Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Hei Dr Dominantti,
 
Olet aivan oikeassa.
Minä olen toiminut juuri niin kuin edellä kerroit.
Ajattelin vaan, että kun useat keskustelijat toistuvasti esittävät parempia pankkeja, niin sitähän voisi näin kokeilla.
 
Minullakin on erilaisia pankkeja pilvin pimein, puuttuu vain ne parhaat.
Edes hyvin samankaltaisia pankkeja ei voi vaihdella, ilman että lähes koko sävellys on käytävä uudestaan läpi.
 
Ehkäpä tietokoneäänet ovat jopa määränneet minun sävellyksiä siten, että on ollut pakko säveltää jossain määrin ko. soittimelle sopivalla tyylillä.
 
Joka tapauksessa, jokaiselle soittimella on tietysti myös oma tyyli millä niille voi säveltää.
Huomaan tämän jos yritän muuttaa esim soolosoitinta joksikin muuksi kuin mille alunperin sävelsin.

Olisi tosiaan hienoa kuulla oikealla orkesterilla.
 
Hyvät soundipankit maksaa paljon, eikä niitä voi ostaa kokeilematta.
 
Kyselen tässä, voisiko joku Teistä soittaa omalla äänipankillaan minun sinfoniaa hieman, että kuulisin miten paljon äänet paranee.
 
Esim. EWQL- tai Vienna voisivat olla riittävän hyviä.
 
Minun sinfonia1 löytyy midi-tiedostona seuraavasta osoitteesta:
http://www.elisanet.fi/erkki.linden/elsymph1.zip
 
Omalla pankillanne muunnetun esityksen voisi sitten laittaa vaikka tälle palstalle mp3-tiedostona tai lähettää minulle sähköpostilla, minkä jälkeen minä julkaisen sen sitten tällä palstalla.
 
Mä voin ohjelmoida pätkän, kunhan löytyy aikaa. En kyllä uskalla luvata että sitä löytyisi ihan juuri. Mulla on Garritan tällä hetkellä käytössä, eli lopputulos ei ole lähelläkään niin hyvää kuin voisi olla. EastWestiä tuntuu kuulevan peleissä nykyään yllättävän paljon, se on jo varsin uskottavan kuuloinen. Puutteet johtuvat usein enemmän ohjelmoijasta kuin saundeista.
 
On syytä kuitenkin muistaa että samplejen laatu ei ole ainoa mitä kannattaa pitää mielessä ostaessa - hyvät samplet ovat myös niin raskaita, että niitä ei todellakaan pyöritellä millään mopokoneilla. Jos siis ostaa Viennaa, on syytä ostaa myös pari uutta konetta, jotta sampleja pääsee käyttämään. Garritan, Miroslav Vitous ja muut kevytversiot ovat paskemmista saundeistaan huolimatta käyttökelpoisia sävellyshommiin (jos siis tarkoitus ei ole koodata valmista esitystä, vaan teos on tarkoitus esittää myöhemmin) koska ne ovat edullisia, eikä ostaessaan maksa 20 gigasta ylimääräisiä saundeja, joiden käyttäminen tekisi nuottikuvasta todella kaoottisen näköistä. Toisaalta sitten kevytversioista valitettavasti puuttuu useita erittäin olennaisia saundeja, kuten erikoisemmat artikulaatiot - vaikeuttaa esim. modernin musiikin säveltämistä huomattavasti.

Kiitos vaan etukäteen.
 
Minulla on käsittääkseni tehokas tietokone:
- prosessori Intel Pentium 3.4 GHz
- keskusmuisti 1024 MHz, tarvittaessa 4096 MHz
- kiintolevy 250 Gt, tarvittaessa 1200 Gt
 
En tiedä kuinka tehokkaita on, mutta riittääkö tämä.

