| Aihe: Äänialan löytäminen | 1 |
|---|
|
Sanottaisiinko, että aihe kiteytyy otsikkoon melko kivasti. Kurkussani oleva lima vaikeuttaa aika paljon asiaa. Lähinnä saundin muutos haittaa äänialan löytämistä. Eri genreen kuuluvat biisit onnistuu aina eritavalla, riippuen että kuinka paljon limaa on ja kuinka kuivaa/notkeaa/sitkeää se on.
Joskus pääsee laulamaan täysin "puhtaalla" kurkulla. Tuolloin pääsen tosi korkealle mutta myös karkeasti hyvin matalalle. Lauluääneni on vain niin pir*n voimakas,että missään kerrostalossa tai edes maadseudulla ei kehtaa hoilottaa niin kovaa kuin korkeimmat äänet lähtisivät. Siksipä laulan vain biisien matalia osioita ja korkea varovasti, jonka seurauksena kurkku kylläkin kipeytyy noepasti.
Sitten:
Olen jo pitkaan treenannut country musiikin laulamista ja genreen kuuluvan saundin löydettyäni äänialani vaikuttaisi kehittyneen hyvin laajaksi. Jos muutan saundia, niin lauluni lähtee hiljaisempaa ja pystyn(kehtaan :P) laulamaan korkeitakin nuotteja ja biisit menevät kokonaisuudessaan tasaiseti hyvin. Countrya laulettaessa tietyt "taitos" kohdat menevät päin p:eetä ja sattuvat kurkkuun, mutta taas muutoin laulu tuntuu todella hyvältä ja tietyt osat kappaleista uskomattoman hyvin.
Mikähän tässä olisi oikea suunta, että löydän oikean äänialani? | |
Juzzzi:....... laulamaan korkeitakin nuotteja ja biisit menevät kokonaisuudessaan tasaiseti hyvin. Countrya laulettaessa tietyt "taitos" kohdat menevät päin p:eetä ja sattuvat kurkkuun, mutta taas muutoin laulu tuntuu todella hyvältä ja tietyt osat kappaleista uskomattoman hyvin.
Mikähän tässä olisi oikea suunta, että löydän oikean äänialani?
Klassiset äänialat (baritonit, tenorit jne) ovat ilmeisesti vähän monimutkaisempi juttu määrittää. Täältä löydät keskimääräiset alueet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Vocal_range
Käsittääkseni ei vielä riitä että mitkä nuotit saa laulettua, vaan myös että mikä on yleinen äänen väri ja missä kohdassa on "passagio". Eli äänihuulien "vaihteen vaihto".
Kevyen musiikin harrastajat eivät yleensä välitä äänialansa nimestä, koska se sopii paremmin klassiseen musiikkiin. Äänialaansa voi kuitenkin treenata laajemmaksi, jos olemassa oleva ei miellytä.
ps. ehkä mainitsemasi taitoskohdat ovat juuri noita vaihteenvaihto paikkoja, jos siinä lähtee repimään sattuu kurkkuun. On kuin yrittäisi ajaa pelkästään ykkösvaihteella.
Rock! |  kiriminni
04.07.2011 21:41:14 (muokattu 04.07.2011 22:04:34) | |
|
Suuri E-e1 onkos mulla sitten Bassobaritoni?Ilmankos Doorsin biisit toimiikin hyvin.
Ja Type o Negative on just passelia ah ne matalat äänet.
Pääsen varmasti treenaamalla korkeammalle ja matalammallekin?
Ilman treeniä näin ja pelkällä rintaäänellä.
Kuinkahan tuosta pääsisi oktaavin ylöspäin?
Kissa maukuu aika korkealta,mutta siitä ei kai voi mallia ottaa? | sxpndr
13.07.2011 13:19:58 (muokattu 13.07.2011 13:27:15) | |
|
Juzzzi: Lauluääneni on vain niin pir*n voimakas,että missään kerrostalossa tai edes maadseudulla ei kehtaa hoilottaa niin kovaa kuin korkeimmat äänet lähtisivät. Siksipä laulan vain biisien matalia osioita ja korkea varovasti, jonka seurauksena kurkku kylläkin kipeytyy noepasti.
