Rock, pop, alternative ›

Eikös tuossa Gracefordrowningin sivujen videopätkässä ole juuri kuvattu sitä kuorojen äänitystä? Et kai ne on ainakin samplatty oikeasta kuorosta.

arsu: Mihis se ketju avattais? Avasin Crippled Black Phoenix - ketjun progepuolelle puoliksi vittuuntuneena tuohon Dream Theater-farssiin, vaikka oishan tuo rockpuolella ehkä saanut enemmän huomiota. Hra Wilson sopis myös molemmille.
 
Ymmärrän kyllä toisaalta tuota sun puolenkääntö ärsytystä, mut tässä tapauksessa menit hiukkasen metsään. Vinyyli on hieno, hyväsoundinen ja downloadkortti messissä. Myös losslessina.
 
Nyt taisi ratkasta tuo hinta eniten loppupeleistä :) Pakko oli saada levy kuunteluun ja vinyylin yli kolomenkybän hinta ei nytte sopinu kukkarolle. Hieno homma että laittaavat downloadkorttia messiin, eipä sillon yleensä tarte kahesti miettiä ottaakko vinyylin vai cd. Mitens lie muissa KScopen julkasuissa, onko tuo downloadkortti kaikissa uusimmissa vinyyleissä messissä?
 
Stevenille vaan ketjua progepuolelle sanon mä. Kuka avaa :)
Tai muokkaa vaan tän otsikkoa, jos moinen mahollista...
 
E: http://www.youtube.com/watch?v=z-9MZTEQqbU
Tuolla joku tyyppi selailee kirjaversion lävitte, kiva oli kattella hd-laatusena, kuriositeettina, pelkkä levy kyllä riittää omaan hyllyyn.

Ostin Blackfieldin uusimman vinyylinä, niin siinä oli kans download-koodi messissä. Levyn sinänsä ostin lähinnä kannen (ja kannatuksen) takia, sillä musiikillisesti levy ei erityisesti päräyttänyt. :)
 
Ja en oo Wilsonin uusinta ennättänyt vielä kuunteleen, spessudessuedition, joka on kyllä komia, kyllä löytyy tosta hyllystä.

Wilsonhan ei kirjoittanut tuolle uusimmalle Blackfieldille yhtäkään biisiä muistaakseni.
Blackfield I & II ovat kyllä mahtavia.
Tän ketjun voi ennemmin muuttaa vaikka Porcupine Tree & Steven Wilson ketjuksi.

Joo kyllä yks ketju riittäänee munstakin - tai no Blackfieldillä tais olla se omansa, mutta det är helt okej.

arsu: Vinyyli on hieno, hyväsoundinen ja downloadkortti messissä. Myös losslessina.
 
Mistä sait losslessinä? Minun korttini antaa vain 320kbps-ämpeekolmosia, frowny face.

A.l: Mistä sait losslessinä? Minun korttini antaa vain 320kbps-ämpeekolmosia, frowny face.
 
Ajjaa? Multa se kysyi minkä haluan. Oliko niitä nyt 4 vaihtoehtoa.

http://www.youtube.com/user/Porcupinefield#p/u/7/F5yd3SOpwxM
 
Tuolla on jonkun äänityksiä Stevenin kiertueelta (eiköhän joku taho kohta nuo tuolta poistata). Hyvältä kuulostaa, saisivat tulla kyllä Suomeenkin.

nappero: (eiköhän joku taho kohta nuo tuolta poistata)
 
Käyttäjällä Porcupinefield ei ole yhtään videota saatavilla.
 
Sinne meni.

Täytyy sanoa, että Grace for Drowning on mulle ollut syksyn tähänastisista levyistä oma suosikki. Ehkä eniten odotan kuitenkin vielä uutta Florence and the Machinea.

Postcard on kyllä mainio osoitus siitä kuinka yksinkertaisista soinnuista ja melodioista Wilson saa aikaan ihan törkeän nättejä biisejä.

Pöö. Tulipa tähänki bändiin tutustuttua sattumalta. Kaks levyä löytyy ja melko puhki kuunneltua kamaa. Fear of the blank planet, sekä Signify löytyy ja olen kyllä ollut yllättyny kuinka hyvä levy fear of the blank planet on (vaikka se on niin uusi). Signifyyn verrattuna tuntuu silti tosi erillaiselta levyltä ja ilmeisesti bändi kykenee tekemään melko erillaisia, mutta hyviä levyjä. Signify on ollu myöskin tosi viihdyttävä levy.
 
Mitenkäs Porcupine Treen ensimmäisten levyjen kanssa? Onko varteenotettavia teoksia? Entä onko bändillä lisää Fear of the Blank Planetin tapaisia levyjä?

Deadwing on vähän samankaltainen FoaBP:tin kanssa. Suosittelen nappaamaan Stupid Dreamin ja Lightbulb Sunin.

EvilDead: Mitenkäs Porcupine Treen ensimmäisten levyjen kanssa? Onko varteenotettavia teoksia?
 
Debyyttiä lukuunottamatta - jolla kyllä sinänsä myös hetkensäkin - alkupään levyt ovat todella tiukkaa kamaa, tosin aika erilaista verrattuna nykypäivän Porcuun.
 
Stupid Dream, Lightbulb Sun ja Recordings muodostavat oman loogisen kokonaisuutensa Porcun "popimmasta" kaudesta.
 
Entä onko bändillä lisää Fear of the Blank Planetin tapaisia levyjä?
 
In Absentia, Deadwing, Fear of a Blank Planet + Nil Recurring EP - ehkä myös The Incident, vaikkei niin song-oriented ole - muodostavat aika loogisen osion Porcun musiikillisessa tyylipaletissa.
 
Seuraavalla levyllähän bändi (onneksi) pikkulintujen mukaan on liikkumassa jossain määrin uusiin tunnelmiin (pois hevimedl-vaikutettee).

http://starsdie.com/wp/mikael-akerfeldt-talks-about-storm-corrosion/
 
Åkerfeldt heittää muutaman sanasen tuosta yhteistyölevystä
 
- 6 kappaletta, 60 minuuttia
- Jokainen biisi about 10 min
- Ei kuulosta Porcupine Treeltä tai Opethilta
- Ei rumpuja

EvilDead: Mitenkäs Porcupine Treen ensimmäisten levyjen kanssa? Onko varteenotettavia teoksia? Entä onko bändillä lisää Fear of the Blank Planetin tapaisia levyjä?
 
Itseni ja kaveriporukkani mielestä The Sky Moves Sideways on Porcupinen Treen paras levy Coma Divinen kanssa.

Ihan samaa mieltä ja Signify myös on kova. Paljon värikkäämpää ja mielikuvitusrikkaampaa kamaa kuin tämän vuosituhannen tuotanto...no, nämä ihan uusimmat ovat taas olleet laadukkaampaa sen rasittavan "sedät soittaa emo-metallia"-vaiheen jälkeen :) kaikki tietty täysin IMHO. King Crimson otti nu-metalliosaston paljon tyylikkäämmin mukaan omaan juttuunsa Power to Believe:llä...ja nehän vasta setiä ovatkin ;)

Wilson jälleen Best Surround Sound Album Grammy -ehdokkaana Grace for Drowningista.

Ali: Wilson jälleen Best Surround Sound Album Grammy -ehdokkaana Grace for Drowningista.
 
Vähän huvittavaa että miksaus pääsee ehdolle, mutta itse levy jää mm. Lady Gagan ja Rihannan uusimpien teosten jalkoihin. Mutta näin kai se aina menee. Ihan kiva että on ehdolla edes jostain.