No, sanotaanko näin että tuskin se ulkomailla soittelusta radikaalisti eroaa... Ja kuten minkä tahansa asian kanssa, kokemukset on hyvin henkilökohtasia ja vaihtelee laidasta laitaan.
Sen "oman" bändin löytyminen voi ottaa aikaa ja viime kädessä kyse on kuitenkin henkilökemioista.
Helsingin mahiksista en osaa sanoa mitään, tiedän vaan että täällä rapakon takana (Porissa) esiintymismahikset ei oo kaksiset: baarit haluaa bändejä, jotka jo tunnetaan ja nuorisotalot ym. järjestää tilaisuuksia harva se päivä. Karaokella on yhtä paljon tekemistä musiikin kanssa kuin valmispizzalla on ruaanlaiton kanssa. |
Kyllä Helsingissä keikoille pääsee, mutta yleisön saaminen on vaikeaa. Treenikämppien saaminen vielä vaikeampaa. Mun kokemus on, että soittamalla ilmaiseksi tuttujen järjestämissä tapahtumissa, voi saada tosin hyvän yleisön, joka oikeasti kuuntelee ja haluaa saada keikasta paljon irti. Jos haluaa saada rahaa ja kiertää oikeilla keikoilla oikeissa baareissa, yleisöä on vaikeaa saada 10-20 enempää, jos ei ole nimeä tai lämppää nimekästä bändiä.
Nimi siis ei vielä tarkoita, että on levysoppari ja arvostelut NYT-liitteessä. Täällä vaan ihmiset ei käy keikoilla vaan Hartwall-areenalla katsomassa Musea. |
WeAreDownstairs
FuguManiac
Objectif Lune
