| Aihe: Klassista "äijille" | |
|---|
|
roke: Beethoven: Egmont overture
Wagner: The Flying Dutchman overture
Tsaikovski: 1812
Jos oot tollainen anglofiili snobbailija niin mikset ole johdonmukainen (Tchaikowsky)
Wagner sävelsi muuten oopperan Der fliegende Holländer.
Piisien alussa on alkusoitto, jos haluat snobbailla niin nimitä "ouverture"
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Nyt löysin mitä aiemmin hain
Mussorgsky: Khovanshchina, 4 näytös, Entr´acte, Stokowskin sovitus
http://open.spotify.com/track/21xpWVTazGSluwputGeqhg
Vähän saisivat vaan soittaa rumemmin...
Kannattaa ton levyn muutkin raidat kuunnella, pitääkin laittaa hankintaan...
Ja jos ei musiikista tykkää, niin tosta säveltäjä/teos-kirjoitusasuyhdistelmästä voi kiistellä pitemmänkin tovin! :)
Mmmmm, unexplained bacon... |
|
Bachin kantaatti numero 211. Bach sävelsi järjettömän määrän kantaatteja, joista jokainen ylistää jumalaa tätä yhtä lukuunottamatta. Kantaatti 211 ylistää kahvia. |
|
Thevisa: Bach sävelsi järjettömän määrän kantaatteja, joista jokainen ylistää jumalaa tätä yhtä lukuunottamatta.
(on niitä maallisia kantaatteja muitakin, esim. kahvikantaattia kuuluisammat 208 ja 202)
mr. finland, walk on by, your ideapark dream.
mr. finland, walk on by, your alko store supreme |
|
Raavaille kalamiehille sopii hyvin Schubertin pianokappale Forelli. "Näin silmieni eessä, mä pienen forellin..." |
|
jos melskeinen orkesterinkäsittely viehättää, vaikuttaa affekteihin ja tekee eetwarttia osuu valintasi aarre merikannon vapaussotaa kuvailevaan sinfoniaan numero 2 A-duuri.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
Kalevi Kiviniemi soittaa Widorin Toccataa tarpeeksi äijämakuun sopivilla soundeilla (32' Contra Bombarde).
https://www.youtube.com/watch?v=iZDp8hw7xUE |
 Sulervo
24.10.2013 13:56:47 (muokattu 24.10.2013 14:30:57) | |
|
piiska2: Klassisella musiikilla on usein leima, että se on "kilttiä", vaikeasti ymmärrettävää, feminiinistä jne. Näinhän ei missään nimessä ole.
Pyytäisin ehdotuksia klassisista kappaleista, jotka voisivat kolahtaa esim. murrosikäisille ja muillekin, joilla on mielestänne ennakkoluuloja sitä kohtaan.
"Kiltti" ja feminiininen tarkoittanevat sellaista mikä ainakaan pinnalta katsoen ei ole rajua tai kuohuttavaa. Kova pauke tai möykkä, jossa on tyypillisesti vaskipuhaltimia ja rumpuja, ei kai sitten ole kilttiä eikä feminiinistä. Sotilasmarssit eivät toki olekaan, mutta muutenhan tämä on perin kaavamainen ajatus, jonka mukaan esim. Chopin on niitä feminiinisiä säveltäjiä. Vähän vivahteikkaampaa kaiketi olisi pitää feminiinisenä esim. mediantin runsasta käyttöä toonikan ja dominantin kustannuksella, mikä Chopinille myös on tyypillistä, mutta - kuten esim. Charles Rosen tuo esiin teoksessaan The Romantic Generation - kyseessähän on tietty tyylikausi, ns. romantiikka, joka mm. tällä tavoin erottautui klassismista. Ja on myös sanottu, että Chopinilla on silkkihansikkaassa teräskämmen.