Schönberg radiosta voi kuunella:
 
Fünf Orchesterstücke in der Originalfassung für großes Orchester op. 16
(1909, revidiert 1922) Five orchestral pieces
 
http://81.223.24.100:8000/content/op16_1.mp3
http://81.223.24.100:8000/content/op16_2.mp3
http://81.223.24.100:8000/content/op16_3.mp3
http://81.223.24.100:8000/content/op16_4.mp3
http://81.223.24.100:8000/content/op16_5.mp3
 
Näistä voi ottaa vaikka vähän vauhtia säveltämiseen. Ei muuten aukea suoraan klikkaamalla vaan pitää pistää soittimesta "play URL"

Kiitos vaan etukäteen.
 
Minulla on käsittääkseni tehokas tietokone:
- prosessori Intel Pentium 3.4 GHz
- keskusmuisti 1024 MHz, tarvittaessa 4096 MHz
- kiintolevy 250 Gt, tarvittaessa 1200 Gt
 
En tiedä kuinka tehokkaita on, mutta riittääkö tämä.
 
Tarkoittanet varmasti että sulla on 1 giga muistia, sillä pärjää jotenkuten gpo:n kanssa. ASIO äänikortti myös suotava. Näiden kirjastojen kanssa varmasti helposti sortuu siihen että säveltää soundipankin ehdoilla eikä oikealle soittimelle. Titorin ohje tuohon sektioiden balanssiongelmaan on mielestäni varsin hyvä lähtökohta. Lisätyötä teettää sitten että kasvaako voimakkuus lineaarisesti vai logaritmisesti, onko ppp yhtä hiljainen huilulla ja trumpetilla, toistaako äänipankki myös soitinten äänten muutokset eri rekistereissä, kuinka erilaiselta lopputulos kuulostaa kuulokkeet päässä vai isommilla kaiuttimilla... jnejne

Kiitos vaan etukäteen.
 
Minulla on käsittääkseni tehokas tietokone:
- prosessori Intel Pentium 3.4 GHz
- keskusmuisti 1024 MHz, tarvittaessa 4096 MHz
- kiintolevy 250 Gt, tarvittaessa 1200 Gt
 
En tiedä kuinka tehokkaita on, mutta riittääkö tämä.
 
On toi ihan tehokas perus-Windowskäyttöön, mutta sampleilla saa kyykkyyn helposti melkein minkä tahansa koneen. Jos kunnolla aikoo ruveta tekemään sampleilla ja haluaa säilyttää homman edes jollain tasolla käytännöllisenä, saa keskusmuistia ainakin ostaa suunnilleen niin paljon kuin koneeseen vaan mahtuu, samplejen lataaminen ottaa muuten ihan uskomattomasti aikaa ja kone huutaa armoa. Mulla alkaa oman koneen kanssa mennä hermot hetkittäin (suunnilleen samantehoinen kone kuin sullakin) kun nyt työstän erästä suurempaa projektia ja samplejen lataaminen ottaa sellaisen 5-10 minuuttia - jos samplet edes suostuvat latautumaan, välillä muisti loppuu kesken ja VST-hosti kaatuu. Se on jo niin pitkä aika ettei "kirjoitanpas tässä pikku hetken ennen kuin pitää kiiruhtaa seuraavaan paikkaan" -tyyppinen työskentely oikein ole mielekästä.
Vaikka PC-mies olenkin itse, suosittelen harkitsemaan tehokkaan Macin hommaamista. Ne ovat paljon vakaampia ja optimoidumpia, joten ne soveltuvat paremmin musiikkijuttuihin.
 
Sharkmanilla taitaa olla EastWest, jollen ole väärässä. Voisi kertoa millaisella laitteistolla sitä käyttää, itseänikin kiinnostaa.
 
Useimmat sampleilla ammattimaisesti musiikkia tekevät käyttävät toista konetta pelkästään samplejen ajamiseen ja toista säveltämiseen. Nykyaikana ei enää välttämättä tosin tarvitse ostaa erillistä tietokonetta, vaan homman hoitaa sampleri tms., esim. Muse Researchin Receptor, se on erillinen laite joka toimii käytännössä samplejen käyttämiseen optimoituna tietokoneena, paitsi että se toimii ilman Windows-ongelmia;) Receptor ei vaan vielä ole ihan halpa. Itseäni kyllä alkoi houkuttaa kovasti kun lueskelin faktaa koneesta.
 
