| Aihe: Sävel korvista sisään ja paperille | |
|---|
|
Miten tällainen ei-abosilutista korvaa omaava saisi helpoiten kuulemansa sävelmän nuottipaperille? Olisiko siihen mitään erityistä kikkaa..? | |
Soitin auttaa, jos haluaa saada just oikein ne äänet laiteltua. Jos ei oo soitinta mukana, niin sitten relatiivinen nuottikorva käyttöön. Rätkii nuotit intervallien mukaan oikeille paikoille. Sitten kotona soittimella testaa että miten tämä nyt meni. Kyllä se kuitenkin jossain määrin muistissa aina on :D Auttaa lisäksi jos osaat kuunnella siitä päänsisäisestä musiikista sävellajin (helpottaa niin soittimen kuin ei-soittimenkin kanssa äänien paperille saamista...). Tai sitten voit tietty hyräilemällä nauhoittaa äänet muistiin. | |
Jos piisi on jostain netistä kuunneltavissa tai muuten omistaa äänitteen niin mulla on sellainen ohjelma kuin "Amazing Slow Downer" jolla saa piisin hidastettua, muutettua sävellajia ja pistää halutun kohdan (sen vaikean:-) pyörimään luuppina.
Sitten soitetaan soittimella sen päälle ja kun kuulostaa samalta niin kirjoitetaan nuotit ylös.
Tää ohjelma on maksullinen mutta sen ilmaisella demoversiollakin saa tehtyä.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Laulaminen auttaa.
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 | |
Audacity ohjelmalla pystyy myös hidastamaan ja muuttamaan sävellajia.
Käytän itse paljon treenatessa ja etsiessäni sointuja.Ohjelma on kaiken lisäksi ilmainen.http://audacity.sourceforge.net
mun kompressori on pajalla. | |
Metsästät siitä sävelmästä mieleisesi midifilen.
Ja laitat sen nuotinnusohjelmaan.
Vaik tommoiseen:
http://musescore.org/
One kind of music only - the good kind |  Zeeboo
24.07.2012 23:19:58 (muokattu 25.07.2012 07:56:01) | |
|
rintapek:Vaik tommoiseen:
http://musescore.org/
Kappas! Ei ollenkaan huono softa äkkivilkaisulla.
E:
Pitipä oikein ladata omalle koneelle. Kolmimuunteisuutta ei löytynyt, mutta muuten varsin toimiva ja simppeli käytettävä. Plussa linkistä!
White men can't Monk | |
Siis "kuulemansa sävelmän"??? Et siis puhu omista sävelmäideoistasi, jotka haluat paperille ennen kuin ne unohtuvat??
Kirjoitat vain muistiin sävelmän nimen, kun kuuluttaja sen sanoo.. Sitten googlaat nuotit tai MIDI-tiedoston.
Et tosin kerro, miten musiikkia työstät. Soitteletko vain, vai harrastatko DAWilla omien äänitteiden tekoa.
Jos puhut omista sävelmäideoista, niin kännykkään tallennettu, hyräilty pätkä on hyvä muistiapu, kun sitten soittimen ääressä palauttaa hommaa mieleen.
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. |  nisumaka
26.07.2012 07:50:35 (muokattu 26.07.2012 07:53:40) | |
|
Joo alkuperäiselle kirjoittajalle:
1) Jos kysymyksesti tarkoittaa, että miten voit kirjoittaa laput, joita et osaa kirjoittaa, niin voit tehdä ne ohjelmalla, mutta siitä ei ole mielestäni mitään hyötyä, kuten tässä vastauksessani ei mitään järkeä, pyydän jo etukäteen anteeksi, jos joku pahastuu tästä. Eli jos ei osaa kirjoittaa nuotteja, miten osaa lukea niitä?
2) Jos tarkoitat esimerkiksi sitä, että bänditreeneissä jokin "looppi melodioineen" alkaa kuulostaa hyvältä, ja haluat sen paperille, niin eipä siinä ole muuta keinoa, kuin kirjoittaa se paperille ;-) Itse teen tässä kohdassa yleensä niin, että opettelen soittamaan kitaralla ensin sen, mitä paperille haluan. Sitten kirjotan sen. Joskus yritän ihan solffaamalla (laulamalla). Toi äänitys on hyvä pointti, koska hyvin helposti käy niin, että homma elää, ja lopputulos ei ole alkuperäisen mukainen.
Osta vaikkapa Tohtori Toonika, siinä on kaikki, mitä tarvitset, harjoituksia myöten. Siitä se lähtee.
