Muusikoiden.net
24.04.2024
 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: klassinen musiikki
1
kallu
07.09.2003 19:00:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

mun mielestä bachin sävellykset on aika upeita varsinkin bachin kaikki sävellykset ovat upeita mun mielestä se on aika uskonnollista musiikkia se on semmosta joko viulu tai kirkko urku musiikkia minä tykkään soittaa johan sebastian bachin sävellyksiä niisä on jotain semmosta mitä noissa muissa klassisen musiikin sävellyksissä ei oo oikein olen kuunnellut piano musiikkia urku musiikkia ja tykkään kyllä enemmän urusta kuin pieno musiikista olen myöskin kiinostunut kirkko urkujen klassiseen musikkiin se on aika upeata mä olen soittannut itse jopa unkarin isoinmassa kirkossa se oli iso peli 147 äänikertaa ja viis manuaalii soitin sillä suvi virren justiin kun olin lopettamassa niin siellä alkoi hää tilaisuus se oli aika upea loppu suvi virrelle nimeni on kalle salonen ja olen kiinostunut erinlaisesta urku musiikista ja kyllähän ne naisetkin hyvin soittaa ihan ok mitä on kuunellut mitä te pidätte itse klassisesta urku musiikista minä pidän ainaskin tosi paljon esimerkikiksi urku musiikista kun yhdistetään viulut ja urut tai trumpetit niin siitä tulee upeata musiikkia mitä on kuunellut niin sehän on upeata toki joidenkin mielestä urutkin riittävät
 
HS
07.09.2003 20:10:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Terve
 
Välimerkit ja kappalejaot helpottaisivat lukukokemusta.
Mitä itse kysymykseen ( ...mitä te pidätte itse klassisesta urku musiikista...)tulee, niin kyllähän sitä toisinaan tulee kuunneltua, joten voinee kai sanoa että pidän.
 
my baby left me... she left me all night long
Poseurpete
13.09.2003 00:40:14
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Minä taas en pidä. Johtunee varmaan suurimmaksi osaksi siitä kun sitä pakotettiin kuuntelemaan musiikkiluokalla ala-asteella. Muuten kyllä kuuntelen suhteellisen monipuolisesti musiikkia.
 
Karlsson
13.09.2003 22:32:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jaaha?
 
Joskus omiin soittimiinsa täysin uppoutuneet unohtavat ulkomaailman ja ihmisten välisen kommunikaation taidon. Koettakaa ymmärtää.
 
Ja joo klassinen on han kivaa. Myös urkumusiikki.
 
"I know sir, that I have played out of tune, but when I learn where to place my fingers, this shall no longer happen." -Bottesini
megatherium
29.09.2003 21:36:26 (muokattu 30.09.2003 20:39:54)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jaaha?
 
Joskus omiin soittimiinsa täysin uppoutuneet unohtavat ulkomaailman ja ihmisten välisen kommunikaation taidon. Koettakaa ymmärtää.
 
Ja joo klassinen on han kivaa. Myös urkumusiikki.

 
Peter Hurfordin Deccalle levyttämät Bachin urkuteokset ovat tulkinnallisesti ylittämättömiä; pesevät ehkäpä koraalialkusoittoja, koraalimuunnelmia jne. lukuunottamatta Koopmanin (Teldec)autenttisuutta tavoittelevat ja vesittyneemmät tulkinnat mennen tullen jo loistokkaamman ja täyteläisemmän äänityksensäkin ansiosta. Tunnettu d-mollitoccata on todellinen muurinmurtaja Hurfordin käsittelyssä, Koopmanin tulkinta kun ei näet yllä lähellekään edellisen dramaattista voimaa ja artikulaation selkeyttä, vaikka sinällään melko tyhjä ja puhkisoitettu kappale kyseessä onkin, sikäli kuin teos urkukappale tai Bachin kynästä lähtenyttä musiikkia ylimalkaan alunperin edes on; ja jos vallan erehdy en sooloviulukappaleenakin sitä käsittääkseni joskus pidetty ja soitettu on.
 
sellisti
30.09.2003 21:24:38 (muokattu 13.10.2003 11:07:38)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tämä tunnettu d-mollitoccata on alunperin Bachin urkuimprovisaatio, jonka hän - tai joku oppilaansa - on myöhemmin kirjoittanut ylös. Ilmeisesti Bach ei alunperin ollut aikeissa edes julkaista ko. teosta. Se on varmaan niin suosittu juuri vapaan, improvisatorisen luonteensa vuoksi. Tosin fuuga on kirjoitettu - kuten Bachilla aina - sääntöjen mukaan.
 
