Keskustelua raskaammasta musiikista ›

varpio: Kyllä se pitäisi tehdä livenä niin että Bruce soittaa itse pianoa.
 
Ei se minusta mikään kynnyskysymys olisi. Ei oikeen sopisi minusta bändin muuhun livekehykseen tommonen "Freddie Mercurointi".
 
E: tainno miksei, emmä tiiä..

Nimenomaan että Bruce vetäisi pianon ite.

Ruutukunkku: Sääli tosiaan, jos näin on. Minusta se voisi ihan onnistuakin. Ei olisi kuitenkaan eka kerta, kun bändillä olisi kiipparisti kulisseissa soittamassa. Vai onko se ollut siellä koko ajan viimeset 10-15 vuotta!?
 
On varmaan ollut yli 20 vuotta. Michael Kenney.
 
Edit: Itse asiassa melkein 30. http://www.keyboardmag.com/artists/ … y---the-man-behind-the-maiden/27968

Nyt on useampi kuuntelu takana. Ensijärkytyksen jälkeen levy kuulostaa hiukan siedettävämmältä, mutta edelleen jämähtää tuonne 6/10 tai 7/10 osastolle.

Tulipa kuunneltua kun huomasin tällaisen Deezeriin ilmestyneen ja jäi kesken.
 
IM kuulostaa vuosi vuodelta enemmän ja enemmän joltain autotallibändiltä, niin soundien kuin kappalemateriaalinkin puolesta. Vaikea uskoa, että tältä porukalta on tullut niin monta klassikkoalbumia aikoinaan.
 
Kai tälläkin on vielä faninsa?

PekkaM: Tulipa kuunneltua kun huomasin tällaisen Deezeriin ilmestyneen ja jäi kesken.
 
IM kuulostaa vuosi vuodelta enemmän ja enemmän joltain autotallibändiltä, niin soundien kuin kappalemateriaalinkin puolesta. Vaikea uskoa, että tältä porukalta on tullut niin monta klassikkoalbumia aikoinaan.
 
Kai tälläkin on vielä faninsa?
 
Toki löytyy, Iron Maiden kuulostaa edelleen Iron Maidenilta eikä tää häpeile millään tasolla vanhoille levyille. Kannattaa kuunnella edes levy alusta loppuun asti ennenkuin muodostaa mielipiteitä.

Ruutukunkku: Ei se minusta mikään kynnyskysymys olisi. Ei oikeen sopisi minusta bändin muuhun livekehykseen tommonen "Freddie Mercurointi".
 
E: tainno miksei, emmä tiiä..
 
Dance of death -kiertueella jo halveksin sitä istuvalteen akkarin soittamista. Nyt olen sen hyväksynyt ja mielestäni tollainen reetuilu olisi siistiä. 10 vuotta sitten olisin eri mieltä.

reaper666: Dance of death -kiertueella jo halveksin sitä istuvalteen akkarin soittamista. Nyt olen sen hyväksynyt ja mielestäni tollainen reetuilu olisi siistiä. 10 vuotta sitten olisin eri mieltä.
 
Jos bändin "merkittävimmät" tuotokset alkaa olla yli 30 vuoden takaa, niin kuinka monta vuotta artistin pitää olla kiltisti samassa lokerossa? Joku kritisoi aiemmin, että miksi pitää kertoa, kuinka monta vuotta tms. on tämänkin bändin touhuja seurannut. Mä voisin hyvin kuvitella, että jos olisin Maidenin löytänyt vaikka n. 10 vuotta sitten, niin toivoisin esim. uutta Powerslavea tai Numberia. Mutta kun nuo jutut tuli elettyä aikanaan jo katsomon puolella. Mieluummin ottaisin nyt 2015 stagelle sen tyylikkäästi harmaantuneen Dickinsonin, flyygelin ja Empire of the Clouds.
 
Kuka helvetti jaksaa saman sorvin ääressä seistä samassa firmassa 40 vuotta samaa jauhamassa?

The Final Frontierin lähes täysin sivuuttaneena ja uuden levyn kerran kuunnelleena laitoin Dance of Deathin ja AMOLADin soimaan, koska muistelin että tämä bändi on tehnyt 2000-luvun puolella oikeasti hyviäkin biisejä. Muistin oikein. Brave New World on jopa levykokonaisuutena loistava, ja yksi lempilevyistäni all time.
 
Ehkä se kunnollinen tuottaja ja sävellystyön jonkinlainen rajoittaminen olisi ihan hyväksi. Toki pitää muistaa, että Iron Maiden tekee levyjä vain itselleen, eikä niillä ole kauheasti enää todisteltavaa kenellekään.
 