Onko kuitenkin romantiikka sitä erityisen kilttiä ja feminiinistä? Schumannissa oli mukana sekä Eusebius että Florestan, sekä haaveellisuus että tulisuus, eli feminiinisyys ja maskuliinisuus, lähinnä kai näinpäin. Mutta tämä on kliseemäistä, minkä paljastavat mielestäni erityisen hyvin Bruckner ja Brahms. Jos nämä säveltäjät ajatellaan vastakohdiksi - kuten ainakin ennen ajateltiin - tulee useimmille varmaan ensiksi mieleen, että feminiininen on Bruckner ja maskuliininen Brahms. Mutta minusta olisi vähintään yhtä oikein ajatella tämä toisinpäin. Tiedämme, että esim. Sibeliukselle merkitsi Bruckner enemmän, Aino Sibeliukselle taas Brahms. Ranskalainen Francoise Sagan kirjoitti romaanin "Pidättekö Brahmsista", ei "Pidättekö Brucknerista". Bruckner on kyllä Brahmsiin verrattuna laverteleva, hurmioitunut, jopa maaninen tai hysteerinen, mutta voihan mieskin sellainen olla! Esimerkkejä ei puutu omastakaan tuttavapiiristäni. Eikö Brucknerin räjähtävyys esim. "romanttisen" sinfonian scherzossa sitten olisi maskuliinista, tai Brahmsin herkät Intermezzot feminiinistä, jos näitä määreitä halutaan käyttää?
Muistan myös tutkimuksen, joka osoitti että ns. nyyhkyleffat saavat miehet ja naiset yhtä liikuttuneiksi. Miehet vain eivät näytä tunteitaan yhtä avoimesti. Siis keskimäärin. Mutta musiikissa on kaikki täysin esillä.
Noille murrosikäisille ehdottaisin aluksi niitä tunnetuimpia sävellyksiä, kuuluvathan ne yleissivistykseenkin. Eivätkä oletettavasti tuota pettymystä, eiväthän ne ansiotta ole noin tunnetuiksi tulleet. Ehkä meidän korvissamme kuulostaa kovin lattealta sanoa, että kuunnelkaa aluksi vaikka Beethovenin 5. sinfonia, sitten Mozartin 40. ja Schubertin Keskeneräinen ym, mutta on siis nuoria ja vanhempiakin jotka eivät näitä teoksia tunne. Tietysti näitä pitää tästä syystä esittää konserteissa yhä uudelleen - no, muutaman vuoden välein - kun aina on kasvamassa uusi kuuntelijoiden sukupolvi. |
 musamies
29.10.2013 21:19:31 (muokattu 29.10.2013 21:49:01) | |
|
Puheenaihe on kiintoisa!
Itse arvelen, että klassista tai vaativampaa eri aikakausien taidemusiikkia vältetään koska:
- arvellaan sen kuuluvan omasta näkökulmasta "paha kurki" osastoon, jota on vaikea ymmärtää
- ei olla innostuneita helposti ymmärrettävistä mutta sievistelevistä sävellyksistä ja soittotyylistä
- musiikki ei ole esillä sellaisissa tilaisuuksissa, jossa kuulijan mielestä olisi kiva käydä
- sähköisistä tiedotusvälineistä tuleva ohjelma on yksipuolista eikä totuta kuuntelemaan vaativampaa ohjelmistoa
Itse pidän vaikkapa tämänlaisesta soitosta:
WARSAW CONCERTO
http://www.youtube.com/watch?v=lTtgf5QIRFg&list=PLBAC1976940D4546D
THE DREAM OF OLWEN
http://www.youtube.com/watch?v=8YIhHMa1sxU
Kyllä on kaunista kuultavaa!
PS: Paha kurki:
http://www.youtube.com/watch?v=tHLY5pgnjYg |
|
Kalevi Kiviniemen urku-irrottelut on aika äijäkamaa. Pianistipuolella Jouni Somero on aika villi kaveri. Olen joskus seurannut miehen pianoimprovisaatioita ja esiintymistä konsertissa, eikä tullut aika pitkäksi. En kyllä tiedä mitä hän on levyttänyt, mutta sieltä voisi löytyä sopivaa materiaalia. |
Sulervo
08.11.2013 14:50:19 (muokattu 08.11.2013 14:51:18) | |
|
kaakari: Pianistipuolella Jouni Somero on aika villi kaveri. Olen joskus seurannut miehen pianoimprovisaatioita ja esiintymistä konsertissa, eikä tullut aika pitkäksi. En kyllä tiedä mitä hän on levyttänyt, mutta sieltä voisi löytyä sopivaa materiaalia.
