Aihe: Zombiemaista jytinää rumpuihin? | 1 |
---|
|
Innostuin tässä taas White/Rob Zombien biiseistä ja mieli tekisi itsekin tehdä jotain samantyylistä. Millä ihmeellä saisi rumpuihin samantyylistä jytinää? Esimerkkejä: http://youtu.be/E0E0ynyIUsg http://youtu.be/uHBtpqbOKXk Superior Drummer 2 löytyy ja erinäisiä plugareita. Identtistä ei olla hakemassa, mutta samantyylistä, tai oikeastaan tapoja päästä samantyyliseen. | |
kokeile triggeriä jos mahdollista meinaan sil saa aika jännää aikaa | Kalmo 16.06.2011 23:05:04 (muokattu 16.06.2011 23:05:24) | |
|
Jos kysyjä jo käyttää Superior drummeria, eikä oikeita rumpuja, niin mihin hän triggeriä tarvitsisi? Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. | |
Homma vaatii melko ammattimaista kompressorin ja parallerkompressorin yhteiskäyttöä. Tällä voip lähtä sekoileen ilmatteeksi. Äläkä pelkää, jos lähtee käsistä. Just niin sen pitää vähän lähtäkin ;) http://www.audiodamage.com/downloads/product.php?pid=ADF002 Dont Clone The Beat. Own The Beat. | |
Kalmo: Jos kysyjä jo käyttää Superior drummeria, eikä oikeita rumpuja, niin mihin hän triggeriä tarvitsisi? Jos ei Superior Drummerin samplet miellytä. Varsinkin basariosasto on aika paskaa. Slate Digital Trigger on tähän hommaan mahtava plugari. ¯ (°_o)/¯ | |
Jaskanpoika: Jos ei Superior Drummerin samplet miellytä. Varsinkin basariosasto on aika paskaa. Slate Digital Trigger on tähän hommaan mahtava plugari. Mutta jos rummut ovat jo MIDI-tiedosoina, niin eihän siihen triggeriä tarvita, vaihtaa vain rumpusoftaa tai SD:n kirjastoa. Slaten rumpusoundit sinänsä ovat kuulemma hyviä, mutta uskoisin, että SD2:sta kyllä löytyy melkein soundi kuin soundi. Se ei tietenkään tarkoita, että se löytyisi sieltä valmiiksi efektoituna, vaan itse on maustettava mieleisekseen. En kyllä ihan sovinnolla niele väitettä SD2:n basareiden paskuudesta. En ole itse SD:a käyttänyt, mutta se on niin laajalti ammattilaisten arvostama, ettei siellä todennäköisesti ole mitään ihan paskaa. Ihan samalla lailla, kuin liverumpuja äänittäessä, on hyvä, luonnollinen rumpusample osattava kompuroida etc. jotta siitä tulee juuri sitä mitä itse haluaa. Jos sample kuulostaa jo sinänsä "valmiilta", niin esimerkiksi masteroinnin loppukompressiossa se saattaa mennä pilalle. Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. | Johann Onn 17.06.2011 14:56:11 (muokattu 17.06.2011 15:02:33) | |
|
Spiral: Millä ihmeellä saisi rumpuihin samantyylistä jytinää ? Mainitse sen jo itse: "Rumpuihin" on monikko. "More human than human" -> Siellä on selkeästi, monta rumpulooppia päällekkäin. Itse olen joskus käyttänyt "pari oikean rumpalin soittamaan looppia + päällä konekomppi, hakkaamassa epäinhimillisen tarkasti" tapaa. | jannu 17.06.2011 15:03:43 (muokattu 17.06.2011 15:08:20) | |
|
Joo, ei mitn. "You really can't be jealous of something you can't fathom."
