|
Volle:
Oman kitarani osista en tiedä mistä ovat. Sen kuitenkin, etteivät ole alkuperäisiä Gibsonin osia.
Kyllähän se kultaus siit kuluu, oli "mitä osia hyvänsä". Lue tuo edellinen, se on niin ohut kerros vaan siinä, ei kovinkaan montaa mikronia. Tuohon sitten kun pistää kemiallisen (se hiki!) ja välillä kovankin mekaanisen kulutuksen niin johan tokenee. Kolhut ym. sitten vielä edesauttavat prosessia..
Mutta todella, joistain lähtee perin helposti se kultaus, sitä on pohdittu muillakin foorumeilla vaikka miten. Onko sitten pohjustus vai se itse pinnoitus syynä, vaikea sanoa. |
|
Kokokultaisista talloista ei kannata edes haaveilla?
Voi pikkuisen maksaa jo romukullan hinnoillakin.
Elektrolyyttikultaus toimii ilmeisesti samaan tapaan kuin auton korin sinkitys upottamalla nesteeseen ja johtamalla sähkövirtaa? |
|
kiriminni: Kokokultaisista talloista ei kannata edes haaveilla?
Voi pikkuisen maksaa jo romukullan hinnoillakin.
Elektrolyyttikultaus toimii ilmeisesti samaan tapaan kuin auton korin sinkitys upottamalla nesteeseen ja johtamalla sähkövirtaa?
Voisinpa kuvitella, ettei kestävyys olisi ihan samaa luokkaa kuin vaikkapa teräksessä. Käsitykseni mukaan on kuitenkin pehmeämpää settiä tuo kulta, joten ehkäpä tallojen vääntyminen ja kielten pidemmän päälle kaivautuminen materiaaliin olisi tosiasia sitten kultatalloilla ja kielillä?
don't look so surprised,
happy birthday...fucker!
Blow that candle out,
we're gonna kick you, kick you! |
fox
21.08.2012 17:01:16 | |
|
Decadetroll: Voisinpa kuvitella, ettei kestävyys olisi ihan samaa luokkaa kuin vaikkapa teräksessä. Käsitykseni mukaan on kuitenkin pehmeämpää settiä tuo kulta, joten ehkäpä tallojen vääntyminen ja kielten pidemmän päälle kaivautuminen materiaaliin olisi tosiasia sitten kultatalloilla ja kielillä?
Eipä varmaan ole, vaikka sitten olis valkokultaakin.. Liian "pehmeä" tosiaan, luulisin. Ja kitaratehtaalle aivan holtiton menoerä..
Ja tosiaan, voi olla tuo "bridge sag" uhkana, kultahan on helposti muokkautuvaa, vaikka sitkeää. Siis jos koko tallarunko olis kultaa. Nykyaikoinahan ne kuitenkin on perinteisesti seosmetallivalua, zamaccia tai vastaavaa. |
|
Kiillotin kerran kullatut hopeakorvikset hopeankiillotusaineella ja kyllähän se kultaus sillä pelillä pois lähti. Nyt on sitten hopeiset korvikset. En tosin muista enää sen myrkyn nimeä, sori.
Whatever you got, I'm against it. |
|
CountX: Kiillotin kerran kullatut hopeakorvikset hopeankiillotusaineella ja kyllähän se kultaus sillä pelillä pois lähti. Nyt on sitten hopeiset korvikset. En tosin muista enää sen myrkyn nimeä, sori.
Joo, eiköhän tuohon joku tökötti nyt löydy sitten, mutta enemmän tai vähemmän hinkkaamiseksi menee. Ajattelin vain olisiko tuohon ollut joku iisimpi keino (tyyliin dipata johonkin sopivaan litkuun sopivaksi aikaa), mutta kemian opinnoistanikin muistelin toki, että kulta taitaa olla aika immuuni kemialliselle käsittelylle. Enemmän siinä taitaisi kärsiä materiaali, joka kullalla on päällystetty.
Itse asiassa tuo talla oikeastaan muutenkin vähän vääränmallinen. Tietääköhän joku mistä taisi tuon näköistä tallaa:
http://www.vintageandrare.com/uploa … s/products/12594/64835/original.jpg
Oikeat tuon ajan Gibson tallat lienevät vähissä ja sitä kautta kovissa hinnoissa, mutta kai jotakuinkin saman näköisiä saa jostakin?
Peräkappale näyttää öbaut samalta ja siitä voisinkin loput kullat hinkata pois. |
fox
22.08.2012 16:21:26 | |
|
Volle:
Oikeat tuon ajan Gibson tallat lienevät vähissä ja sitä kautta kovissa hinnoissa, mutta kai jotakuinkin saman näköisiä saa jostakin?
