Kitarat: soittaminen ›

Numb:
Jos on niin päin, että minulla on joku vinkeä sointukulku, teen melodian yleensä laulamalla.
 
Mulla menee just näin. Kitaraa oon tosin yrittänyt soittaa vasta vuoden alusta. Koskettimilla sekoillut kohta kolkyt vuotta ja kummallakin keksin mielestäni kivasti sointukulkuja, mutten melodiaa sitten millään. Melodioista tuppaa tulemaan ihan liiaksi soinnuista riippuvaisia arpeggiomaisia/riffimäisiä kuollettavan banaaleja ja tylsiä juttuja. Fonilla sama kuvio, tosin sointuja sillä ei tarvitse keksiä. ;) Mut sointujen päälle kun alkaa hyräilemään tai lauleskelemaan tajunnanvirtaa, niin avot! Jotenkin pää vaan toimii ihan eri tavalla silloin. Kannattaa kokeilla! Itse oon luullut tähän saakka, et en vaan pysty keksimään melodioita.
 
Hommasin halvan usbimikin juttujen muistiin taltioimiseksi ja tuli sitten samalla vahingossa sitten peräti yritettyä laulaa melodiat. Tuolla jotain rävellyksiä naureskeltavaksi: http://maihinnousu.net/a/2693
Eihän noi varmaan mitään huippunerokkaita vieläkään ole, mut parempia kuin ei mitään. Kai se siitä joskus kehittyy.

Tämä topic kuuluisi ehkäpä enemmän musiikin teoriaa/säveltämistä/sovittamista käsitteleville palstoille, mutta mikäpä siinä, mielenkiintoista keskustelua.
 
Säveltäminen, koskee myös alkuperäistä kysymystä, lähtee siitä, että on "idea", ja sitten luodaan lyriikka, eli sanat. Nämä voi tehdä joku muu, kuin säveltäjä. Tietysti on sitten instrumentaalibiisejä, sekä sovittamista, mutta ei mennä nyt siihen. Näistä löytyy tarinaa pilvin pimein tällä sitella.
 
Kun sulla sitten on sanat, niin ne jaetaan (tavutetaan) nuottiviivaston alle, tai paperille nyt ylipäätään, näin mä tekisin. Melodian pitää kulkea lyriikan ehdoilla. Sitten päätät sävellajin, esimerkissäsi A, koska tiedät säveltäväsi tietylle laulajalle/haluat tietyn äänialueen kappaleeseesi. Sitten teet melodian, kunnes olet tyytyväinen melodiaan. Usein tässä vaiheessa hahmotellaan myös hieman harmoniaa (sointukulkua). Ja tietysti olet jo joutunut alussa miettimään rytmin (esim. 4/4). Tällä lailla iteroit asiaa, eli teet ensimmäisen version, sitten ehkäpä muutat hieman melodiaa, muunnat soinnutusta .... Lopulta tuolta se tulee.
 
Melodiaa kysyit (=skaaloja). Niin nuotti voi kuulua sävellajiin (vaikkapa A-duuri, = a,b,cis,d,e,fis,gis). Nuotti voi kuulua soivaan sointuun, mutta ei sävellajin skaalaan. Nuotti voi kuulua molempiin, tai nuotti voi olla kuulumatta kumpaankaan. Usein se soi tällöin hyvin lyhyesti, ja johtaa jompaan kumpaan edellisistä. Tätä teoriaa voit tutkiskella, siitä se lähtee. Tossa ydin ;-)
 
Jälleen kerran kannattaa ostaa Tohtori Toonika, siellä on kaikki tarvittava selitettynä, ja CD messissä.