Kilpailut ›

Tämähän tuntuu viralliselta toiminnalta kun kuuntelin noita pätkiä ajatuksen kanssa läpi: käytin mokomaan aikaa itse asiassa neljättä tuntia. Päätös ei ollut helppo, mutta syväluotaavan analyyttisen tarkastelun ja useiden eri emotionaalisten sekä puhtaasti musiikillis-teoreettisten faktoreiden tarkastelun tuloksena julkistan lausuntoni koskien tätä kilpailua. Valintaperusteeni olivat ennen kaikkea seuraavat:
 
1) Solistilla tulee olla selkeästi jotain sanottavaa, mikä välittyy kuulijalle tyylitajuisena suorituksena.
2) Soolon tulee olla ehjä kokonaisuus, etenkin loppu ja alku ovat tärkeitä.
3) Nuottien laatu on niiden määrää huomattavasti keskeisempi seikka.
4) Soundin ja käytetyn soittotekniikan tulee istua kokonaisuuteen luontevasti.
 
Tässä mielestäni kolme vakuuttavinta osallistujaa sekä perustelut kullekin valinnalle:
 
3p: Stinkfoot
Monipuolinen ja tyylikäs soolo. Hienoja melodisia juttuja ja soundi huomattavasti käyttökelpoisempi kuin suurimmassa osassa pätkistä. Alku toimii hyvänä johdantona luoden jännittyneen tunnelman, joka saa toivomaan, että tämä soolo jatkuisi vielä pitkään. Odotus palkitaan jälkimmäisessä puoliskossa, joka jo alussa hahmottelee, millaisesta tavarasta on kysymys. Erittäin hienoja fraaseja: tällä soittajalla on oikeasti jotain sanottavaa. Turhaan tiluttamiseen sortumattomuus iso plussa. Jos joitain vinkkejä on annettava, mainitsisin siitä, että vibrato oli ainakin tässä soolossa paikoin ehkä turhankin vihainen.
 
2p: Mazah
Huolimatta jossain määrin korvia riipivästä soundissa tässä soolossa oli paljon sellaisia juttuja, joita raskaan biisin soolossa tulee olla: ei pelkkää aivotonta skaalojen sahailua vaan tyylilajia palvelevia, onnistuneita nuottivalintoja, vaikka tässä soolossa nuotteja toki paikka paikoin puskettiinkin ulos ihan kiitettävään tahtiin. Etenkin ekan puoliskon 1/8-osatriolikohta osoitti melkoista tyylitajua. Hieman diskanttia pois kitarasoundista (tai sitten ruuvaat pari pykälää sitä wahin potikkaa) ja se on siinä.
 
1p: Nahkis
Onnistuneesti erilainen ja edukseen erottuva. Jos sanonta "vastakohdat täydentävät toisiaan" pitää missään määrin paikkaansa, tämä soolo on siitä erinomainen käytännön esimerkki. Jälkimmäisestä puoliskosta tuli kovasti itselleni mieleen Mike Oldfieldin kitarajutut Pekka Pohjolan levyllä "Keesojen Lehto". Oldfieldin soolot eivät mielestäni toimi levyllä yhtään - biisit olisivat kaivanneet aivan toisenlaista lähestymistapaa sooloihin - mutta tässä soolossa nuo hyvin samankaltaiset jutut sopivat kokonaisuuteen kuin rasvaton piimä juhla-aterian ruokajuomaksi, eli mielestäni todella hyvin. Ainut juttu, mikä jäi vähän harmittamaan oli se, että olisin periaatteessa tahtonut kuulla kaikilta kilpailijoilta sen, millaiseen suoritukseen he pystyvät ilman tuplauksia, eli odotin sooloa, joka olisi periaatteessa mahdollista toteuttaa live-tilanteessa.
 
Rehellisyyden nimissä on sanottava, että nämä kolme erottuivat joukosta todella selvästi ja niiden keskinäinen järjestäminen oli äärimmäisen vaikeaa. Lopullinen järjestys on seurausta aivan hiuksenhienoista eroista, ja aivan yhtä paljon myös kuun asennosta, huoneiston lämpötilasta, jauhelihan kilohinnasta, Palmen murhasta sekä opintotukilautakunnan hölmöilystä. Sen sijaan suurin osa lopuista 27 suorituksesta oli mielestäni selkeästi heikompia: niistä paraskin yltäisi vasta noin sijalle 93 ja loput siitä eteenpäin. Omaa sooloani en luonnollisesti kommentoi ja näin ollen myöskään ota laskuihin edes mukaan.
 
Kiitoksia myös omaan soolooni kohdistuneesta palautteesta. Vastaan tässä joihinkin:
 
Jucciksen yritys oli hyvä, mutta tausta olisi kuitenkin vaatinut vähän vahvempaa tatsia soundillisesti. Jäi vähän sellaiseksi liruliru-harmittomuudeksi.
 
Päätin ennenkö kuulin koko taustaa, että minähän soitan sooloni 335:llä, puhtaalla soundilla ja kaulamikillä. Tehdään sitten vaikka fuusiota, jos se siitä on kiinni. Periaatteista ei jousteta. :)
 
Jucciz: HIENOA SOITTOA! Ei toimi tämmösen taustan kanssa.
 
Ei niin. Tai sitten tausta vaan ei toimi sooloni kanssa. Sen verran taustapätkästä on sanottava, että jos siihen ylipäätään on pakko laittaa komppikitara, se kannattaisi pitää huomattavasti hiljemmalla tai vaihtaa ainakin soundi vähän toisenlaiseksi, ettei se peitä alleen mahdollisesti kesymmällä soundilla soitettua sooloa. Jos jo taustanauhassa on hevisärökitaraa, se jättää aika vähän a) tilaa soololle ja b) vaihtoehtoja tyylivalinnan suhteen. Itse tekisin/teettäisin vastaavassa tilanteessa taustan, jonka päälle olisi luontevaa soittaa mahdollisimman erilaisia sooloja, jolloin muidenkin kuin hevitiluttajien olisi mielekästä osallistua kisaan. Hymiö. Tämä toki vain mielipiteenä. Jään odottamaan innolla seuraavan skaban taustaa.
 
Eri taustalla Jucciz ois ollu helposti ykkönen. Hienoa soittoa mutta ei todellakaan sovi taustaan...
 
Kiitos. Ei sovikaan.