Aihe: Heino Kasken Pankakoski-preludi - kysymys temposta/esityksestä 1 | |
|---|---|
 Abendspiel16.02.2012 23:02:47 | |
Minua askarruttaa otsikossa mainitun teoksen esityskäytännöt. Minulla on Pankakoskesta yksi levytys itselläni, Izumi Tatenon soittamana ja muita ansiokkaita esityksiä löytyy liuta Youtubesta, ehkä Tatenokin löytyy sieltä. Lähes poikkeuksetta näissä (ja erityisesti Tatenon tulkinnassa) alkutempo on hurja. Alussa vasemman käden murtosoinnut on kirjoitettu yksinkertaisina (kahdeksasosa-trioleina) ja kappaleen keskitaitteessa kaksinkertaisina (kuudestoistaosa-trioleina), mutta silti lähes kaikissa esityksissä tempo keskitaitteessa jotakuinkin puolittuu eli murtosoinnut soitetaan yhtä nopeasti keskellä kuin alussa. Ja kun palataan "hitaampiin" trioleihin, tempo jälleen tuplaantuu.. Eihän tämä näin voi mennä?!? Vai voiko? Onko tämä joku traditio, josta minulle ei ole kerrottu? Itse nuoteissa ei ole mitään indikaatiota siitä, että tempo muuttuisi missään vaiheessa, ei sanallista eikä metronomimerkinnöillä osoitettuja. Ja itse jonkinlaisen koulutuksen saaneena pianistina ajattelisin, että jos en olisi kuullut edellämainittuja tulkintoja, pysyisin kyllä nuottikuvassa, jolloin aloittaisin hieman rauhallisemmin ja keskivaiheella sitten joutuisikin soittamaan aika vikkelästi. Ja toisaalta alun hieman kohtuullisempi tempo tuntuisi sopivankin suomalaiseen jäyhähkön pidättyväiseen luonteeseen. Mitä mieltä olette? | |
 Qsine17.03.2012 23:07:45 | |
Haluaisin tässä yhteydessä kysyä asiantuntevammilta vielä semmoista näkökulmaa, että miten suuri "synti" on soittaa tämä hiukan hitaammin? Onko tietoa yhtään siitä, millaisessa temmossa Kaski on halunnut tämän soitettavan? Ovatko levytysversiot järjestään (liian?) nopeita? Jotenkin veri kuitenkin vetäisi soittaa tämä hyvin maltillisesti. Mutta jos kuulijan reaktio tähän on, että "eikö se osaa soittaa reippaammin?", niin sitten pitää varmaan alkaa kiusata sormiansa... http://jannekuusinen.blogspot.com/ | |
| Abendspiel 12.04.2012 21:36:28 | |
Eipä tähän näy ainakaan vielä tulleen paljon muilta mielipiteitä. Keskustelin erään toisen muusikon kanssa aiheesta, ja hän sanoi (ottamatta kantaa tähän Pankakoski-teokseen), että monessa kappaleessa on vakiintuneita (nuottikuvan vastaisia) esityskäytäntöjä, jotka juontavat juurensa jostain historiallisista esityksistä tai suurien pianistien käytännöistä. Itse olisin silti edelleen varsinaisen nuottikuvan kannalla, mutta olisi mukava kuulla jonkun pianonsoitonopettajan/pianistin käsitys tästä kappaleesta. | |
| Abendspiel 12.04.2012 21:50:36 | |
Qsinen kirjoitusta kommentoisin niin, että mikäli todella tulkitaan nuotteja niin kuin ne on kirjoitettu, niin mielestäni rauhallisempi alkutempo ei todella olisi mikään suuri synti, vaan voisi olla jopa lähempänä totuutta kuin monet levytykset. Nykyisinhän käytäntö on juuri mennä kappaleiden alkulähteille ja monet suuret pianistit tutkivat käsikirjoituksia löytääkseen juuri oikeat nyanssit ja tempot. Tästä huolimatta, vaikka kappaleen aloittaa hitaammin kuin mihin ehkä on totuttu, niin keskivaiheella, missä vasemman käden triolit muuttuvat 16-osatrioleiksi, täytyisi soittaa samassa perustempossa, jolloin haasteet kasvavat. On totta, että vaikka omaksi ilokseen voi (ja kannattaakin) soittaa kappaletta hitaamminkin, niin oikeassa esitystilanteessa olisi varmaan pyrittävä mahdollisimman "oikeaan" tempoon. Eri asia tietenkin on, jos ystäviensä kanssa vain "jammailee" :) Olen itse soittanut mm. Scriabinin etydiä "Affanato" (nyt ei tähän hätään opukset ja numerot muistu mieleen) varmasti liian hitaassa tempossa, mutta ei se ole vähentänyt kappaleen merkitystä itselleni ja kun siihen saa sopivan rullaavan otteen, niin kyllä se hieman hitaampana on tuottanut (toivon mukaan) nautintoa joillekin kuulijoillekin ;-) | |
| Lumikkin 27.04.2012 00:13:19 | |
Hei, Soitan Pankakoskea esitystä varten opettajan ohjauksessa. Useimmat youtubesta löytyvistä versioista ovat nopeita ja tunteettomia läpivetoja Pankakoskesta. Jouni Someron versio on myös hyvin nopea, ja Izumi Tatenokin aika nopea myös. Kappaleessa pitäisi ehtiä kuulla se "koski" ja sen eri kohdat, syvänteet, kuohut, matalalikot ja pirskahdukset. Siksipä osien välillä voi pitää hetkellisiä taukoja, ennen siirtymistä seuraavaan teemaan. Alussa ei tarvitse välttämättä pitää kiirettä, jotta saa pidettyä kappaleen kasassa, kun nopeat kohdat alkavat. Noista nopeista kohdista voisin sanoa, että opettajani mielestä niissä voi käyttää harkintaa ettei pilaa kuviota, mutta esimerkiksi cantabile-kohdassa vasen käsi saa "häivyttää" nuotteja, ettei vasen soita päälle. Jos lähtee alkutempolla liikkeelle, saa tosiaan pitää kuria, että soittaa samaan nopeuteen myös nopeimmat kohdat. Yksi, mikä nopeutta helpottaa, on ajatella esimerkiksi ensimmäiset alaspäin luistatukset "tram tram tram tram", eli nuotit vain juoksevat koskettimilla. Pankakoskea soittaessa tuntee kyllä soittavansa, joten kannattaa tehdä hyvin hitaita harjoituksia välillä ja varsinkin alkuun, jotta paitsi sisäistää kappaleen, niin myös hoitaa käsiään. Kannattaa käydä soittamassa flyygelillä kansi auki esimerkiksi kirkossa tai muussa isossa tilassa välillä, kun harjoittelee. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)