Ehkä mä vielä ton uuden kuuntelen ajatuksen kanssa läpi pari kertaa syksyn pimetessä.

PekkaM: Tulipa kuunneltua kun huomasin tällaisen Deezeriin ilmestyneen ja jäi kesken.
 
IM kuulostaa vuosi vuodelta enemmän ja enemmän joltain autotallibändiltä, niin soundien kuin kappalemateriaalinkin puolesta. Vaikea uskoa, että tältä porukalta on tullut niin monta klassikkoalbumia aikoinaan.
 
Kai tälläkin on vielä faninsa?
 
No ajattelin nyt vaan, että 30 vuotta bändiä kuunnellen subjektiivinen kokemus on ihan yhtä aiheellinen viesti kuin muu vapaa keskustelu tässä. Ei mitään arvostelua levystä lehteen kuitenkaan olla kirjoittamassa.
 
Kuuntelin levyn loppuun ja kantani on muuttumaton. Tämä on nykyään eri bändi eikä siinä mitään. Eniten silti ihmetyttää miksaus ja soundit. Toisaalta jos hommissa on ollut Steve "X Factor on yksi parhaita levyjäni" Harris niin ymmärrän osittain.

Nyt oon alkanu tosissani tykätä tästä. Erityisen hyvät biisit; If Eternity Should Fail, Tears of a Clown ja Empire of the Clouds, on helposti "uuden" Maidenin parhaimmistoa. En ihmettelisi vaikka ajan myötä menisivät osasta klassikoistakin ohi.

Herrasmiekkoinen: Nyt oon alkanu tosissani tykätä tästä. Erityisen hyvät biisit; If Eternity Should Fail, Tears of a Clown ja Empire of the Clouds, on helposti "uuden" Maidenin parhaimmistoa. En ihmettelisi vaikka ajan myötä menisivät osasta klassikoistakin ohi.
 
Maiden ei ole tehnyt erinomaista albumikokonaisuutta sitten Seventh Sonin. Nyt se olisi ollut mahdollista, jos kappalemäärän olisi rajoittanut noin seitsemään.

Lastinen: Maiden ei ole tehnyt erinomaista albumikokonaisuutta sitten Seventh Sonin. Nyt se olisi ollut mahdollista, jos kappalemäärän olisi rajoittanut noin seitsemään.
 
Seventh Son on muuten jännä. Vitun tiukka levy, alusta melkein loppuun. Only the Good Die Young voisi olla aivan uskomaton biisi, mutta ei saatana se loppu. Prönts vaan ja kaikki valuu hukkaan. Vituttaa kuunnella levyä kun tietää miten laimeasti se loppuu. "Noniin pojat, nyt on jo niin monta vitun tiukkaa biisiä ja riffiä narulla että voidaankin lopettaa, tehkääpä vaan jonkunlainen röpellys vielä siihen loppuun!" Biisi vain loppuu seinään ja alkaa ihme ripulointi. En ymmärrä vieläkään.

Kun joku vanha suosikkiyhtyeeni on tällä vuosituhannella julkaissut uuden levyn, olen suurten odotusten jälkeen liian monta kertaa joutunut toteamaan "no joo, niin no, olihan se semmoinen...". Maideninkin kohdalla niin on käynyt parin edellisen albumin kanssa, nyt ei todellakaan käynyt!
 
Levy tuntuu kauttaaltaan pirun hyvältä, ehkä suurimpia suosikkeja ovat If Eternity Should Fall ja Empire of the Clouds, joka tuo minulle mieleen (sanoitukseltaankin) Rime of the Ancient Marinerin. Piti oikein wikipediasta tutkia tuon ilmalaiva R101:n tarina. Nimibiisi ei vielä ole ihan täysin auennut ja The Great Unknown on myös hiukan semmoinen täytebiisi. Tears of a Clown, When the River Runs Deep ja Death or Glory ovat mainioita. Poissaolollaan loistaa parin edellislevyn Tylsä junnaus, minä tykkään. Tiedä sitten olisiko biisejä hiukan tiivistämällä (tosin tunnetta liian pitkästä biisistä ei tule kuin The Red and the Blackin ja nimibiisin kohdalla) ja vaikka jättämällä tuo edellä mainitsemani TGU kokonaan pois saatu aivan loistava yhdelle cd:lle mahtuva kokonaisuus?

