Kitarat: soittaminen ›

Neekeri on hyvin vanha suomalainen sana, joka tarkoittaa tummaihoista ihmistä. Se että jotkut ovat tulleet toisilta mantereilta tänne loukkaantumaan ja neuvomaan meitä mitä kielemme sanat tarkoittavat on naurettavaa. Naurettavaa on myös se, että niin monet suomalaiset uskovat heitä. Miksi?
 
Itte oon käsittänyt sen niin, että koska sitä on alettu käyttämään haukkumasanana (ja näin tosiaan kävi jo ajat sitten), niin siksi se on myös saanut haukkumasanan merkityksen. Ei siinä sen kummempaa. Kyse ei ole sanasta itsestään, vaan siitä miten sitä käytetään.
 
Sitä ei voi kukaan kiistää, etteikö kyseistä sanaa ole negatiivisessa mielessä käytettyä vähättelevänä ja leimaavana ja loukkaavaksi tarkoitettuna sanana erittäin usein.
 
(Menee kyllä niin off-topiciksi taas)

Pitäiskö aiheelle lyödä lukkoa....Eiköhän näistä ihonväreistä ole jo keskusteltu.

Hmmh, enää? Mie kun kuvittelin, että se meni juuri toisinpäin.
 
Se loukkaavakohtahan siinä oli juuri se alkuosa :-)
 
Niin siis jossain vaiheessa neekeri-sana oli pannassa, mutta nykyään sitä saa vapaasti käyttää.

Tai siis minä ainakin saan käyttää...=)

Pitäiskö aiheelle lyödä lukkoa....Eiköhän näistä ihonväreistä ole jo keskusteltu.
 
Pitäisikö joskus keskustelun antaa vapaasti edetä, eikä itkeä joka kerta jotain vitun lukkoa. Jos jokin asia ei kiinnosta, niin uskon että on kuitenkin melko helppoa olla lukematta kyseistä aihetta koskevaa ketjua. Vaikka se monille tuntuu tosiaan olevan ylivoimaisen vaikeaa.

Niin siis jossain vaiheessa neekeri-sana oli pannassa, mutta nykyään sitä saa vapaasti käyttää.
 
HMm... Sana "neekeri" ei oo ikinä ollu haukkumasana, mutta nekru on.
 
Näin mää oon jummartanu.

Lähes kuka tahansa nyky über kitaristi soittaa paremmin ku Hendrixi parhaina vuosinaan... mutta pitää ottaa huomioon että se oli neekeri ja aina pössyissä:)
 
Edit: sähläystä
 
Uskallan olla eri mieltä. Hendrixin jutuissa ei pääasiaan koskaan noussut nopeus tai ylivertainen tekniikka, toisin kuin taas näillä nykyajan kitaravelhoilla. Hendrix pieksee soittotekniset nerot tunnelatauksella, ilmaisuvoimalla ja mielikuvituksella...kuten myös Clapton, Gilmour, Knopfler, Blackmore ymk.

Uskallan olla eri mieltä. Hendrixin jutuissa ei pääasiaan koskaan noussut nopeus tai ylivertainen tekniikka, toisin kuin taas näillä nykyajan kitaravelhoilla. Hendrix pieksee soittotekniset nerot tunnelatauksella, ilmaisuvoimalla ja mielikuvituksella...kuten myös Clapton, Gilmour, Knopfler, Blackmore ymk.
 
Totta puhut.

Uskallan olla eri mieltä. Hendrixin jutuissa ei pääasiaan koskaan noussut nopeus tai ylivertainen tekniikka, toisin kuin taas näillä nykyajan kitaravelhoilla. Hendrix pieksee soittotekniset nerot tunnelatauksella, ilmaisuvoimalla ja mielikuvituksella...kuten myös Clapton, Gilmour, Knopfler, Blackmore ymk.
 
Komppaan.

eiköhän se jotain käden väsymistä estä tai niiku sata edellistä sanonu näyttää coolilta?

Uskallan olla eri mieltä. Hendrixin jutuissa ei pääasiaan koskaan noussut nopeus tai ylivertainen tekniikka, toisin kuin taas näillä nykyajan kitaravelhoilla. Hendrix pieksee soittotekniset nerot tunnelatauksella, ilmaisuvoimalla ja mielikuvituksella...kuten myös Clapton, Gilmour, Knopfler, Blackmore ymk.
 
Hendrix on parhaimmillaan sointukuvioiden värittämisen kanssa. Heppu pystyi ottamaan kaikkein yksinkertaisimmankin sointukulun ja tekemään siitä vaikeankuulosen. Vaan mitä olen soolojansa kuullut, niin hieman yliampuvaksi menee erityisesti tuon tunnelatauksen osalta. Mitä olen niitä videoita nähnyt, niin sokeroituja sieniähän se jätkä oli syönyt ennen esityksiään. :) Juuri nämä viimeksi mainitsemasi yms. kahden seuraavan vuosikymmenen kitarakovikset iskevät minuun enemmän.