-Nigel Tufnel | theguru_ 17.06.2011 21:15:15 (muokattu 17.06.2011 21:15:44) | |
|
Jos sample kuulostaa jo sinänsä "valmiilta", niin esimerkiksi masteroinnin loppukompressiossa se saattaa mennä pilalle. Ok. Kertoisitko hieman lisää tästä? | |
theguru_: Ok. Kertoisitko hieman lisää tästä? Jos laittaa biisiin rummut, joiden samplet on jo valmiiksi editoitu (kompressori, EQ, delay whatever) niin että ne kuulostavat ihan valmiilta tuotantotavaralta, niin loppuvaiheessa voi käydä niin, että kun kompressoi biisiä volyymin nostamiseksi, tai haluaisi väsätä rumpu/basso-stemmin busiin, niin rumpusoundit tärvääntyvät, ja ne pitääkin valkata ja säätää alusta alkaen uudelleen. Onhan se vältettävissä reitityksellä jne., mutta mielestäni on parempi viimeistellä rumpujen soundi/efektointi samalla kun viilaa projektin muita soundeja. Tietenkin tarvitaan alkusoundi, joka on jo aika lähellä oikeaa. Se taitaa olla vähän niinkuin koulukuntaero: Toiset haluavat editoidut rumpusamplet ja toiset haluavat niiden kuulostavan luonnollisilta. Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. | |
Kalmo: Jos laittaa biisiin rummut, joiden samplet on jo valmiiksi editoitu (kompressori, EQ, delay whatever) niin että ne kuulostavat ihan valmiilta tuotantotavaralta, niin loppuvaiheessa voi käydä niin, että kun kompressoi biisiä volyymin nostamiseksi, tai haluaisi väsätä rumpu/basso-stemmin busiin, niin rumpusoundit tärvääntyvät, ja ne pitääkin valkata ja säätää alusta alkaen uudelleen. Hä. Jos ne rummut kuulostaa jo hyvältä ni miks turhaan tärväämään miksauksen loppuvaiheillakaan. Ja jos ne menee masteroinnissa pilalle ni masterimies vaihtoon. | jannu 20.06.2011 00:07:50 (muokattu 20.06.2011 00:13:55) | |
|
Kalmo: Jos laittaa biisiin rummut, joiden samplet on jo valmiiksi editoitu (kompressori, EQ, delay whatever) niin että ne kuulostavat ihan valmiilta tuotantotavaralta, niin loppuvaiheessa voi käydä niin, että kun kompressoi biisiä volyymin nostamiseksi, tai haluaisi väsätä rumpu/basso-stemmin busiin, niin rumpusoundit tärvääntyvät, ja ne pitääkin valkata ja säätää alusta alkaen uudelleen. Onhan se vältettävissä reitityksellä jne., mutta mielestäni on parempi viimeistellä rumpujen soundi/efektointi samalla kun viilaa projektin muita soundeja. Tietenkin tarvitaan alkusoundi, joka on jo aika lähellä oikeaa. Se taitaa olla vähän niinkuin koulukuntaero: Toiset haluavat editoidut rumpusamplet ja toiset haluavat niiden kuulostavan luonnollisilta. Tää on kyllä aika korkealentoista tarinaa nyt. Oisko sulla laittaa kuuluville jotain esimerkkiä tästä? Lenoldinho: Hä. Jos ne rummut kuulostaa jo hyvältä ni miks turhaan tärväämään miksauksen loppuvaiheillakaan. Ja jos ne menee masteroinnissa pilalle ni masterimies vaihtoon. Jos menee masteroinnissa pilalle, niin miksi ei pyydetä masteroijaa korjaamaan vaan heti ollaan vaihtamassa? "You really can't be jealous of something you can't fathom."