Itse käytän Sibelius ohjelmistoa, jolla teen kaiken. Sille voi soittaakin, ja se kirjoittaa nuotit, mutta pari kertaa olen tuota kokeillut, enkä oikein lämmennyt tolle toimintatavalle. Se oli magee homma, kun skannasin paperinuotin, ja Sibis osasi kirjoittaa pohjat niistä, ihan oikeesti, ja se jopa toimi. Tosin nuotteja piti hieman käsin korjata.
Sitten vielä sellainen juttu absoluuttisesta sävelkorvasta, niin oikaisenpa (oikaiskaa mua, jos olen väärässä) "käsityksiä". Absoluuttisen sävelkorvan omaa ammattisoittajista 0.0??1 % ;-) Eli käytännössä ei kukaan. Sillä ei tietojeni mukaan ole edes käytännössä mitään merkitystä. Tosin alkuperäinen kirjoittaja ei varmaankaan tarkoittanut letkautuksellaan mitään. Tätä vaan kuulee aika usein heitettävän ilmaan vähän vitsinä. |  Janus
26.07.2012 10:13:30 (muokattu 26.07.2012 11:59:53) | |
|
nisumaka: Sitten vielä sellainen juttu absoluuttisesta sävelkorvasta, niin oikaisenpa (oikaiskaa mua, jos olen väärässä) "käsityksiä". Absoluuttisen sävelkorvan omaa ammattisoittajista 0.0??1 % ;-) Eli käytännössä ei kukaan.
Absoluuttinen sävelkorva on empiirisen kokemukseni mukaan paljon useammalla kuin ammattisoittajista 0.0??1 % ;-) - ihan ammattiopiskelijoidenkin (pop/jazz) joukossa, jos on vaikkapa 20 hengen luokka, ei ole tavatonta, että kysyttäessä absoluuttisen sävelkorvan omistajia ylös nousee käsi tai parikin. Kymmenistä (yli 100, alle 200) tuntemistani kollegoista absolutisteja on varmuudella ainakin 4 kpl, ehkä useampikin.
EDIT: 0,01 % = yksi kymmenestä tuhannesta (1/10 000).
Sillä ei tietojeni mukaan ole edes käytännössä mitään merkitystä.
Voitko avata tuota hieman? | nisumaka
26.07.2012 12:10:24 (muokattu 26.07.2012 12:20:32) | |
|
En ole itse varma, miten absoluuttinen sävelkorva määritellään. Käsitykseni mukaan jos on absoluuttinen sävelkorva, niin silloin henkilö pystyy vaikkapa hertzin taajuudella määrittelemään kuulemansa äänen. Esimerkiksi 817 Hz. Suhteellinen sävelkorva tietojeni mukaan on sellainen, että otetaan referenssiääni (tyypillistä lienee tuo 440Hz=a2). Tähän verrataan aina sitten kaikkea. Siis ei lähdetä tyhjältä pöydältä.
Hmm, varmaankin Janus olet oikeassa, ja mun tiedot ovat puutteellisia. Se, mitä tarkoitin ettei ole merkitystä asialla on se, että aina esim kuoron alkaessa laulaa, otetaan ääniraudasta tuo referenssi.
Yleensä kait arvellaan, että suurin osa soittajista omaa absoluuttisen korvan, eikä asialla ole tarkkaa määritelmää. Sitä itse asiassa tarkoitin. Koetinkin tohon juttuuni vähän kirjoittaa, että en ole ihan varma, mitä sanon, koska olen kuullut asiaan liittyen niin monta versiota ;-)
Ja sen verran vielä lisään, kun kerran selviteltiin viritysmittareiden tarkkuutta, että päädyttiin tällaiseen tulokseen TC Heliconin tarkkuudesta (ilmoitetaan 0.5 % tarkkuus). Petersonin ammattimittari on 0.1 % tarkuus, joka lienee tarkin, mitä käytetään (muutoin mittari on niin tarkka/herkkä, että pelkkä transientti heiluttaa mittaria).
-------------------------------------------------------------------------------------
Tervehdys alan harrastajat ja ammattilaiset. Minua on mietityttänyt, miten lasketaan viritysmittarin tarkkuus. Minulla on useita mittareita, ja yleisin tarkkuus ilmoitetaan "accuracy +/- 1%". TC Helicon ilmoitti polytune modessa tuon tarkuuden, ja 0.5 cent tarkuudeksi kromaattisessa moodissa ja paukuttelee henkseleitä, että 0.5 cent olisi jo niin tarkka, että mittaria voi käyttää kitaran intonaation säätämisessä.