Sillä pääsisit ihan hyvään alkuun, ennen kotisi muuttamista kunnon samplestudioksi, että hommaisit 2-4 gigaa keskusmuistia ja Sibelius- tai Finale-ohjelman GPO-äänipankilla varustettuna. Saundit on integroitu ohjelmiin, jolloin voit kirjoittaa suoraan nuotteja ja ohjelma toistaa ne. Tämä itse asiassa olisi varmasti erittäin järkevä vaihtoehto, koska voisit pyytää ammattilaisia kuuntelemaan ohjelmointejasi ja sen kautta hienosäätää asetuksia yhä lähemmäs todellisen orkesterin reagointia. Samalla oppisit miten saat orkesterista helpoimmin irti sen mitä haluat.
 
Tarkoittanet varmasti että sulla on 1 giga muistia, sillä pärjää jotenkuten gpo:n kanssa. ASIO äänikortti myös suotava. Näiden kirjastojen kanssa varmasti helposti sortuu siihen että säveltää soundipankin ehdoilla eikä oikealle soittimelle. Titorin ohje tuohon sektioiden balanssiongelmaan on mielestäni varsin hyvä lähtökohta. Lisätyötä teettää sitten että kasvaako voimakkuus lineaarisesti vai logaritmisesti, onko ppp yhtä hiljainen huilulla ja trumpetilla, toistaako äänipankki myös soitinten äänten muutokset eri rekistereissä, kuinka erilaiselta lopputulos kuulostaa kuulokkeet päässä vai isommilla kaiuttimilla... jnejne
 
Aivan. Näiden asioiden oppimiseen ei auta mikään muu kuin kuunnella muutama teos niin monta kertaa läpi, satoja kertoja, että niillä oleva soittimiin liittyvä data tarttuu päähän. Sen lisäksi kannattaa käydä lukuisissa erilaisissa konserteissa, sinfoniakonserteista opistomatineoihin, jotta oppii hahmottamaan miten soitin käyttäytyy eritasoisten soittajien käsissä, eri volyymeillä, eri tiloissa jne. Pikku hiljaa sitä oppii hahmottamaan sen, mikä soitinkirjastoilla toimiva ei toimi käytännössä.

Löysin pari MIDI-tiedostoa: Kuutamosonaatti ja Bachin Air. Muutin ne audioksi, missä käytin ääniläheenä ("soundipankkina") omaa v 2001 ostamaani digipianoa.
Ainakin tuon Air-kappaleen tasoiset soundit löytynee jo melko halvasta soundipankista.
Kyllä nuo soundit jo riittänevät kertomaan kuulijalle, mitä kappaleella on haluttu kertoa.
 
PS. Näitä MIDI failuja on ole mitenkään viritellyt JUURI TUOLLE soundipankille, millä ne tässä toistetaan. Lopputulosta voisi siis vieläkin parantaa viilaamalla dynamiikkaa tuon digipianon soundeille.
 
http://www.kotiposti.net/kellinsalmi/mp33.htm
 
http://www.kotiposti.net/kellinsalmi/mp32.htm

Sharkmanilla taitaa olla EastWest, jollen ole väärässä. Voisi kertoa millaisella laitteistolla sitä käyttää, itseänikin kiinnostaa.
 
p4 2,4ghz ja muistia gigan verran.. eastwesti symhponic orchestra gold xp on 80 gigan kovalevyllä. äänikortti on m-aduio audiophile 2496 windows xp ja cubase sx2 sekvenseri.

p4 2,4ghz ja muistia gigan verran.. eastwesti symhponic orchestra gold xp on 80 gigan kovalevyllä. äänikortti on m-aduio audiophile 2496 windows xp ja cubase sx2 sekvenseri.
 