Peräkappale näyttää öbaut samalta ja siitä voisinkin loput kullat hinkata pois.
Schallerin harmonikka-tallaa saa ainakin jenkkilästä edelleen, tuossa esmerkiks..
http://www.allparts.com/Gold-SG-Bridge-p/gb-0510-002.htm Tosin sitä en tiedä onko tuon valmistaja enää Schaller..
Tuota tallaa joskus kutsuttiin myös Nashville-bridgeks, sitten tuli tuo "uudempi" Nashville. |
|
fox: Schallerin harmonikka-tallaa saa ainakin jenkkilästä edelleen, tuossa esmerkiks..
http://www.allparts.com/Gold-SG-Bridge-p/gb-0510-002.htm Tosin sitä en tiedä onko tuon valmistaja enää Schaller..
Tuota tallaa joskus kutsuttiin myös Nashville-bridgeks, sitten tuli tuo "uudempi" Nashville.
http://www.allparts.com/Chrome-SG-Bridge-p/gb-0510-010.htm siellähän oli myös halutun värisenä tosiaan. kiitoksia kovasti.
millbrookin luettelon päivällä selasin huolimattomasti enkä siellä ollut huomaavinani. |
fox
22.08.2012 21:53:59 | |
|
Volle: siellähän oli myös halutun värisenä tosiaan. kiitoksia kovasti.
millbrookin luettelon päivällä selasin huolimattomasti enkä siellä ollut huomaavinani.
Ei nuo välttämättä pidä tänä päivänä suuria varastoja, liikkeet. Jos moista tallaa menee esim. 1-2 kpl vuodessa, niin.. |
|
fox: Ei nuo välttämättä pidä tänä päivänä suuria varastoja, liikkeet. Jos moista tallaa menee esim. 1-2 kpl vuodessa, niin..
Joo, selvähän se, ettei kannata pitää. |
|
Kulta lähtee kätevästi syanidikylvyssä (en suosittele käytettävksi kotioloihin)
Hyvä pinnoitus tehdään elektrolyyttisesti kultasyanidi kylvyssä (tällä saa ihan kunnon pinnan tarvittaessa)
Huonot ja halvat pinnat tehdään tyhjiöpinnoitusmentelmällä (tällä saadaan äärimmäisen ohut pinta ja säästettyä hirveästi materiaalikuluissa sekä kullan saa tarttumaan vaikka halpaan muovilusikkaan).
Paras tapa kultauksen poistoon kotioloissa on hionta/kiillotus. Kultauksen alla on todennäköisesti vielä pieni kuparikerros, jonka jälkeen voipi paljastua kiinan tina :) |
|
Tuumailin miten saisi kultauksen pois hiottua mikistä ja sain vinkin tästä ketjusta. Muistin että mullahan oli jotain kiillotus hionta ainetta kaapissa ja niin olikin, sillä sitten aloin hiomaan kullitusta pois ja kyllähän se lähti suht helposti. Sai hieman hioa ja hiki tuli hiukan mutta toimi. Putelon nimi oli Daily hankausaine ja se oli seisonut jo ikuisuuden tuolla kaapissa kunnes näinä päivinä kohtasi tarkoituksensa. :)
Järki joskus jäässä mutta tukka yhä päässä. |
|
Juniper: Kulta lähtee kätevästi syanidikylvyssä (en suosittele käytettävksi kotioloihin)
Hyvä pinnoitus tehdään elektrolyyttisesti kultasyanidi kylvyssä (tällä saa ihan kunnon pinnan tarvittaessa)
Huonot ja halvat pinnat tehdään tyhjiöpinnoitusmentelmällä (tällä saadaan äärimmäisen ohut pinta ja säästettyä hirveästi materiaalikuluissa sekä kullan saa tarttumaan vaikka halpaan muovilusikkaan).
Paras tapa kultauksen poistoon kotioloissa on hionta/kiillotus. Kultauksen alla on todennäköisesti vielä pieni kuparikerros, jonka jälkeen voipi paljastua kiinan tina :)
Teimme joskus yli 30 vuotta sitten silloisella työpaikallani elektrolyyttistä kultausta. Löysimme menetelmän jossa ei tarvinnut käyttää syanidia. Silloin kultaukset jaoteltiin niin että kulutuselektroniikkalaitteissa oli 1-2 mikronin kultaus, teollisuuselektroniikassa
10-15 mikronia ja armeijan vehkeissä 25 mikronin kultaus. Tuota ohuinta pinnoitetta kutsuttiin kultahivelyksi ja siinä oli kai selviä reikiä jo valmiiksi. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