Kuulostaa tutulta!
Itse lauloin joskus muutama vuosi sitten hyvinkin naisellisella, sillä sellaasella neutraalilla virsienveisausäänellä. Seurailin paljon muita laulajia ja olin toisille kateellinen, sillä muut kun lauloivat niin ne eivät ehkä päässehet kovin korkealle, mutta heillä oli äänessä kuitenkin se oma puheäänisoundi, joka tekee jokaasen laulajan äänestä persoonallisen. Itellä sitte taas heti hieman korkeammissa äänissä tuli sellanen todella klassinen oopperasoundi esille, enkä saanu sitä millään jätettyä pois. Täten en kuulostanu oikiastaan yhtään itteltäni.
Aina salaa olin sitte reenaallu biisejä huutaen läpi, koska vaikka oonkin nainen niin meikälääsellä on vähä miehekkäämpi puheääni, ja reilu overdrive "huutolaulanta" onnistu luonnostaan jotenki paljo helpommin. Sitten tuli vastaan juuri tua sama ongelma, että jo matalalta laulettaessa ääni oli voimakas, niin sitte ku piti laulaa jotaki bon jovin livin' on a prayeria, nii eihä siitä tullu yhtää mitää, ku korkeat äänet tuli niin helevatan kovalla volyymilla, ja ihan sinne korkeimpiin osioihin ei eres ääniala riittänyt.
Sitten otin puhelimen kauniiseen käteen ja soitin eräälle tutulle laulunopettajalle, jolla oli tua rock-puoli hyvin hallussa. Äänenvoimakkuuden suhteen en saanu siltä mitään konkreettisia neuvoja, mutta lohduttavasti se sano "noo kyllä se sun äänialas siitä kasvaa ku vaa huudat ja huudat ja huudat. se on ainut keino, ei se sen vaikiampi juttu oo mutta vaatii aikaa, toisilla jopa vuosia." ihan matalimpien äänien kanssa (esim. CMXän biisit teettää jonkinverran vaikeuksia laulaa alkuperäiseltä korkeudelta) mulla oli näin naispuolisena henkilönä hieman ongelmia, koska matalampiin ääniin en saanut sitä tiettyä pontta ja ääni kadotti siinä sen saman energisyytensä, mikä siinä oli hieman korkeammalta laulettaessa. tähän mulle vaan sanottiin että "se menee yleensä niin että sulla on se tiätty alaraja sun äänes, sä et pysty ainakaan paljoa sitä kehittämään alemmas, mutta voit reenata niitä alaääniä että ne vahvistuis"
Sitte mä vaan kirjaamellisesti huurin seuraavat pari viikkoa. Ei vaadittu eres vuosia sen äänialan nostamiseen, vaan parin viikon päästä pystyin jo laulamaan kyseisen livin' on a prayerin, mikä ei aiemmin menny sitten millään.
Sitten vähän jälkeenpäin lauleskelin kotipellon timon kans ja kyselin siltäki neuvoja laulutekniikan suhteen. Silloon opiin käsittehet overdrive ja curbing, ja opin kiinnittämään huomiota palleaan ja oikeaan hengitystekniikkaan. Tuki palleassa ei saa olla liian suuri, ettei ääni tule puskemalla läpi varsinkin korkealta laulettaessa. Sen virheen tein aluksi jatkuvasti, mutta kannattaa lauleskella jotaki haastavaa biisiä (ite kokeelin i surrenderia), joka vaatikin oikiasti jatkuvaa huomiota pallean suhteen. Lauloin sen biisin päivien aikana monia kymmeniä kertoja, ja sitte timo sano että "sä laulat ihan selkeesti paljo kevyemmin noi ylä-äänet. ku sä tos ekaa kertaa vedit tota biisiä niin kuuntelin että mitä v*ttua, laulaako meirän hanna epävireisesti?! mut ei, nyt ku sä vaihdat overdrivesta curbingiin nii nyt sulla on se oikea tuki palleas, sä et puske liikaa sitä laulua."