Pyöriikö kevyesti tolla kokoonpanolla? Kuulostaa nimittäin yllättävän askeettiselta. Miten paljon sulla on normaalisti saundeja ladattuna, ja miten sä duunaat ylipäänsä koko sävellysprosessin? Nuotinnatko ensin jollain ohjelmalla kamaa ja koodaat myöhemmin vai teetkö suoraan sekvensseriin? Miten Eastwestissä on jaettu soittimet - onko siis jotain multisampleja vai ovatko yksittäiset samplet himmeän kokoisia, niin ettei multisampleissa ole mieltä?

Itselläni on myös EWQLSO Gold XP ja pyörii AMD 3200+ koneella jossa 2GB muistia mutta tiedän myös tyyppejä jotka käyttävät viittäkin tietokonetta samanaikaisesti tuon kirjaston pyörittämiseen... Mutta yhdelläkin siis onnistuu. Muistia tosin on oltava tuo 2GB vähintään.

Olen saanut kaksi näytettä sinfoniastani GPO:lla soitettuna.
 
Vertailun vuoksi seuraavaksi molemmat, siis omalla- 8MBGMSFX- vakio soundpankilla sekä GPO:lla soitettuna.
Omaa pankkia on jonkin verran muutettu:
Oboeksi olen vaihtanut selvällä vibratolla olevan soittimen, klarinetissa ja fagotissa ei taas ole yhtään vibratoa, trumpetilla ja käyrätorvella on voimakas kaiku kuvaamaan niiden hallitsevuutta.
 
http://www.elisanet.fi/erkki.linden/elsymp1osaI.mp3
http://www.elisanet.fi/erkki.linden/elsymp1osaI_gpo.mp3
 
http://www.elisanet.fi/erkki.linden/elsymp1osaIV.mp3
http://www.elisanet.fi/erkki.linden/elsymp1osaIV_gpo.mp3
 
GPO:lla soitetuissa näytteissä ei ole lisätty artikulointeja eikä midi-käskyjä.
Huomaan kuten DrDominant kertoi, että myös hyvillä soitinäänillä on kovan työn takana saada onnistunut lopputulos.
Itse soittimet soivat kyllä hienosti, mutta kokonaisuus ei onnistu pelkästään soittimia vaihtamalla.

Olen saanut kaksi näytettä sinfoniastani GPO:lla soitettuna.
 
Vertailun vuoksi seuraavaksi molemmat, siis omalla- 8MBGMSFX- vakio soundpankilla sekä GPO:lla soitettuna.
Omaa pankkia on jonkin verran muutettu:
Oboeksi olen vaihtanut selvällä vibratolla olevan soittimen, klarinetissa ja fagotissa ei taas ole yhtään vibratoa, trumpetilla ja käyrätorvella on voimakas kaiku kuvaamaan niiden hallitsevuutta.
 
http://www.elisanet.fi/erkki.linden/elsymp1osaI.mp3
http://www.elisanet.fi/erkki.linden/elsymp1osaI_gpo.mp3
 
http://www.elisanet.fi/erkki.linden/elsymp1osaIV.mp3
http://www.elisanet.fi/erkki.linden/elsymp1osaIV_gpo.mp3
 
GPO:lla soitetuissa näytteissä ei ole lisätty artikulointeja eikä midi-käskyjä.
Huomaan kuten DrDominant kertoi, että myös hyvillä soitinäänillä on kovan työn takana saada onnistunut lopputulos.
Itse soittimet soivat kyllä hienosti, mutta kokonaisuus ei onnistu pelkästään soittimia vaihtamalla.
 
Jepjep. Mä voin tosiaan ohjelmoida jossain vaiheessa pätkän sillee että duunaan siihen jonkinnäköisen artikulaation ja muuta. Saat sitten vähän kuvaa että miten ohjelmoinnilla voi vielä parantaa lopputulosta. Onks toivomuksia kohdasta josta haluaisit kuulla ohjelmoidun version?