Pidän kovasti Someron levyttämästä Erkki Salmenhaaran pianomusiikkialbumista (FC-Records FCRCD-9707, 2003), mutta se on tasan muuta kuin äijämusiikkia. |
|
Minuun ainakin iski pari vuotta nuorempana Beethovenin 9. sinfonian 2. osa "Molto vivace" Myönnetään, että aluksi järkytyin sinfonian tolkuttomasta pituudesta, kunnes huomasin että eihän se ole mikään poikkeus... |
|
wagneristi: Minuun ainakin iski pari vuotta nuorempana Beethovenin 9. sinfonian 2. osa "Molto vivace" Myönnetään, että aluksi järkytyin sinfonian tolkuttomasta pituudesta, kunnes huomasin että eihän se ole mikään poikkeus...
Sori, piti sanoa Beethovenin 9. sinfonian 3. osa. |
Sulervo
22.01.2014 15:14:19 (muokattu 22.01.2014 15:17:04) | |
|
wagneristi: Sori, piti sanoa Beethovenin 9. sinfonian 3. osa.
"Molto vivace"...??? |
|
Niin. Moltoa en nyt muista, mutta vivace tarkoittaa vivahteikkaasti. |
|
wagneristi: Niin. Moltoa en nyt muista, mutta vivace tarkoittaa vivahteikkaasti.
Hämmennys johtui varmaan siitä, että ei ole selvää kumpaa sinfonian osaa nyt tarkoitat; 2. osaa joka on nopea scherzo vai 3. osaa joka on hidas Adagio. Molto vivace on toisen osan tempomerkintä ja tarkoittaa käytännössä erittäin nopeaa.
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
|
Klassista äijille? Lisztin Totentanz tietysti! :D On sellaista äijätavaraa että huh huh.
Sitten tulee mieleen myös Chopinin Andante spianato et Grande Polonaise Brillante... Rahmaninovin preludeissa B-duuri op. 23 no. 2 ja g-molli op. 23 no. 5 on ihan kiva äijämeininki. Bachin urkupreludit, toccatat ja fuugat ovat myös kovia.
Beethovenin Diabelli-variaatiot varmaan kelpaavat äijille myös.
Sitten vielä Charles-Valentin Alkanin kappaleet - huh huh.
www.mikeya.net |
|
shostakovitsin 11.sinfonian finaali ja erityisesti loppuminuutit. kunnon tykitystä! |
|
Bartók on taidettu mainita vain kerran? Aivan loistavaa tavaraa käyttötarkoitukseen. Herttua Siniparran linnassa ainakin juoni on tiivis psykologinen trilleri, vaikka musiikki ei niin kuohuvan dynaamista olekaan. Sen sijaan Musiikki jousille, lyömäsoittimille ja celestalle toimii paremmin, samoin kuin Ihmeellinen mandariini tai Konsertto orkesterille. Ameriikan säveltäjistä Charles Ives ja John Adams ovat myös hyvin toimivia.
Kamarimusiikista Ravelin toinen viulusonaatti voi upota jazzvaikutteineen, samoin kuin jo mainitut Lisztin transendentaaliset etydit, sekä totta kai lukuiset nykymusiikin teokset erikoistekniikoineen. Hieman enemmän haastetta saa Messiaenin Aikojen lopun kvartetosta. Jos haluaa rävähdyttää teinejä, voi soitattaa Skrjabinia ja sanoa sen olleen aikansa bläkkistä.
Vähän kun röytää niin onnen löytää. |
megatherium
19.09.2014 13:27:55 (muokattu 19.09.2014 13:33:56) | |
|
kalervon karhunpyynti olympiqahopeaa lontoo 48 todellista musiikkia äijille mutta elitistä vai ei? pointsi ei ole relevantti vaan ongelmana on ohjelmiston kaavamaisuus ja kaanonin suppeus. please levyttäkää tuukkaset, fougstetit ja saikkolan pensiero movimentot, scerzo infernale ja aaltosen hiroshimat ja fordellit ja ikosen lemmin pojan. haluaisin taivaaseen melartinin siivellä enkä räpiä maasssa matojen kanssa kuten lapsellinen kansanomainen sibelius vailla eurooppalaisrten sivistyskulttuurien vaikutusta. tadatadatadatada näin alkaa tuukkasen meren 3 osa kuin beethovenin 5. finaali scherzon patarummun kumahdusten kaiun saattele,mana tadataatadataa ja valtava hyöhyaaltp joka kasvaa 8 metriseksi pyyhkäisee estonian tieltään ja kuoro hukkuu orkesterinsointimassoihin.olen hurmiossa ja pakahtunut.,täyttymys.siben duurisinfoniat ovat naurettavan kobservatiivisia.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