-Nigel Tufnel | |
dewil: Homma vaatii melko ammattimaista kompressorin ja parallerkompressorin yhteiskäyttöä. Tällä voip lähtä sekoileen ilmatteeksi. Äläkä pelkää, jos lähtee käsistä. Just niin sen pitää vähän lähtäkin ;) http://www.audiodamage.com/downloads/product.php?pid=ADF002 Hei tää oli helvetin hyvä! Kiitos! | kivi 20.06.2011 15:18:51 | |
|
Kalmo: En kyllä ihan sovinnolla niele väitettä SD2:n basareiden paskuudesta. En ole itse SD:a käyttänyt, mutta se on niin laajalti ammattilaisten arvostama, ettei siellä todennäköisesti ole mitään ihan paskaa. Tää saattaa tulla monelle yllättävänä väitteenä, mutta asiaa pitkään mietittyäni olen tullut tulokseen että hyvää rumpuohjelmaa, rumpukonetta tms. ei ole olemassakaan. Hyviä rumpuja ei voi tehdä muuten kuin istuttamalla hyvä rumpali oikeiden rumpujen ääreen ja mikittämällä setti. :-| | Kalmo 23.06.2011 02:31:04 (muokattu 23.06.2011 02:31:37) | |
|
Lenoldinho ja Jannu: Kokeneille tuo ei ole tietenkään mikään ongelma ( eikö se nyt ole selittämättäkin selvää??). Vaan kun täällä tosi iso osa kirjoittajista ja kysyjistä on melko kokemattomia, eikä ole lähelläkään sitä pistettä, että tuotteet lähetetään ammattimasteroijalle. Jos siis otat valmiin tymäkäksi editoidun rumpusoundin, ja sitten viimeisessä vaiheessa kompuroit koko miksausta tylysti, jotta saisit "kaupallisen" volyymin tuotteeseen, niin on ihan mahdollista että ko. rumpusoundi tykkää kyttyrää tästä viimeisestä kompressoinnista/limitteristä ja muuttuu ihan muuksi, mikä oli tarkoitus. Se voi kyllä aiheuttaa ongelmia sille ammattimasteroijallekin, jos se on pinnassa eikä siedä enää lyttäämistä. Masteroijalle kun lähetetään yleensä stereomiksaus, ja yksittäisten instrumenttien soundien muuttaminen ei silloin ole kovin yksinkertaista. Mitä ihmeen "esimerkkiä laittaa tästä"???? Että rupeaisin äänittelemään jotain mallimokaa sinua varten vai? Toteamus, ettei oikeaa rumpalia oikein äänitettynä voita mikään, on tietysti tosi, mutta arki on kovaa ja kyllä ammattilaiset käyttävät rumpuVST:tä päivittäin kaupallisiin (kin) tuotoksiin. Tai...hiphopissa ja vastaavissa aito rumpali saattaa usein olla enemmänkin taakka..:o) Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. | kivi 23.06.2011 14:08:04 | |
|
Kalmo: Kokeneille tuo ei ole tietenkään mikään ongelma ( eikö se nyt ole selittämättäkin selvää??). Vaan kun täällä tosi iso osa kirjoittajista ja kysyjistä on melko kokemattomia, eikä ole lähelläkään sitä pistettä, että tuotteet lähetetään ammattimasteroijalle. Jos siis otat valmiin tymäkäksi editoidun rumpusoundin, ja sitten viimeisessä vaiheessa kompuroit koko miksausta tylysti, jotta saisit "kaupallisen" volyymin tuotteeseen, niin on ihan mahdollista että ko. rumpusoundi tykkää kyttyrää tästä viimeisestä kompressoinnista/limitteristä ja muuttuu ihan muuksi, mikä oli tarkoitus. Se voi kyllä aiheuttaa ongelmia sille ammattimasteroijallekin, jos se on pinnassa eikä siedä enää lyttäämistä. Masteroijalle kun lähetetään yleensä stereomiksaus, ja yksittäisten instrumenttien soundien muuttaminen ei silloin ole kovin yksinkertaista. Toteamus, ettei oikeaa rumpalia oikein äänitettynä voita mikään, on tietysti tosi, mutta arki on kovaa ja kyllä ammattilaiset käyttävät rumpuVST:tä päivittäin kaupallisiin (kin) tuotoksiin. Tai...hiphopissa ja vastaavissa aito rumpali saattaa usein olla enemmänkin taakka..:o) Masterointia se on sekin, että masteroija toteaa ettei raidalle tarvitse tehdä mitään. Silloin pitää kyllä olla hemmetin varma siitä, että oma kuuntelu (ja näkemys) on paras mahdollinen. Mielellään jättäis kuitenkin vähän tilaa tehdä