Jepjep. Mä voin tosiaan ohjelmoida jossain vaiheessa pätkän sillee että duunaan siihen jonkinnäköisen artikulaation ja muuta. Saat sitten vähän kuvaa että miten ohjelmoinnilla voi vielä parantaa lopputulosta. Onks toivomuksia kohdasta josta haluaisit kuulla ohjelmoidun version?
 
Jos vaikka osa III, siinä kuulisi hyvin miten GPO:lla soi yksiääninen alkuosa.
Ko. kohdassahan kaikki soittimet soittavat osin samaa melodiaääntä.
Tällainen sointi on vaikeinta, saada minun äänipankilla kunnolla soimaan.

Jos ei mikään orkesteri ota näitä soittaakseen ja tie tuntuu tyssäävän siihen, niin ainahan voit sopivilla soundeilla ja tarkalla editoinnilla tehdä näistä niinkin hyviä, että teet vaikka omakustannelevyn. Laitat kotisivulle näytteitä ja tiedon, että ko. sinfoniat ovat myös CD-muodossa saatavilla.
 
Nykyisin on niin tehokkaat maan- ja maailmanlaajuisetkin jakelukanavat olemassa, että kaikki on kiinni enää vaan itsestä. Musiikin julkaisuun ei siis enää välttämättä levy-yhtiöitä, ym.. orkestereita tarvita.
Voidaan sanoa, että jolla ei ole musiikkinäytteitä esim Myspace-palvelun ymv. sivuilla, niin sitä musiikintekijää/bändiä ei ole olemassakaan.

Tämä koko topicci on ollut äärimmäisen mielenkintoista luettavaa. Jotenkin itseä on aina hämännyt se ajatus, että 'klassisissa piireissä' on oikeasti tietyt 'genret', johon musiikki sidotaan, ja niistä ei mielellään saisi poiketa.
 
Onneksi muissa musiikkityyleissä ei lainkaan tapella genreistä... no joo. Genret ovat luokittelua, ei pätemistä varten. Mutta jos nyt esim. sinfoniasta puhutaan, niin kuten moni on jo tässäkin kejtussa todennut, on sillä niin pitkä historiallinen kehityskaari muodon ja sisällön puolesta, että jos säveltäjä nimeää sinfoniaksi teoksen, joka ei mitenkään ota kantaa tuohon kehitykseen, herää melko helposti kysymys miksi, vaikka musiikki sinällään ei huonoa olisikaan. (Tällä en nyt siis ota mitenkään kantaa Erkin teokseen, joka ainakin kestoltaan tuntuisi täyttävän sinfoniset mitat.)
 
Tietenkin myös muoto on elävä käsite; sinfoniakin sävellysmuotona on aikojen saatossa muuttunut alunperin (italialaisesta?) alkusoitosta moniosaiseksi teokseksi, paisunut välillä mitoiltaan mammuttimaiseksi ja mitä ohjelmallisimmaksi, palaten kohti nykyaikaa taas pelkistetympään muotoon, ääriesimerkkinä Leif Segerstamin "sinfoniat", jotka ilmaisullaan venyttävät "sinfonia"-käsitettä jälleen erikoisempaan suuntaan.
 
Jotenkin ajattelisi (tämänkin ketjun joidenkin kommenttien takia) ettei nykyään juurikaan hyödytä säveltää yhtään ainutta klassista teosta enää, koska ne eivät voi olla parempia kuin alkuperäiset genren määrittelyyn käytetyt teokset.
 
Ei säveltämisen tarkoitus olekaan tehdä koko ajan "parempaa ja parempaa" musiikkia. Säveltäjä säveltää sellaista musiikkia kuin haluaa, on se sitten uutta luovaa tai perinteisempää.
 
Musiikki elää (ja voi hyvin), miksei siis klassinenkin musiikki. Luultavasti vanhoja klassisia teoksiakin tulkitaan nykyisin erilailla kuin joskus 1800-luvulla, joten miksei niitä voisi säveltää myös vanhoista kaavoista poiketen?
 
Ja näinhän tehdään koko ajan.
 
