Yleistä keskustelua musiikista ›

Osaako kukaan neuvoa mihin kannattaisi tarjota itse tekemiään töitä, jotka voisivat sopia levyjen kansikuviksi? Valitseeko bändi aina itse kuvat, vaiko levy-yhtiö?

Parasta vaan että laitat ne tänne näytille. Mnetin arvovaltainen raati sitten kertoo onko niistä mihinkään. Jos tuuri käy, saatat päästä tuohon levynkansien Hall of fame -ketjuun.
 
Kait niitä kannattaa levy-yhtiöille lähetellä, jos epäilet niistä olevan johonkin. Mutta! Saadaksesi varmuuden, pistä pari tänne.

Etit semmosia bändejä joitten musan kanssa sun työt omasta mielestäsi synkkaa ja lähdet ihan rohkeesti ehdottamaan yhteistyötä.

Oma kotisivu, mihin lykkäät galleriaa pystyyn. Tarpeeksi pienellä resoluutiolla tosin ettei niitä copypasteteta sieltä suoraan ja yhteystiedot, mistä kysellä. Sen jälkeen voit esim pommitella suoraan yhtyeitä tai pistää linkkiä vaikkapa omaan profiiliis. Levy-yhtiöille lähettäminen on kuin viskoisit rahaa tulivuoreen.

Karipiirto: Levy-yhtiöille lähettäminen on kuin viskoisit rahaa tulivuoreen.
 
Paitsi ettei se maksa mitään, joten ei siitä ainakaan haittaa ole. Mutta juu, eiköhän nykyään bändit aika pitkälti päätä kannentekijän. Jos se pysyy levy-yhtiön antaman budjetin rajoissa.

bedlam: Paitsi ettei se maksa mitään, joten ei siitä ainakaan haittaa ole.
 
Ei siitä toki mitään haittaa ole, himasta ei tule kukaan hakemaan. Mutta vähän sama kuin ilman relevanttia työkokemusta cv:n lähettely isoihin firmoihin. Ehkä prosentin mahdollisuus ylipäätään että kukaan lukee sen ajatuksen kanssa.

IntriguingMan: Ei siitä toki mitään haittaa ole, himasta ei tule kukaan hakemaan. Mutta vähän sama kuin ilman relevanttia työkokemusta cv:n lähettely isoihin firmoihin. Ehkä prosentin mahdollisuus ylipäätään että kukaan lukee sen ajatuksen kanssa.
 
Niin no, itse olen päässyt haastatteluihin isoihin firmoihin aikoinaan täysin vailla työkokemusta kun nakkelin kirjeitä jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Siinä joutui sentään postimerkit kustantamaan, sähköpostin lähettely ei maksa sitäkään :)

bedlam: Niin no, itse olen päässyt haastatteluihin isoihin firmoihin aikoinaan täysin vailla työkokemusta kun nakkelin kirjeitä jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Siinä joutui sentään postimerkit kustantamaan, sähköpostin lähettely ei maksa sitäkään :)
 
Näinhän sain itsekin nykisen työpaikkani, eli mahdollisimman moneen paikkaan hakemuksia. Tosin se vaati että oli firman sisäpuolella vetoapua valmiiksi. Mutta kuten itsekin jo sanoit, yhtä toteutunutta työpaikkaa kohden tarvitaan useita torjuttuja työhakemuksia.
 
Nettiaikanahan tämä tarkoittaa, että tulee järjestelmästä vain automaattivastaus, kun hakemuspankkia välttämättä ei ole kukaan edes avannut.
Näin oli myös nykyisessä paikassani. Kesätyöpaikat oli siinä vaiheessa jo täytetty, kun joku keksi avata hakemuspankin. Ei muuta kuin automaattivastaus 80:lle hakijalle ja tiedostot bittiavaruuteen.

^ yllättävää kyllä, moni paikka säilyttää fyysisenä lähetetyt hakemukset pitkäänkin. Paristakin paikasta soiteltiin vuosien jälkeen, että "lähetit meille silloin sen hakemuksen, nyt olisi paikka vapaana". Viksun näköistä paperihakemusta ei nakkaa niin herkästi menemään kuin sähköpostia.

bedlam: Paitsi ettei se maksa mitään, joten ei siitä ainakaan haittaa ole. Mutta juu, eiköhän nykyään bändit aika pitkälti päätä kannentekijän. Jos se pysyy levy-yhtiön antaman budjetin rajoissa.
 
Njoo ehkä oli vähän huono vertaus tuo raha. Meinaan vain että melko varmasti ne työt ei kovin äkkiä levyn kanneksi päädy jos levy-yhtiötä pommittaa. Tietty jos ne ottaa ylös jotain kotisivulinkkiä niin mikä nottei mutta veikkaampa että aikalailla ohi menee.

Karipiirto: Oma kotisivu, mihin lykkäät galleriaa pystyyn. Tarpeeksi pienellä resoluutiolla tosin ettei niitä copypasteteta sieltä suoraan ja yhteystiedot, mistä kysellä. Sen jälkeen voit esim pommitella suoraan yhtyeitä tai pistää linkkiä vaikkapa omaan profiiliis.
 
Näin meikä tekis. Jos olis kansi hakusessa, ni ekana tiirailisin netistä taiteilijoiden tuotoksia. Ja jos joku taiteilija olis aiemmin lähestynyt asian tiimoilta, ni toki tsekkaisin sen tarjonnan ekana.
 
e: siis tarkoitan, että vaikka edes lähelle oikeaa kuvaa tms. ei löytyisi, niin tyylin ja taidot ainakin näkis ja valmiiden tuotosten (kansitaidetta tai ei) perusteella ehkä se artistin omakin visio selkeytyisi. Helpompi myös selittää mitä vibaa hakee jos on jotain referenssiä, johon visiotaan verrata.