Rock, pop, alternative ›

Kiitos, luetaan pois.

Luin tuossa väittelyä edellisissä viesteissä siitä, että onko Elvis kuningas. Mitä tuosta väittelemään - Elvis on kuningas! Siis ainakin hänellä on lisänimi The King, jota ainakin amerikoissa kovasti tietääkseni käytetään puhuttaessa Elvis Presleystä. Kyseessähän ei ole tässä tapauksessa saman verrattava arvonimi, mikä on esimerkiksi miespuolisella monarkilla Kaarle XVI Kustaalla. Eli Elvis ei ole siis mikään hallitsija samaan tapaan kuin Kaarle Kustaa. Mikäs siinä jos lempinimi on The King. Kyllähän Bruce on The Boss ja Clapton is God! Ja tarviiko tässä alkaa kinastelemaan siitä, että onko Eric Jumala? Ei liene kuitenkaan tehnyt mitään ihmetekoja? Ellei sitten taidokasta kitaransoittoa voisi kutsua tässä tapauksessa jo ihmeeksi.

Mä olen ollut Elvis-fani 10-kesäisestä alkaen eli muutamia vuosikymmeniä. No, olen mä toki paljon muutakin kuunnellut & fanittanut siinä ohessa.
 
Suosikkivuosikertojani Elvarin tuotannossa ovat 1955-1956 ja 1969-1972, väheksymättä muita ajanjaksoja. 60-luvun leffasoundtrackeilta ja 70-luvun Las Vegas-kaudelta löytyy kyllä niitä kirkkaitakin helmiä sieltä ei-niin-innostavan matskun seasta. Randomisti suosikkibiisini per vuosikymmen: Shake, Rattle And Roll, Kentucky Rain ja Fool (Always On My Mind-sinkun kääntöpuolella).
 
MUTTA mitäs jos Eversti Parkerin haaviin olisikin tarttunut Billy Lee Riley, Eddie Cochran, Bob Luman tai Gene Vincent ja Elvis olisi jäänyt pienemmän kuulijakunnan suosikiksi? Ehkä olisi elänyt pidempään ja vanhoilla päivillään levytellyt hienoa americanaa nuorempien tuottajien ja soittajien kanssa, vähän niinkuin eräs Jussi Käteinen.

velipesonen: Minulle on jäänyt epäselväksi millainen ihminen Elvis oikein oli. Olen lukenut ihailijakirjoituksia ja skandaalikirjoituksia mutta eihän niistä oikein mitään selviä. Jotenkin Elviksen tarinan tietyt piirteet ovat turhan omituisia, kuten vaikkapa se että yleisen käsityksen mukaan eversti Parker ohjasi Elvistä kuin jonkinlaista robottia. En oikeastaan tiedä Elviksestä muuta kuin seuraavan: Hän oli köyhä poika Tupelosta ja toimiessaan kuorma-autonkuljettajana Memphisissä Sun Recordsin Sam Phillips keksi hänet. RCA:lle siirtymisensä jälkeen hänestä tuli kansainvälinen supertähti. Sitten Elvis meni armeijaan ja armeija-aikaan ja sen jälkeen tehdyt levyt olivat viihdemusiikkia eikä rokkia. Tom Parker laittoi Elviksen näyttelemään enimmäkseen huonoissa elokuvissa mutta vuonna 68 Elvis tuli takaisin rokkaajana. Sitten kuitenkin meni Vegasiin viihdyttäjäksi ja lauloi gospelia kunnes kuoli lääkkeiden liikakäytön seurauksena.
 

 
En minäkään varsinaisesti mikään fani ole, mutta tiedän että Elvis oli hyvä ihminen. Luin jostakin, että mies jäi huumekoukkuun armeijassa. Elviksellä oli jonkinlainen esiintymispelko, eikä tehnyt minkäänlaisia esiintymisiä vuosikausiin armeijan jälkeen, vain hittilevyjä ja elokuvia. Hän pystyi esiintymään vain huumetokkurassa pillerisekoituksella jonka George C. Nichopoulos tai tuttavallisemmin Dr. Nick hänelle valmisteli.

Hehheh, naurattaa kun minusta tämä kuulostaa Damnedilta! Hah hah!
 
http://www.youtube.com/watch?v=GTaCv2OvAqQ

Xan de Wan: Olihan Elvis kaiketi erikoinen hahmo 1950-luvun USA:ssa. Herätti varmaan paljon ihmetystä, hämmennystä. Elvis oli tuolloin vallankumouksellinen hahmo. Kuten oli rock-musiikkikin vallankumouksellinen tuohon aikaan.
 
Tuli mieleen, että mitenkähän paljon Elviksestä tiedettiin ja tunnettiin Suomessa 1950-luvulla ?
Miten paljon silloin täällä tunnettiin Elviksen musiikkia ja miten paljon esimerkiksi ostettiin hänen levyjään ?
 
Oman käsitykseni mukaan 1950-luvulla Suomessa harrastettiin pääosin vielä iskelmä- ja tanssimusiikkia (tangoa, valssia, ym.). 1950-luvun loppuvuosina Suomessa esimerkiksi italialaiset iskelmät olivat hyvin suosittuja, sekä alkuperäisinä versioina että myös käännösversioina.
 
Jazz-musiikin harrastusta käsittääkseni oli 1950-luvulla Suomessa kohtuullisesti. Osin sekin taisi paljolti keskittyä Helsinkiin. Vaikka muissakin suuremmissa kaupungeissa ja joillain pienemmilläkin paikkakunnilla oli jonkin verran jazz-harrastusta (?)
 
Mutta rock-musiikin harrastus taisi olla Suomessa melko pientä 1950-luvulla. Ja sekin taisi pääosin keskittyä Helsinkiin. (?)
 
Vasta 1960-luvulla angloamerikkalainen pop- ja rock-musiikki (populaarikulttuuri) löi itsensä varsinaisesti läpi Suomessa.
 
Vai oliko näin ? Mikä on teidän käsityksenne näistä asioista ?

Xan de Wan: Tuli mieleen, että mitenkähän paljon Elviksestä tiedettiin ja tunnettiin Suomessa 1950-luvulla ?
Miten paljon silloin täällä tunnettiin Elviksen musiikkia ja miten paljon esimerkiksi ostettiin hänen levyjään ?
 
Oman käsitykseni mukaan 1950-luvulla Suomessa harrastettiin pääosin vielä iskelmä- ja tanssimusiikkia (tangoa, valssia, ym.). 1950-luvun loppuvuosina Suomessa esimerkiksi italialaiset iskelmät olivat hyvin suosittuja, sekä alkuperäisinä versioina että myös käännösversioina.
 
Jazz-musiikin harrastusta käsittääkseni oli 1950-luvulla Suomessa kohtuullisesti. Osin sekin taisi paljolti keskittyä Helsinkiin. Vaikka muissakin suuremmissa kaupungeissa ja joillain pienemmilläkin paikkakunnilla oli jonkin verran jazz-harrastusta (?)
 
Mutta rock-musiikin harrastus taisi olla Suomessa melko pientä 1950-luvulla. Ja sekin taisi pääosin keskittyä Helsinkiin. (?)
 
Vasta 1960-luvulla angloamerikkalainen pop- ja rock-musiikki (populaarikulttuuri) löi itsensä varsinaisesti läpi Suomessa.
 
Vai oliko näin ? Mikä on teidän käsityksenne näistä asioista ?
 
70/80-lukujen taitteessa tuli keräiltyä 50-luvun vinyylisinkkuja vähän enemmänkin. Suurin osa Elvis-sinkuista on peräisin frendin mutsin arkistoista. Se taitaa kyllä olla syntyjään tanskalainen, joten voi olla että rock-meininki on tullut sinne pari vuotta aikaisemmin. Mutta I Want You I Need You I Love You:sta ja Hound Dogista lähtien löytyy lättyjä.
 
Oman tätini peruja on taas Wear My Ring Around Your Neck, eli pari vuotta uudempaa kamaa. Perhe oli muuttanut Helsinkiin just 50-luvun puolvälissä.
 
Viimeistään vuonna 1959 rock'n'roll oli noussut maihin suomeen, koska silloin järjestettiin ekat suomen rock-kuningas-skabat. Tittelin voitti tuolloin Rock-Jerry.
 
Sitä aikaisemminkin on näköjään elvistelty:
 
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s … p;g=8&ag=95&t=286&a=168

Olisiko levynmyyntitilastoja jotka vastaisivat osittain tähän kysymykseen?
 
Meillä tehtiin 50-luvulla levytyksiä rock-kappaleista mutta ne olivat swing-iskelmää. Suosittu oli jive-tanssi, suositumpaa kuin musiikki nimeltä rock. Luulen että aika moni piti rockia ensi alkuun ei omana musiikkiasianaan vaan jiven tanssimiseen soveltuvana taustamusiikkina ja Elvistä iskelmälaulajana.
 
Muutos kuvioihin taisi tulla 50-luvun viimeisenä vuotena kun Helsingissä järjestettiin Rock-Kuningas -kilpailu. Ironista että Elvis oli silloin jo armeijassa. 60-luvun ensimmäisinä vuosina oli twist-villitys ja julkisuuteen alkoi tulla rock-tyyppejä kuten Raittisen veljekset ja sitten heti perään iski rautalanka. Mulla on semmoinen kuvitelma että kun heti rautalangan perään iski Beatlesin inspiroima ns. kitarabändimuoti niin suomalainen yleisö piti niitä erillisinä aaltoina, villityksinä jotka pyyhkäisivät peräjälkeen. Kenties näitä asioita ei nähty yhden jatkumon osina koska meillä ei ollut minkäänlaista bluespohjaa musiikissa, vaikka jazz olikin suosittua kaupunkilaisnuorten keskuudessa.
 
Eli summa summarum mulla on kutina että Elvis on suomalaisten suuren enemmistön mielissä eräs kiiltokuva Ajan Sävel -lehdessä, vähän jonkinlainen laulava James Dean.

Xan de Wan: Tiedä sitten onko Elvis kuningas vai ei......
 
Mutta ainakin Apinoiden Kuningas ja Viidakon Valtias oli Tarzan :)
Tosin en tiedä Tarzanin musikaalisuudesta / musiikillisesta lahjakkuudesta - vaikka voisi se kuuluisa Tarzan-huuto olla kovaa tavaraa rock-musiikissa :)
 
Tarssaanin vahvuus tais olla enemmän siellä rytmimussiikin puolella - korrilloilta opittua rintakehän ja pallean käyttöä - ja olihan niitä alkuasukkaiden rytmisessioitakin!

daredevil: En minäkään varsinaisesti mikään fani ole, mutta tiedän että Elvis oli hyvä ihminen. Luin jostakin, että mies jäi huumekoukkuun armeijassa. Elviksellä oli jonkinlainen esiintymispelko, eikä tehnyt minkäänlaisia esiintymisiä vuosikausiin armeijan jälkeen, vain hittilevyjä ja elokuvia. Hän pystyi esiintymään vain huumetokkurassa pillerisekoituksella jonka George C. Nichopoulos tai tuttavallisemmin Dr. Nick hänelle valmisteli.
 
Pillerit tulivat mukaan armeijassa kun piti pysytellä hereillä. Sitten oli tietysti unilääkket, että sai unta. Elvis kärsi unettomuudesta kuten äitinsäkin. Myöhemmin niitä sitten napsittiin kipuihin, ummetus, selkävaivat ym. ja sitten ihan vaan riippuvuuden takia ja vaivoihin jotka tulivat paljosta pillereiden syönnistä. Ja masennukseen avioeron jälkeen. Enpä ole koskaan lukenut, että esiintymispelkoon niitä olisi tarvittu.
 
Armeijan jälkeen ei esiintynyt vuosikausiin livenä kun manageri katsoi, että leffat tuottavat paremmin. Varmasti oli perhosia vatsassa kun taas keikoille lähti.

Eiköhän se ollut se lantionpyöritys, mikä sai tytöt sekoamaan 1950-luvulla, joka Elvikselle sen Rockin kuningas-tittelin toi. Yhdistettynä karismaan ja loistavaan lauluääneen.

danny: Eiköhän se ollut se lantionpyöritys, mikä sai tytöt sekoamaan 1950-luvulla, joka Elvikselle sen Rockin kuningas-tittelin toi. Yhdistettynä karismaan ja loistavaan lauluääneen.
 
Kenties, ja keksikö tämä tiimi Scottie Moore - Bill Black - Elvis Presley - Sam Phillips sitten jonkin ratkaisevalla tavalla uuden asian, siitähän sanottiin alkuaikoina Memphisissä että nämä ovat siitä erikoisia blueslevyjä että näitä ostaa kantriyleisö.

Uusin juttu on nyt se että Elviksen väitetään ihan oikeasti elävän ja siitä on nyt sitten olemassa ihan vedenkestävät todisteet.
 
Elvis teki tässä just uuden levynkin:
 
http://www.elvisfoundalive.com/new-cd/
 
Niin no, niin.

Elvis elää...http://www.youtube.com/watch?v=wOyHTLfjlz0

Elvis Found Alive(Movie Trailer)
 
http://www.youtube.com/watch?v=ckVcRvFBuZw
 
No mitäpä tuohon sanoisi. Mel Gibson herätti Jeesuksen henkiin.

Mä Jäin Kii...http://www.youtube.com/watch?v=PD9Tr8jirJ0&feature=related

Atomic Cafe: Elvis elää...http://www.youtube.com/watch?v=wOyHTLfjlz0
 
Tää nauratti. Paljon.

Elossa on: http://books.google.fi/books/about/ … tml?id=GZNCzrx4hcgC&redir_esc=y

velipesonen: Elossa on: http://books.google.fi/books/about/ … tml?id=GZNCzrx4hcgC&redir_esc=y
 
Vahvasti näyttäisi siltä. Umpiloogisen dna-todisteen lisäksi kirjassa todistetaan esim. että arkussa olleen "Elviksen" toinen pulisonki oli irronnut liimauksistaan, ja että Elvis oli käynyt vuonna '89 käynyt moikkaamassa Muhammad Alia lasareetissa. Lopullinen todiste lienee Elvarin tunnetulla salanimellään soittama puhelu Burt Reynoldsille suoraan tv-lähetykseen (oletettavasti "kuoleman" jälkeen, vaikka sitä ei ko. todisteen kohdalla erikseen mainittukaan.) Melkoisen jämäkkää kuvamateriaalia myös mukana.
 
Aika häiritsevää että sen jälkeen kun Elvis "kuoli", kesti vain muutama vuosi että Michael Jackson katosi, ja tilalle tuli tyhjäksi imetyn ja pakastekuivatun Elviksen näköinen hahmo, joka hakeutui nuorta Elvistä muistuttaneen Lisa Marien seuraan. Graceland -> Neverland:
http://www.youtube.com/watch?v=1KlPhR4-DY8&feature=related
 
Tarkoituksena oli ehkä saada aikaiseksi jonkinlainen Super-Elvis, en tiedä onnistuiko operaatio. Joko jälkikasvua ei saatu aikaiseksi, tai sitten L. Ron Hubbartin jengi otti Elvis juniorin huostaansa ja kasvattaa tätä uutispimennossa.