Otetaan esimerkki, ja meneekö näin, kommentteja otetaan vastaan suurella kiitollisuudella.
Asetetaan referenssitaajuudeksi 440Hz = a2. Ilmaisulla a2 tarkoitan toisen viivan säveltä a, joka on ylä E-kielen viides nauha, kuten kaikki tiedätte.
Tällöin matemaattisesti (löysin pianon virityksen taulukon) tulee seuraavaa:
466,164Hz = ais2, 440.000Hz = a2, 415.305Hz = as2.
Eli lasketaanko 0.5 cent näin, 0.5 cent = 1/200, koska 1 % = 1/100.
466.164 - 440.000 = 26.164 ==> tästä 0.5 cent ==> 26.164 x 1/200 = 0.131Hz ==> 440Hz+0.131Hz= 440.131Hz yläraja
Alaraja samalla idealla, saadaan 440Hz - 0.123Hz = 439.877 Hz.
Summa summarum, eli sävel a2 on mittarin tarkkuus huomioon ottaen viritetty taajuudeltaan välille 439.877 Hz - 440.131Hz.
-----------------------------------------------------------------------------------------------
Ja sellainen kommentti, että eräs ammatti-ihminen vastasi tuohon juttuuni ja oli samaa mieltä, että noin se on.
Eli kysymys, voiko joku todella omata niin tarkan korvan, että tyhjältä pöydältä pystyy esimerkiksi tarkempaan tulokseen. Esimerkiksi virittää viulun oikeaan sävelkorkeuteensa vaikkapa 442.000 Hz ??
Eli mikä on absoluuttinen sävelkorva, hieman kiinnostaisi tietää.
Ja tuo ei siis vielä ollut ammattilaisten (flyygelin virittäjien) käyttämä tarkkuus, vaan tuosta vielä 5 kertaa tarkempi on Petersonin mittari?
Kiittelen etukäteen jo asiallisesta keskustelusta, ja hyvää kesän jatkoa.
Janus, oletko opettaja? Ettet vaan olisi mun opettajia syksyllä, kun jatkan musiikkiopintoja ;-) täällä Helsingin alueella. | |
Älkää nyt hyvän tähden sekoittako absoja ihan normaalin musiikillisen tekemisen kanssa.
Laulaminen, intervallit ja Pertti Perussoinnut jos toimivat aivo-, suu-, soitin- ja nuottipaperitasolla niin ei mitään ongelmaa ikinä. (ikinä = pitkälle pärjää).
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 |  Rantsu
26.07.2012 20:19:54 (muokattu 26.07.2012 20:30:29) | |
|
nisumaka:
Ja sellainen kommentti, että eräs ammatti-ihminen vastasi tuohon juttuuni ja oli samaa mieltä, että noin se on.
Noissa laskuissa oli kuitenkin mun nähdäkseni sellainen perustavaa laatua oleva virhe/väärinymmärrys, että koska centti on suhteellinen yksikkö, niin puolisävelaskelta ei voi jakaa sentteihin "tasavälisesti" yksinkertaisella jakolaskulla (kuten ei esim. oktaaviakaan puolisävelaskeleisiin), vaan se pitää tehdä aina potenssi- tai logaritmilaskulla. Kaavat löytyvät esim. Wikistä. Virhe on tietysti puolisävelaskelta jaettaessa tavallaan pieni, mutta etenkin periaatteellisesti merkittävä.
Ilmoitetaanko viritysmittarien virheet muuten useinkin prosentteina? Mä googletin pikaisesti ja törmäsin vain sentteihin. Prosentin virhe (taajuudessa) tekisi mun laskujen mukaan
1200 x 2-kantainen logaritmi (taajuus a x 1,01 / taajuus a) = n. 17,2 centtiä
joka olisi jo musiikillisesti aika käyttökelvoton.
Petersoninkin jollekin mallille ilmoitettiin 0,1 centtiä, joka 440Hz taajuudesta tekee esim. ylöspäin laskettuna
440 x ( 2 potenssiin (0,1 / 1200) ) = n. 440,025 Hz
joka on prosentteina (taajuudesta) n. 0,0057...
Anteeksi off-topic...