Aika demon kuuloinen paketti, tosin tears of a clown on mielestäni hyvä, kuulosti oikeastaan peltoreista paremmalla mitä olkkarissa...

Herrasmiekkoinen: Only the Good Die Young voisi olla aivan uskomaton biisi, mutta ei saatana se loppu. Prönts vaan ja kaikki valuu hukkaan. Vituttaa kuunnella levyä kun tietää miten laimeasti se loppuu. "Noniin pojat, nyt on jo niin monta vitun tiukkaa biisiä ja riffiä narulla että voidaankin lopettaa, tehkääpä vaan jonkunlainen röpellys vielä siihen loppuun!" Biisi vain loppuu seinään ja alkaa ihme ripulointi. En ymmärrä vieläkään.
 
Se loppuhan on sama kuin Moonchildin alku, mutta Maiden-progelle valitettavan tyypilliseen tapaan sovitettu lepsusti.

Blizk: Se loppuhan on sama kuin Moonchildin alku, mutta Maiden-progelle valitettavan tyypilliseen tapaan sovitettu lepsusti.
 
Puhe oli varmaankin siitä itse biisin lopusta, eikä tuosta akustisesta osuudesta. Komppi vaan poikki ja sitten jotain vongutussooloa ja rölötystä rummuilla. Itseäni ei ole ikinä häirinnyt, mutta ymmärrän kyllä, miksi joku ei ehkä tykkää. Offtopicina mainittakoon, että tuo on se asia, joka John Petruccin soololevyllä häirittee eniten. Siinä on tosi kovia biisejä, mutta sitten joka toinen niistä päättyy sellaseen kolmen minuutin yhen soinnun tilutussessioon, joka ei liity aiempaan osuuteen mitenkään. Pitäs tehä omat editit niistä biiseistä.
 
Mulle Maidenin paras on ehkä Somewhere in Time. Siinä ei vaan ole yhtään huonoa biisiä. Kaikki niistä vois heittää soittolistalle, eikä jäis kaiveleen yhtään, että no se yks ei ollu niin hullun hyvä. Ne on kaikki ihan erinomasia biisejä.
 
Seventh Sonilla puolestaan on muutamia, joista en tykkää, mm. nimikkobiisi. Se on vaan jotenkin liian hidas, eikä siinä ole sellasta melodisuutta. Enkä muutenkaan yleisestiottan välitä kuorosaundeista. Moonchildista ja Good Die Youngista tykkään ihan vitusti. :D Infinite Dreams on kuitenki niitä bändin Top10 biisejä.
 
Brave New Worldila on vähän sitä täytematskuaki, ja siinä on muutenki meno hyvin erilaista ku näillä kahella aiemminmainitulla levyllä. Koko lätyn kuitenki kantaa sellanen asenne ja meininki, ettei sitä vaan voi olla kuuntelematta ku alkaa soimaan. Ne livet siltä ajalta on ihan maagisia.
 
Mitä X-Factoriin tulee, niin se on kyllä yks omia suosikkeja bändiltä. Tai vaikea silleen sanoa ku se on niin erilainen. Sitä tulee välillä kuunneltua ihan saatanasti, eikä siinä alotusraitaa lukuunottamatta oo varsinaisesti mitään sellasta, jonka vois lukea vaan niinku kovaksi biisiksi. Mutta kokonaisuutena se toimii ja siinä on koko ajan sellanen jännä tunnelma, joka kannattelee sitä koko hommaa.

Ianuarius: Mulle Maidenin paras on ehkä Somewhere in Time. Siinä ei vaan ole yhtään huonoa biisiä. Kaikki niistä vois heittää soittolistalle, eikä jäis kaiveleen yhtään, että no se yks ei ollu niin hullun hyvä. Ne on kaikki ihan erinomasia biisejä.
 
Sama täällä, ehkä tosin myös siksi että se oli ensimmäinen levy jonka bändiltä kuulin. Joskus öbaut kymmenvuotiaana ipanana se oli jokseenkin ihmeellisintä musiikkia mitä olin ikinä kuullut joten nostalgia-arvoa lienee melkoisesti. Silti se joka kuuntelulla kolahtaa edelleen yhtä kovaa.

Olenko muuten ainoa jonka mielestä No Prayer on hyvä levy? Ainoat heikommat on Holy Smoke ja Bring Your Daughter. Muuten tykkään paljon.

tender.insanity: Olenko muuten ainoa jonka mielestä No Prayer on hyvä levy?
 
Ei se ole Iron Maidenin levyksi hyvä. Äänilevyksi yleisesti se on ihan jees.