Eli mulla helpotti ku kevennin yläosastolla curbingiin; en laulanukkaa enää ku james hetfield vaan niinku jon bon jovi, lauloin vähän niinku "nenään", enkä niin leveästi. Ja se ei vaatinut oikiastaan ainakaan mulla kovin paljoa reeniä, kun jo osasin suhteuttaa laulamisen niin, että sain tarpeeksi voimakkaasti laulettua matalalta, ja kevyemmin taas korkealta, että balanssi pysyi hyvänä. Ei sun kannata pelätä sitä volyymia sun äänes, vedä vaa niin ku susta lähtee. Timo mulle sanoki että "jesus sä vedät lujaa, paree ku ei sulle antaas mikkiä ollenkaa! mä meen tänne kauemmas istumaan ettei mun korvat mee lukkoon.. nyt on oikee rokkimimmi kehis, sul on makee soundi!"
Oikiastaan voin sanua että son tosi iso vahvuus ku osaa vetää lujaa, ku on niitäki piipittäjiä ja puseroon hönkijöötä jokka ei kuulu bändin edes minnekkää ilman että on volyymilätkät taivais.
Ootko sä käyny laulutunneilla? Tavallaan on hienoa jos sä osaat vetää vähä erilaasillakin tyyleillä, mutta ne kyseiset "taitekohdat" laulus ku pitäs vaihtaa tyyliä, ne täytyy saada hitsattua uskottaviksi, muuten siitä ei tuu mitää. Mut laulutunneilta saa ainaki useimmiten ihan välittömänki avun tohon ongelmaan, kun on ihmisiltä kuullut monenlaisista ongelmista äänen suhteen. Ja sitte se, että ainakaan mun miälestä sun ei kannata vaan tyytyä vetämään matalalta sellasella täydellä draivilla, ku sä voit päästä loistamaan korkeimpienki äänien kans! | |
kiriminni: Pääsen varmasti treenaamalla korkeammalle ja matalammallekin?
Ilman treeniä näin ja pelkällä rintaäänellä.
Kuinkahan tuosta pääsisi oktaavin ylöspäin?
Kissa maukuu aika korkealta,mutta siitä ei kai voi mallia ottaa?
No ainakin aleksader tekniikalla on helppo lähteä laajentamaan äänialaa. Sopii sekä kevyttä ja kalssista laulaessa rennoksi äänenavaukseksi ja ainakin laululeirillä muistan kuinka sen yhden viikon aikana meidän ryhmän bassopojatkin pääsi noilla harjoituksilla lähes naisten ylä-C:hen. Parastahan noissa on se, etteivät nuo harjoitukset oikein tehtyinä rasita kurkkua juurikaan.
En tiedä miten netistä noihin löytyy ohjeita, mutta periaatteessa nämä perus lallatus-äänenavaukset tehdäänkin laulamisen sijaan huulia pärryyttämällä tai sitten R:llä. Molemmissa on omat eronsa. Huulipärryytyksellä harjoituksia tehdessä on tärkeää pitää leuka rentona, varoa äänen tipahtamista kurkkuun ja karsia liika ilma pois. Yksinkertaisin vinkki tähän lienee haukotella ja poimia haukotuksen alussa oleva leuvan, kielen yms. rento asento. Huulipärryytyksiin auttaa myös, että painaa etusormet hymylihasten taakse ja työntää sitten sormilla kevyesti hieman yläviistoon. R:llä taas R-äännettä ei voi tehdä ihan perinteiseen suomalaiseen tapaan, vaan kielen pitää osua hieman taaemmas. Muuten periaatteessa sama homma.
Toivottavasti tästä oli edes hieman apua, vaikka asiaa onkin varsin vaikeaa koittaa näin netin välityksellä selittää!
"Take a piece of the sky
Make it rain cherry wine
Give her love, give her life
Give her mine"
Angie Aparo - Wonderland | |
???? luulin että mulla on ihan suhteellisen korkea ääni mutta tuon wikipedian mukaan oon basso............ okei? | |
-daali: ???? luulin että mulla on ihan suhteellisen korkea ääni mutta tuon wikipedian mukaan oon basso............ okei?