EDIT: Ja vielä se tc:n 0,5 centtiä:
ylöspäin 440 x ( 2 potenssiin (0,5 / 1200) ) = n. 440,127 Hz
alaspäin 440 / ( 2 potenssiin (0,5 / 1200) ) = n. 439,873 Hz | |
Rantsu:
EDIT: Ja vielä se tc:n 0,5 centtiä:
ylöspäin 440 x ( 2 potenssiin (0,5 / 1200) ) = n. 440,127 Hz
alaspäin 440 / ( 2 potenssiin (0,5 / 1200) ) = n. 439,873 Hz
Ihan mielenkiintoinen kokeilu on laittaa soimaan kaksi ääntä, joiden ero on tuollaisen peruslaatuisen viritysmittarin 0,5 ... 1 centin erottelun luokkaa ja kuunnella miltä se interferenssitaajuus kuulostaa. Niin, tai sitten ei kuulosta ;)
Sorry OT.
Niin, ja centteinä mittareiden tarkkuus ilmoitetaan, ja sitä varmaan tarkoitetaan silloin kun prosentteina ilmoitetaan. +/- 1% mittari taitaisi olla enemmänkin epäviritysmittari...
White men can't Monk | |
Mun entisessä elämässä testattiin ihmisen erotuskykyä taajuuksille, ei tosin käytetty taajuutta 440 vaan 1000 Hz. Musikaalisilla ihmisillä se tällä taajuudella oli muutaman hertsin luokkaa, epämusikaalisilla noin 10.
Menetelmä oli mismatch negativity (MMN) googlatkaa jos kiinnostaa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Mun entisessä elämässä testattiin ihmisen erotuskykyä taajuuksille, ei tosin käytetty taajuutta 440 vaan 1000 Hz. Musikaalisilla ihmisillä se tällä taajuudella oli muutaman hertsin luokkaa, epämusikaalisilla noin 10.
Menetelmä oli mismatch negativity (MMN) googlatkaa jos kiinnostaa.
Jonkinlainen sukulaisuus konsiksen pääsykokeiden musikaalisuustestiin? Siinähän joutuu (ainakin joskus öbaut kolkyt vee sitten joutui) vertaamaan kahta peräkkäin kuultua ääntä sama-korkeampi-matalampi-asteikolla.
White men can't Monk | |
Zeeboo: Jonkinlainen sukulaisuus konsiksen pääsykokeiden musikaalisuustestiin? Siinähän joutuu (ainakin joskus öbaut kolkyt vee sitten joutui) vertaamaan kahta peräkkäin kuultua ääntä sama-korkeampi-matalampi-asteikolla.
On tietysti. Tää meidän käyttämä menetelmä oli joteskin objektiivinen, rekisteröitiin suoraan aivoista eikä tutkittavan tarvinnut kertoa mitään.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Musikaalisilla ihmisillä se tällä taajuudella oli muutaman hertsin luokkaa, epämusikaalisilla noin 10.
Ihan mielenkiinnosta - oliko musikaalisuuden määritelmä tehty ennen testiä vai vasta sen lopputulos?
One kind of music only - the good kind | |
Ja näillä jutuilla ei ole hölkäsen pölähtävän merkitystä sille, miten tavallinen musiikin harrastaja pystyy tai oppii kirjoittamaan melodioita nuoteiksi.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | nisumaka
27.07.2012 08:26:22 (muokattu 27.07.2012 08:28:53) | |
|
Kiitokset asiallisesta keskustelusta jälleen. Kuten huomaatte, ei kukaan oikein tarkkaan näytä tietävän näitä asioita. Joo 1kHz testattiin muutoin aikanaan äänitarkkaajia valittaessa myös, ja sehän on testisignaalin taajuus, kun kalibroidaan mittareita radiossa (olen ollut radiossa töissä äänitarkkaajana). Eli kuten huomaatte, tosi OFF-TOPIC. Kiitos tuosta mittareiden tarkkuuden logaritmilaskenta-algoritmista, mua on hämännytkin se, miksi välillä puhutaan cent, mutta merkitään %. Ja joo, kyllä kuulee, ainakin itse kuulen halvemmissa mittareissa "vihreän valon palaessa", että vire muuttuu. Tarkoitan siis, että soittimen virettä voi muuttaa kuultavasti, ja mittari ilmoittaa sen olevan koko ajan toleranssinsa sisällä vireessä.
Eli tavallinen soittaja / harrasta pärjää vallan mainiosti normaalin kuulonsa avulla ;-) Itsekin uskon pärjääväni normaalikuuloni kanssa, ongelmaksi muodostuu takapuoli ja selkä. Ne tuppaa kipeytymään pidempien soittosessioiden aikana, varsinkin, kun nykyisin yritän hieman oppia soittamaan myös rumpuja. Tässä ei mittarit paljoa auta, vaan kunnollinen penkki ja soittoasento, niitä nyt sitten opettelemaan. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