Soitto on laiffii.
HS
01.10.2003 16:11:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Terve
 
Minä taas en pidä. Johtunee varmaan suurimmaksi osaksi siitä kun sitä pakotettiin kuuntelemaan musiikkiluokalla ala-asteella...
 
Muuten sama, mutta pidän :)
 
Liittykää seuraan, lainatkaa rahaa.
JET
11.02.2012 12:34:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Tämä tunnettu d-mollitoccata on alunperin Bachin urkuimprovisaatio, jonka hän - tai joku oppilaansa - on myöhemmin kirjoittanut ylös. Ilmeisesti Bach ei alunperin ollut aikeissa edes julkaista ko. teosta. Se on varmaan niin suosittu juuri vapaan, improvisatorisen luonteensa vuoksi. Tosin fuuga on kirjoitettu - kuten Bachilla aina - sääntöjen mukaan.
 
Siis onko se kokonaan impro?
 
sellisti
13.02.2012 11:49:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JET: Siis onko se kokonaan impro?
 
En nyt uskalla väittää faktaksi mitään pelkän muistikuvan perusteella, mutta niin olen Toccatan kohdalla mielestäni joskus jostain lukenut. Voihan olla ettei se pidä paikkaansa; esim. wikipediassahan kerrotaan että tutkijat ovat epäilleet onko koko teos ylipäätään edes Bachin säveltämä. Perusteeksi sanotaan mm. se, että teoksesta ei ole olemassa alkuperäistä Bachin käsikirjoitusta vaan pelkästään jonkun aikalaisen kopio, mutta sehän toisaalta voisi tukea myös tuota "improvisaatioteoriaa".
 
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami
JET
13.02.2012 15:20:41
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: En nyt uskalla väittää faktaksi mitään pelkän muistikuvan perusteella, mutta niin olen Toccatan kohdalla mielestäni joskus jostain lukenut. Voihan olla ettei se pidä paikkaansa; esim. wikipediassahan kerrotaan että tutkijat ovat epäilleet onko koko teos ylipäätään edes Bachin säveltämä. Perusteeksi sanotaan mm. se, että teoksesta ei ole olemassa alkuperäistä Bachin käsikirjoitusta vaan pelkästään jonkun aikalaisen kopio, mutta sehän toisaalta voisi tukea myös tuota "improvisaatioteoriaa".
 
Oliko keskimääräinen oppilaan musiikkimuisti tosiaan tuolloin niin kova, että improvisaatio jäi täysin sen paprulle rustanneen mieleen kertakuulemalta?
 
Eikö siitä vilise juttuja, että Bach olisi sen viritysduuniinsa liittyenkin jotenkin väsännyt? Pitää tutkia aihetta - on kiintoisa.
 
sellisti
16.02.2012 11:53:03 (muokattu 16.02.2012 11:56:09)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JET: Oliko keskimääräinen oppilaan musiikkimuisti tosiaan tuolloin niin kova, että improvisaatio jäi täysin sen paprulle rustanneen mieleen kertakuulemalta?
 
Tuskin keskimääräinen, mutta on se jollain lahjakkaammalla kaverilla saattanut ollakin. Menee vähän aiheen vierestä, mutta luin netistä että Alexander Glazunov oli soittanut vanhemman kollegansa Sergei Tanejevin sinfonian kertakuulemalta ulkomuistista pianolla. Onhan näitä tapauksia.
 
E. Ja siis kuten aiemmassa viestissä mainitsin, niin saattoi se olla itse Bachkin joka on kirjoittanut teoksen myöhemmin muistiin. Sellainen käsitys mulla joka tapauksessa on että se olis kyllä alun perin ollut ihan improvisoitu.
 
