Media ja viihde ›

Nyt kun leffa on nähty pariin otteeseen lienee aikaa tehdä jonkinlainen tilinpäätös aiheesta.
 
Ja vitti soikoon, näin se on että trilogian heikoin osa oli sittenkin tämä päätösosa. Liekkö syynä liian suuret odotukset vai mikä mutta huikeaa loppusuoraa lukuunottamatta leffa jätti paikoitellen melko kylmäksi. Ehkä kaikkea oli sittenkin liikaa. Aika kuvaavaa että varsinkin toisella katselukerralla 2h45min sujahti ohi todella nopeaa ja jätti silti sellaisen olon että monet tilanteet ja hahmot kelattiin ohi liian nopeaa.
 
Suurin pettymys oli lopulta Bane. Odotin etukäteen todella eeppistä kohtaamista tämän ja Batmanin välillä. Sarjiksissa Batman on Banelle ikäänkuin pakkomielle ja se ultimaattinen testi jonka hän haluaa läpäistä. Okei, kyllähän se ensimmäinen tappelu oli aika lohdutonta seurattavaa mutta paremmalla pohjustuksella siinä olisi ollut enemmän järkeä. Nyt Batman vaan päätti että hän painelee takomaan turpiin tätä kummallista hemmoa josta ei ole oikein mitään tietoa. Ehkä olisi pitänyt jättää Knightfallin kertaaminen läpi juuri ennen elokuvan katselua. Ja jep, kyllähän se oli hieman vaikea ottaa tosissaan hemmoa jonka kasvoista näemme vain silmät ja äänikin tuntuu tulevan jatkuvasti jostakin näkymättömistä kaiuttimista. Lopun itkeskelyt ja ruudusta poistuminen olivat melkonen antikliimaksi. Oletan että tyyppi ei kuitenkaan kuollut?
 
Anne Hathway oli odotetun kuuma kinkku Kissana mutta muuten jätti aika valjun kuvan. Jos hahmolle ei anneta minkäänlaista pohjustusta on siitä vaikea kiinnostua, varsinkin jos kyseessä on tällainen välimallin pikkurikollinen. Rupes muutenki vähän ärsyttään se vajaamielinen "olen seksikäs"-toljottelu ja sanojen venyttely heti kun puku vedettiin niskaan. No Brucelle ilmeisesti kelpasi kun tämä päätti laskea loppuelämänsä tämän kortin varaan Batmanin jälkeen. Vastahan mimmi puukotti tyyppiä selkään puskemalla tämän suoraan leijonankitaan ja matsiin Banea vastaan. Toivottavasti tekivät edes avioehdon.
 
Miranda/Talia-twisti oli jo etukäteen tiedossa kiitos kaikenmaailman nettiuutisointien. Ensimmäisessä osassa Ra's al (Bundy) Ghul onnistui sekoittamaan pakkaa monta kertaa ja siinä synttäribilekohtauksessa olin oikeasti monttu auki eka kertaa katsoessa. Mimmin motiiveista en hirvittävästi ymmärtänyt, oliko kyseessä kosto isukin puolesta vai halusiko Taliakin nähdä vain maailman palavan? Huvittavaa että aavemainen isukki ilmeisesti selvisi ensimmäisen leffan junapudotuksesta kun taas tytär kuoli vastaavanlaiseen, huomattavasti pienempään töyssyyn.
 
Ja vittu! Mikä siinä on että joka toisessa leffassa pitää olla näitä "kohta pommi räjähtää ja me kaikki kuollaan"-kohtauksia. Dark Knightin laivakohtaus kutkutteli mukavasti mutta tässä jokainen tiesi varmasti että koko Gothamin tuhoava pommi ei tule missään nimessä räjähtämään siellä missä suunniteltiin. Tosin lopussa ehdin jo innostua että näinköhän Nolan tekee sen ratkaisuista tylyimmän ja uhraa Batmanin. Tässä olisi ollut tyyliä. Tottakai jengi tykkää onnellisista lopuista mutta oisin halunnu nähdä tässä jonkinlainen Dark Knight Returns-lopun, etenkin kun se Waynen kartano annettiin orpolapsille.
 
Se vimppa kuva Blakesta pisti kyllä lahjomattomat niskavillat pystyyn ja jotenkin kiteytti koko leffan nimen. Helpompi olisi tietenkin ajatella että titteli tarkoitti Batmanin paluuta 8 vuoden tauon jälkeen mutta minusta tässä oli sellaista hienoa soihtu eteenpäin-meininkiä. Jotenkin myös ajattelin sen vankilan olevan eräänlainen Lazarus Pit-vastine, Bruce nousi sieltä entistä vahvempana ja plää plää.
 
Mitäs muuta... Jonathan Cranen ilmestyminen pisti jälleen hihkaisemaan mutta mikä helkkari siinä on että näissä kahdessa vikassa osassa hahmo piti pitää näin vaatimattomassa roolissa. Olisivat edes sen naamarin kaivaneet sieltä! Joku pieni isojen kihojen kidutus kaasumyrkyillä-kohtaus olisi ollut hienoa oikeuden jakamista.
 
Killer Croc-viittauksesta plussaa!
 
Mutta hieno trilogia silti kyseessä. Mikä lie sitten syynä että jostain syystä se kakkososa on näissä aina se vahvin lenkki? Eka osa pisti innostumaan, toinen räjäytti pankin hieman puskista ja kolminen jätti vähän "tässäkö se nyt oli"-ihmettelyn päälle. Ehkä odotukset tosiaan olivat vain liian suuret, Jokerin vertaista johtotähteä ei tästä elokuvasta löytynyt.
 
Joka tapauksessa on aika siirtää tämä hahmo seuraavan visionäärin käsiin. Monien muiden tapaan itsekin tahtoisin nähdä että seuraavat Batman-leffat sijoittuisivat tuohon Arkham-pelien tyyliseen maailmaan, ovat nimittäin parasta Batmania heti sarjisten jälkeen. Seuraava kiinnostava projekti onkin tuo jo ensi kuussa ilmestyvä Dark Knight Returns-animaatio.