magiaa vielä loppumetreillä, jos siihen on mahdollisuus - mutta kuten totesit, täällä iso osa tuotannoista on itse loppuun asti saateltavia demoja tai vastaavia. Kommenttini oikean rumpalin korvaamattomuudesta oli sekä suoraan sydämestä että provokatiivinen. Täällä on moneen kertaan nähnyt kuinka varsinkin alkutaipaleella olevat yhtyeet haluavat jopa ihan tietoisesti korvata oman, ehkä ei niin huipun rumpalinsa koneella kun tehdään sitä esikoisäänitettä, luulossa että tasaisen tappava mekaaninen taimaus on parempi kuin sen elävän kannuttelijan kiilailu, sleepailu ja harhaiskut. Tää on musta pelottava ajatus, koska se tarkoittaa että otetaan "hyvän yhtyesoiton" esikuvaksi band-in-a-box -tyylinen gridiin pakotettu tasaisenpurskea massa jossa jokainen isku jytisee just yhtä äärimmilleen ja haamunuotit loistavat poissaolollaan. Mutta jos jokainen isku on yhtä jytäkkä, lopputulos on vain kovaäänisempää maksamakkaraa - volyyminupista kääntäen siitä tulee hiljaista maksamakkaraa, kun taas muuttuva dynamiikka asettaa ääripäät joiden välillä pelataan joka ikisellä kuuntelukerralla. Kvantisoidun materiaalin asettaminen luonnollisesti elävän materiaalin edelle niin levy- kuin livetilanteissa on ollut kasvava trendi ainakin viimeiset 10 vuotta. Oletetaan, että yleisölle on tärkeämpää kuulla toisinnus levystä kööreineen ja torvineen, tärkeämpää kuin todistaa sitä ihmettä että kappale kasvaa tyhjästä neljän soittajan voimin, ihan noin vain. Yhä useammalla keikalla mulle tulee olo, että kun katson lavalle päin, odotan lavan laitaan ilmestyvän tekstityksen ja ehkä oikeaan yläkulmaan televisioyhtiön logon. Silloin mua ihmetyttää, miksi ylipäätään olen täällä tennarit savessa, keskellä humalaisia teinejä, miksen istu kotona sohvassa ja nauti showsta tv-ruudulta kun kerran odotettavissa ei ole mitään oikeaa yllätystä, riskinottoa ja yhtyetelepatian ihmettä? Kun avaan televisiosta minkä tahansa musiikkikanavan, minulla on suurempi mahdollisuus kuulla musiikkia joka on koottu saksilla ja teipillä oikean kappalekokonaisuuden läpi tarinaa kertovan innoittuneen sävellystyön sijaan. Ymmärrän, että tracker-polven kasvatit eivät näe mitään syytä miksi I-IV-V rakenteen viimeisen soinnun pitäisi olla septimi. Mutta jotenkin kaipaan sitä sointujen rakenteeseen piilotettua melodialinjaa jonka pitäisi poukkoilla eteenpäin ja kehittyä läpi kappaleen. Intensiteettiä ja suvantoja osataan laittaa edelleen, mutta liian usein kuulostaa siltä kuin ainoa muutos olisi moottorin kierrosluvussa kun kaasupoljinta painaa ja vaihdetta vaihtaa, transponointia oikean melodian sijaan. Huonoimmallakin rumpalilla musiikki väistämättä keskustelee. Jokainen osallistuu siihen omien kykyjensä mukaan. Jos musiikissa ei ole sisäistä vuorovaikutusta, kuuntelemme yhden henkilön standup-esitystä bändin sijaan. Se voi olla se mitä tahdotaan - kukaan ei odota ryhmätyön henkeä yhden hengen visiota toteuttavilta sooloprojekteilta, mutta se ei ole sitä mikä yhtyeen perustamisessa on vahvuus. Yhtye ei ole yksi artisti, vaikka nykyaikainen sopimuskäytäntö usein pyrkii ainakin paperilla roolittamaan yhtyeen tekijöihin ja statisteihin. No niin, kylläpä taas etäännyin aiheesta, mutta tuntuu hyvältä saada tämäkin sanotuksi. | |
kivi: No niin, kylläpä taas etäännyin aiheesta, mutta tuntuu hyvältä saada tämäkin sanotuksi. Heh, hyvin sait summattua nykyiset trendit ja niiden väistämättä aiheuttamat ongelmat yhteen viestiin. Toivottavasti ajatukset eivät huku tänne ketjuun vaan keskustelua syntyy. Tiedä sitten miten hedelmällistä se on :) | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|
|
|