Muista että C4 on keski c.. |  -daali
22.07.2011 21:50:57 (muokattu 22.07.2011 22:10:19) | |
|
vesipeto: Muista että C4 on keski c..
juu tiedossa on... voin tietty olla erehtyny oman lauluni oktaaveista...
EDIT: tai sitten en | |
vesipeto: Muista että C4 on keski c..
Kerrataan vielä,että siitä vasemmalle koskettimistolla on:pieni oktaavi,suuri oktaavi ja
kontra oktaavi.
Toivottavasti meni oikein. | |
-daali: juu tiedossa on... voin tietty olla erehtyny oman lauluni oktaaveista...
EDIT: tai sitten en
Lauluääni on tosi hämäävä juttu. Kaksi eri ihmistä saattaa laulaa täysin samalta korkeudelta, mutta toisen ääni kuulostaa silti paljon toista matalammalta. Kaipa tuohonkin on syynä laulutekniikka, kropan rakenne, äänihuulten rakenne yms. Joten ei sinänsä outo ilmiö.
"Take a piece of the sky
Make it rain cherry wine
Give her love, give her life
Give her mine"
Angie Aparo - Wonderland | |
TyhjäSointu: Lauluääni on tosi hämäävä juttu. Kaksi eri ihmistä saattaa laulaa täysin samalta korkeudelta, mutta toisen ääni kuulostaa silti paljon toista matalammalta. Kaipa tuohonkin on syynä laulutekniikka, kropan rakenne, äänihuulten rakenne yms. Joten ei sinänsä outo ilmiö.
juu tosiaan jos kuuntelee jotain klassisia laulajia niin joku baritoni ku vetäsee korkeen nuotin nii saattaa kuulostaa tosi matalalta vaik ei todellakaa sitä oo | kiriminni
01.08.2011 10:54:46 (muokattu 01.08.2011 10:55:18) | |
|
-daali: juu tosiaan jos kuuntelee jotain klassisia laulajia niin joku baritoni ku vetäsee korkeen nuotin nii saattaa kuulostaa tosi matalalta vaik ei todellakaa sitä oo
Näin on.Äänen sävyyn vaikuttaa kuinka paljon on yläsäveliä mukana.
Pitääkö äänen muuten hyvässä laulutekniikassa kuulostaa metalliselta?
Siis kirkkaalta. | |
kiriminni: Näin on.Äänen sävyyn vaikuttaa kuinka paljon on yläsäveliä mukana.
Pitääkö äänen muuten hyvässä laulutekniikassa kuulostaa metalliselta?
Siis kirkkaalta.
Selvitin itse.Ei saa keinotekoisesti muuttaa. | |
kiriminni: Selvitin itse.Ei saa keinotekoisesti muuttaa.
Mutta tuo "keinotekoisesti muuttaa" onkin sitten jo vähän vaikeammin määriteltävä juttu.
"I listened hard but could not see" - YES, And You and I | |
Kyllä saa ja pitää muuttaa. | |
Santerus: Kyllä saa ja pitää muuttaa.
Tarkoitat varmaan äänen sävyn muuttamista?Kirkkaammin tummemmin laulaen?
Luonnollista?mitähän sekin tarkoittaa ääntään ei kait saa muutella paljoakaan.
Paitsi Jope Ruonansuu. | |
Ai miks ei saa? | |
Santerus: Ai miks ei saa?
Kait se oma ääni kärsii jos yrittää krääkkyä tyyliin Riki Sorsa.
Jokainen laulakoon omalla äänellään ja kehittäköön sitä. | |
Mä olen omani löytänyt jo nyt, tosin se tuskin kestää kauaa koska äänenmurros nyt (tai ainakin tavallaan..)
Joka tapauksessa Hopeinen Kuu menee ERITTÄIN hyvin.
Kitara, basso, mandoliini, huuliharppu, piano, banjo, ja steel-kitara ovat miehen parhaat ystävät... | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
