Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Vietävä, että oli hieno keikka! Mielestäni bändi oli energisempi ja paremmassa iskussa kuin viime kerroilla. Jameskin lauloi kohtuullisen kohdilleen, paitsi nyt Root of all evilissä vähän falskas. Ai niin ja The test that stumped them allissa jätti yhden säkeistön ja kerron laulamatta. Häipyi lavalta, pyyteli anteeksi seuraavassa välissä. Aikoiko tukehtua sylkyynsä? Manginin rumpusoolo oli kyllä mielenkiintoista katseltavaa. James laittoi Pull me underissa tiukan levyäkin korkeamman high-noten, jonka jälkeen Petruccikin oikein innostui moshaamaan. =) Tässä settilista:
 
Bridges in the Sky
600 (tämäkin yllätti)
Build me up, Break me down
Surrounded (tää oli hienoa kuulla)
Mangini rumpusoolo
Fortune in lies
Outcry
Akustinen: Silent man
Beneath the surface
On the backs of angels ->
War inside my head ->
The test that stumped them all
Spirit carries on
Breaking all illusions (tämä on hienoin biisi uudelta levyltä, livenäkin verraton!)
Pull me under (aiheutti 20v nuortumisen hetkeksi, taisin jopa huutaa intron alkaessa)

Mitä hittoo... tossahan on jopa enemmän ku kaks biisii jotka oisin halunnu kuulla? :O
 
What happened?!

Kova keikka oli!
 
Labrie oli mielestäni aivan liekeissä koko keikan. Korkeat kohdatkin menivät paremmin kuin viime vuoden liveillä, matalat tunnelmoinnit aivan mahtavan kuuloisia ja bändi tuntui muutenkin todella energiseltä. Keikka alkoi todella kovilla biiseillä, Bridges, 6:00 ja etenkin Surrounded! Sen jälkeen tuli pari vähän vaisumpaa ja rumpusoolo nyt oli, noh, turhan pitkä. Uuden levyn biisit toimivat hienosti livenä, vaikka Build Me Up, Break Me Down:in oisivatkin voineet jättää soittamatta.

http://www.youtube.com/watch?v=zPZEj1G91M4
 
Tollasta löyty.

h.e.k.a: Oli kyllä hyvä keikka, vaikka hieman piippuhyllyltä tuli tällä kertaa tuo tsekattua. Soundit tuntuivat hieman ohkaisilta alkuun, mutta pian tuohon jonkin verran tottui. Petruccin soundi oli aluksi myös hieman kireähkö, vasta vaihdettuaan siihen tummanvihreään skittaan se alkoi kuulostamaan pehmeämmältä. No, joka tapauksessa kova veto, ja uuden levyn biisit toimivat mainiosti.
 
Se kävi kolmannen biisin jälkeen räkillä vaihtaa Mesan slidereita :)) Hitto oli kyl hieno keikka ja Meet and Greet paketti oli koko rahan arvoinen. Nyt on Hellcat täynnä nimmareita ja olihan se ny suatanan hienoo päästä tapaa koko bändi :D Petrucci varsinkin. "Hey look what mics Ive got here!" "Ou, you got then, nice! What guitar is that, very beautiful guitar" Vähän epätodellinen tunne vieläkin tuosta tapaamisesta.

juikkipuikki: Se kävi kolmannen biisin jälkeen räkillä vaihtaa Mesan slidereita :)) Hitto oli kyl hieno keikka ja Meet and Greet paketti oli koko rahan arvoinen. Nyt on Hellcat täynnä nimmareita ja olihan se ny suatanan hienoo päästä tapaa koko bändi :D Petrucci varsinkin. "Hey look what mics Ive got here!" "Ou, you got then, nice! What guitar is that, very beautiful guitar" Vähän epätodellinen tunne vieläkin tuosta tapaamisesta.
 
Paljo tuo Meet and greet kustansi?

VIPMetal: Paljo tuo Meet and greet kustansi?
 
275$ ja silloisella kurssilla maksoin n. 200€.

juikkipuikki: 275$ ja silloisella kurssilla maksoin n. 200€.
 
Mistä noita hommataan?

VIPMetal: Mistä noita hommataan?
 
Oli tommonen vip nation vai live nationko se oli.
 
Kyllä vipnation: http://vipnation.com/programs/dream-theater
 
Ja tuolta hommasin omani.
 
E: Meitä ei ollu ku 17, joilla oli se :O

juikkipuikki:
E: Meitä ei ollu ku 17, joilla oli se :O
 
Ylläri.
 

Se kävi kolmannen biisin jälkeen räkillä vaihtaa Mesan slidereita :)) Hitto oli kyl hieno keikka ja Meet and Greet paketti oli koko rahan arvoinen. Nyt on Hellcat täynnä nimmareita ja olihan se ny suatanan hienoo päästä tapaa koko bändi :D Petrucci varsinkin. "Hey look what mics Ive got here!" "Ou, you got then, nice! What guitar is that, very beautiful guitar" Vähän epätodellinen tunne vieläkin tuosta tapaamisesta.
 