Eikö siitä vilise juttuja, että Bach olisi sen viritysduuniinsa liittyenkin jotenkin väsännyt?
 
En ole kuullut mutta legendoja tuntuu olevan liikenteessä, vaikea sanoa mikä niistä on totta...
 
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami
sub zero
16.02.2012 13:40:49 (muokattu 16.02.2012 13:41:32)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JET: Oliko keskimääräinen oppilaan musiikkimuisti tosiaan tuolloin niin kova, että improvisaatio jäi täysin sen paprulle rustanneen mieleen kertakuulemalta?
 
Joitakin teoksia on epäilty (myös Mozartilta) improvisaatioiksi TAI kirjoittaessa sävelletyiksi. Eikä improvisaatiota tarvitse muistaa kokonaan, jolloin se voi olla näiden kahden vaihtoehdon välimuoto.
 
megatherium
10.04.2012 19:59:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Alueen säännöt
 

 
Lähetä vastaus
 

 

 
1 viesti Sivu 1, 1:sta
 

 

 

 
tivolisäveltäjät
 
Kirjoittaja humalainen päivämäärä 10.4.12 - 18:56
 
martinu on tivolisäveltäjä jolla ei mitään syvällistä sanomaa ja muodoltaan hajanainen. toisinaan se vaikuttaa nniin huvittavalta ja naurettavalta että tohtii epäillä bohuslavin tehneen sen kieli poskessa. erkki linssii länsiö on teittyä sukua martinun uusklassismille ja erään kerran ruotsissa esitetyty puhallinkvintetto sai kriitikon epäöilemmään että länsiö ei tuntenut lainkaan tonaalisen äänenkultetuksen periaatteita tai oikeaoppisia kontrapunmktisia ja harmonisia menbetelmiä mutta sitä vastoin totesi teoksen olleen todellinen piristysruiske ratkiriemukkaassa ilveilyssään ja hullunkurisesessa pelleilyssään., nino isä on myös tehnyt pellenä keikkoja milloin missäkin tavaratalossa ja sirkuksessa vaikka on käsinseisojat ry perustaja ja akrobaatti zoossa. kaiken sitä edeltäneen ruotsalaisen tylsyyden jälkeen. hauis on tivoliliike ja pystypunnerrus.
 
mutta mutta, asiaa sanoi eemeli molskista.nino salakuunteli tämän tivoili jutun ja pisti sirkuspelle hermannit vaikka ei hermanni koskaan ohareiota tehnyt kun haki autolla pelaamaan korista. ei
 
linssi sitten meni nuorina vihaisina miehinä tulenkantaja aatteen innostamana kritikoimaan pahasti pylkkäsen impressionistista sävelrunoa ulthima thulea käyttäen siitä ivallista muunnosta ultima tulee, niin että säveltäjä itse loukkantui perin juurin ja kirjoitti pitkän puolustuspuheen lehteen, kuten sittemmin myös einar englund jonka tuukkasern karhunpuyynti muuten jätti pronssille lontoon olympialaisten taidekilpaiklussa 1948, vaikka polemiikin kohde oli vanhojen arvojen ja tonaalisen ankkurin säilyttäminen musiikissa jota eikka puolusti kiihkeästi intuition merkityksen lisäksi kun nykysäveltäjien metodiikka perustuu tietoiseeen motiivien kääntelyyn ja vääntelyyn, jossa puolusti esteettisiä perusarvojaan säveltäjänä kun linnssi kritikoi ultimaa vuossadan vaihteen takapajuisesta importessionistismista kkkokosävelaskeleineen, myläsävelsarjoineen ja puhallinsoolioneen joista myös madetoja kjehoitti välttämään mritikoidessaan haapalaisen eksoottista scherzoa jotta tämä säilyttäisi yksilöllisyytensä ja niinhän siinä kävi että haapalainen vanhemnpi sitten palasi takaisin suomalaiskansallisesti tyyliteltyihin orkestreriteoksiin sinfoninen sasrja ym.
humalainen Viestit: 871Liittynyt: 17.12.06 - 21:57
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «