Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tuli mieleen nauhojen hionnasta tämä episodi joka kaverilla on ollut päällänsä tässä...
 
Osti Thomanilta Gibsonin les paul traditional pron. Nauhat rämisi niin julmetusti ja oli vielä gäppi tossa nauhan ja nauhan muotoon hiotun reunalistan välissä muutamas kohdas. Eli siis oli lämpötilat vaihdellu kuljetuksessa/varastoinnissa. Koitin säädöillä saada sitä soitettavaksi, mutta siinä vaihees ku räminä oli edes siedettävä, oli soitettavuus telinevoimistelua. En suostunut hiomaan uuden Gibsonin nauhoja ihan siitä syystä, että en halua niin kallista kitaraa naarmuttaa ku en oli mikään ammattilainen. Neuvoin kaveria viemään kitaran ammattilaiselle. ja niin kaveri tekikin. Noh... Ammattilainen oli varmaan suurinpiirtein kussu sen otelaudan päälle ja otti siitä rahaa ja räminä oli periaattees sama ku ennenki. Hioin sit kaverin vanhasta epiphonesta nauhat ja tein siihen uudestaan satulan, kitara oli kevyt soittaa eikä rämise matalallakaan actionilla. Käytin hiontaan perus Korpi Instrumentsin hiomablokkia hiomapaperilla ja ibanezin nauhaviiloja. Kaveri rakastui vanhaan kitaraan uudestaa ja lähetti Gibsonin pois. En tiedä onko sieltä tulos nyt uus murheenkyyni tilalle, mutta halvemmastaki kitarasta saa hyvän soitettavan jos viittii vaan vähä nähdä vaivaa (5 tuntia)
 
ps. Kallis kitara olis hyvä ostaa liikkeestä, missä sitä pääsee kokeileen ja varmistamaan että nauhat on tarkistettu sen jälkeen ku se on tuotu tänne kuivaan pohjolaan.