Mutta toisaalta, jos ei suuret orkesterit jostain syystä halua esittää mitään tutusta ja turvallisesta poikkeavaa materiaalia, niin ei asialle voi mitään.
 
Orkesterin mieltymykset eivät välttämättä ole ensisijainen valintakriteeri. Konserttiyleisö tuntuu keskimäärin olevan vieläkin melko ennakkoluuloista lähtemään uutta musiikkia kuuntelemaan, ja ellei orkesterin ylläpitäjä halua tuottaa pelkkää tappiota on soitatettava myös sitä mikä houkuttelee yleisöä, vaikka miten tekisi mieli esittää jotain muuta. Kyllähän nykyään aika mukavasti on ohjelmissa myös uutta musiikkia, ja kaupunginorkesterien nimikkosäveltäjä-systeemi on myös askel uuden musiikin kannattamisen suuntaan. Ongelmana on vain sekin, että maailma on niin täynnä musiikkia, ettei kaikkien toiveita ehdi yhden eliniän aikana toteuttaa.

Säveltäjän kuuluisikin (en taaskaan viittaa tähän sävellykseen jolle ketju on) kuulostaa itseltään jos minulta kysytään.

Tämä koko topicci on ollut äärimmäisen mielenkintoista luettavaa. Jotenkin itseä on aina hämännyt se ajatus, että 'klassisissa piireissä' on oikeasti tietyt 'genret', johon musiikki sidotaan, ja niistä ei mielellään saisi poiketa.
 
Saahan sitä poiketa, mutta esim. sinfonialla nyt vaan on tietyt "rajat".
 
Oletetaanpas että vaikka klassisen koulutuksen saanut säveltäjä päättääkin eräänä päivänä säveltää blueskappaleen. Hän ei tiedä bluesista oikeastaan mitään, joten hakee internetistä ja kirjastosta tietoa. Saamiensa tietojen mukaan hän säveltää kahdentoista tahdin säkeistöjä, joissa on toistuva rytmikuvio ja sointupohjana toonikan, subdominantin ja dominantin dominanttiseptimisointuja. Lisäksi hän myös käyttää mystistä "blue notea" ja yrittää sisällyttää kappaleeseen erityistä tunnetta. Lopulta tämä säveltäjä lähettää kappaleensa "Pateettinen Blues op.57, c-molli" -nuotin merkittävillä bluesmuusikoille.
 
Mitäpäs luulet, pitävätkö bluesasiantuntijat tätä kappaletta bluesina?

Saahan sitä poiketa, mutta esim. sinfonialla nyt vaan on tietyt "rajat".
 
Oletetaanpas että vaikka klassisen koulutuksen saanut säveltäjä päättääkin eräänä päivänä säveltää blueskappaleen. Hän ei tiedä bluesista oikeastaan mitään, joten hakee internetistä ja kirjastosta tietoa. Saamiensa tietojen mukaan hän säveltää kahdentoista tahdin säkeistöjä, joissa on toistuva rytmikuvio ja sointupohjana toonikan, subdominantin ja dominantin dominanttiseptimisointuja. Lisäksi hän myös käyttää mystistä "blue notea" ja yrittää sisällyttää kappaleeseen erityistä tunnetta. Lopulta tämä säveltäjä lähettää kappaleensa "Pateettinen Blues op.57, c-molli" -nuotin merkittävillä bluesmuusikoille.
 
Mitäpäs luulet, pitävätkö bluesasiantuntijat tätä kappaletta bluesina?
 
Joku hiffaa. Ou rait!

Mitäpäs luulet, pitävätkö bluesasiantuntijat tätä kappaletta bluesina?
 
Ontuva vertaus, koska taidemusiikki on niin paljon monimutkaisempaa kuin blues, ettei niistä voi edes puhua samassa lauseessa.

Täydellisen offtopic, mutta puhuakseni taidemusiikista ja bluesista samassa lauseessa, tuossa olisi Ravelin viulusonaatin 2. osa, "Blues":
 
http://www.youtube.com/watch?v=rvad … qgZc2A&mode=related&search=
 
;)