Viides DT keikka oli tämä meikäläiselle ja tämän meet & greet paketin myötä myös helposti paras kokemus, kun keikka itessäänkin oli vähintäänkin hemmetin hyvä eturivin, settilistan, soiton, laulun, saundien ja let's go meiningin puolesta. Pikkaisen pidempi rupattelutuokio bändin kanssa ois toki ollu mukavata, kun jäi Petruccin penkkituloskin kysymättä, mutta hieno kokemus oli silti.

h.e.k.a: Oli kyllä hyvä keikka, vaikka hieman piippuhyllyltä tuli tällä kertaa tuo tsekattua. Soundit tuntuivat hieman ohkaisilta alkuun, mutta pian tuohon jonkin verran tottui. Petruccin soundi oli aluksi myös hieman kireähkö, vasta vaihdettuaan siihen tummanvihreään skittaan se alkoi kuulostamaan pehmeämmältä. No, joka tapauksessa kova veto, ja uuden levyn biisit toimivat mainiosti.
 
Ihan mielenkiinnosta kysyisin miksi kitaran väri vaikuttaa sen soundiin? Tumman vihreessä ei pitäisi olla mitään uutta niihin muihinkaan verrattuna eikä sitä tuollaisella äänentoistolla kuule edes vaikka top wood vähän eri olisikin jos mikit ovat samat (ja lupaan että ovat). Vahvistinpuolesta nuo soundit pääosin tulevat.
 
Pahoittelen "kamarunkkarin" kommenttia.

Kurkkuviipale: Ihan mielenkiinnosta kysyisin miksi kitaran väri vaikuttaa sen soundiin? Tumman vihreessä ei pitäisi olla mitään uutta niihin muihinkaan verrattuna eikä sitä tuollaisella äänentoistolla kuule edes vaikka top wood vähän eri olisikin jos mikit ovat samat (ja lupaan että ovat). Vahvistinpuolesta nuo soundit pääosin tulevat.
 
Pahoittelen "kamarunkkarin" kommenttia.
 
h.e.k.a ei vissiin vaan huomannut tuota, että se kävi siellä räkillä kamawankkaamassa :D Slidereita härväs ja pedaalien asetuksia muutti kans. Samojahan nuo kaikki sähkökitarat olivat, JPXI-skeboja kaiketi.

Sepäs oli yllättävän hyvä keikka. LaBrie lauloi hyvin ja esiintyikin vähän, vaikka se takki olikin typerän näköinen. Katselin joskus vuonna 2008 striiminä jotain festarikeikkaa Pull Me Underin verran, jolloin LaBrie kuulosti osapuilteen vuohelta, joten ainakin siihen nähden olen positiivisesti yllättynyt. Rumpusoolonkaan aikana ei tarvinnut poistua tupakalle ja se oli itseasiassa kiinnostavampaa seurattavaa kuin monet biisit siinä puolivaiheilla, jotka kaikki kuulostivat samalta. Petrucci oli köntti ja sairaan nopee. Bassosta ei kuulunut mitään sivualakatsomoon siinä yhdessä loppupuolen biisissä jossa oli jonkinlainen soolokohta. Kiipparisti näytti vanhalta ja oli melkoisen tyylitajuttoman oloinen tilupimputtaja, mutta se kuolleelle äidille omistettu biisi oli nätti ele ja muutenkin aivan hyvä. Akustiset vedot puolivälissä tekivät terää. Ja Pull Me Under oli hyvä ja ainoa oikea lopetus keikalle. Olen tyydytetty.

hyllevi: vaikka se takki olikin typerän näköinen.
 
No onneks ei tullu lähettyä.

Oho, 6:00 ja Surrounded. Oispa ollut makia nähä. Ois ex-fanipojankin suu saattanut kääntyä hymyyn.

Oli kyllä oikein hyvä keikka. Olin 2005 ja 2007 edellisen kerran katsomassa ja settilista oli nyt paljon enemmän omaan mieleen. Vanhoista "klassikoista" juuri oikeat biisit ja kun uusi levy on mielestäni hyvä, niin uudet biisit oli kiva todistaa livenä.
Kesken settiä tulleista akustisista ajattelin aluksi, että onko ihan pakko. Mutta kun vetivät hyvät biisit siihen kohtaan, niin se toimi paremmin kuin hyvin.
Manginista rumpalina pidin kyllä. Harvinainen rumpusoolo siltä osin, että jaksoi jopa kiinnostaa. Labrie hyvä, kuten jo mainittiinkin. Oikein onnistunut ilta mielestäni.

Olipas kivaa. A Fortune in Lies, Surrounded ja 6:00 oli ihan erityisen siistiä kuulla.

juikkipuikki: h.e.k.a ei vissiin vaan huomannut tuota, että se kävi siellä räkillä kamawankkaamassa :D Slidereita härväs ja pedaalien asetuksia muutti kans. Samojahan nuo kaikki sähkökitarat olivat, JPXI-skeboja kaiketi.
 
Ajattelin katsos että se vihreä oli se uusi JP12, jossa saarni on vaihdettu lehmukseen (mahonkinen toneblock edelleen säilyi). No, oma JP6 on täyttä lehmusta, joten omakohtaista kokemusta ei noista ole...
 
E: ja laitetaan tähän vielä varmuudeksi että ei, en oikeasti kuvittele kuulevani mahdollisen puulajimuutoksen vaikutusta soundiin keikkaolosuhteissa, arvelinkin taustalla olevan pienimuotoisia säätöjä Mesa-puolella. Muutos vain sattui tapahtumaan kitaranvaihdon yhteydessä.