Jormaz:
Jimi Hendrix oli ihan vitun paska. Se teki soitossa virheitä. Oli niin vitun paska että hyvä että tukehtui laattaansa. Vittu se oli oikeesti niin perseestä. Ja ei vittu osannu wahiakaan käyttää.
 
Härö:
Lähes kuka tahansa nyky über kitaristi soittaa paremmin ku Hendrixi parhaina vuosinaan... mutta pitää ottaa huomioon että se oli neekeri ja aina pössyissä
 
Noissa kahdessa lauseessa kulminoituu otsikon esittämä kysymys ja totuus Hendrixistä totaalisesti. Mahtavaa. Moderaattoreita ei tainnut olla vielä keksitty tuohon aikaan.
 
No, tietääpähän seuraavan kerran kun ko. herroilta tulee tekstiä mitä ovat miehiään.

Jormaz:
Jimi Hendrix oli ihan vitun paska. Se teki soitossa virheitä. Oli niin vitun paska että hyvä että tukehtui laattaansa. Vittu se oli oikeesti niin perseestä. Ja ei vittu osannu wahiakaan käyttää.

Härö:
Lähes kuka tahansa nyky über kitaristi soittaa paremmin ku Hendrixi parhaina vuosinaan... mutta pitää ottaa huomioon että se oli neekeri ja aina pössyissä
 
Noissa kahdessa lauseessa kulminoituu otsikon esittämä kysymys ja totuus Hendrixistä totaalisesti. Mahtavaa. Moderaattoreita ei tainnut olla vielä keksitty tuohon aikaan.

No, tietääpähän seuraavan kerran kun ko. herroilta tulee tekstiä mitä ovat miehiään.
 
Ja kaikki ovat nykyään niin vakvissaan. Pitääkö niitä hymiöitä tunkea joka paikkaan että porukka tajuaa?
Kai sen teipin hyöty on se että pitää käden jossain tietyssä asennossa, tai sitten se on kosmeettinen seikka.

Pitäisikö joskus keskustelun antaa vapaasti edetä, eikä itkeä joka kerta jotain vitun lukkoa. Jos jokin asia ei kiinnosta, niin uskon että on kuitenkin melko helppoa olla lukematta kyseistä aihetta koskevaa ketjua. Vaikka se monille tuntuu tosiaan olevan ylivoimaisen vaikeaa.
 
joo, mä lähdin lukeen tätä ketjua ihan vaan sen takia että OTSIKOSSA mainittu aihe kiinnosti, enkä mitään "hammett on paska ja neekeri on haukkumasana" -farssia, siinä vaiheessa, kun nää hienon mahtavat kommentit on jo kerran lukenu, ei sitä voi peruuttaa (viitaten lauseeseesi "uskon että on kuitenkin melko helppoa olla lukematta kyseistä aihetta koskevaa ketjua").. ja äläkä nyt määrittele tätä keskustelun vapaaks etenemiseks, on se vaan niin vitun kumma, kun yhtä ainoota hammett/metallica-aiheista ketjua ei voi avata ilman, että joku vääräleuka tulee niiden samojen vanhojen kommenttiensa kanssa eturintamalle.. aiheen vapaa eteneminen on aivan toinen asia ku off-topic..
perkele :P

Jormaz:
Noissa kahdessa lauseessa kulminoituu otsikon esittämä kysymys ja totuus Hendrixistä totaalisesti. Mahtavaa. Moderaattoreita ei tainnut olla vielä keksitty tuohon aikaan.
 
No, tietääpähän seuraavan kerran kun ko. herroilta tulee tekstiä mitä ovat miehiään.
 
Ei näemmä viesti mennyt perille, mutta eipä se kyllä kovin helposti ollut luettavissakaan, myönnettäköön. Yleensä näissä tasokkaissa Hammettin puolustuspuheissa solvaan B.B.Kingiä mutta nyt oli Henkan vuoro. Hendrixistä diggailen kyllä oikeasti ihan kybällä.

Juu, ei hei tälläisiä kommentteja edes vitsillä.
 
Taitaapa olla kyllä provoa. Ilman Hendrixiä ei kitaraa soitettaisi niinkun sitä nykyää soitetaan. Taitaa provosoija itsekin sen tietää...

Minkälaisia? jotakin varmaan tyyliin: "you fucking stupid asshole, don`t you know that? you fucking stupid, get the hell out of here" jotakin tommosta.
 
Niin sanottu muusikoiden.net-ilmiö.

Örh... Katoin just master of puppets (s&m) videon ja mun mielestä se soitti sen aika pirun tarkkaan.
 
Ja hammetin hitaat soolot ovat m a h t a v i a.
 
Mielipide, ei vittuilua kiitos.
 
On ne mahtavia, kun suurin osa niistä on Hetukan soittamia:)
 
Ehei, Hammett on mainio kitaristi, ei Metallica olisi Metallica ilman miestä. Hyviä sooloja, hyviä melodioita, toimii, mutta ei sillä ole maailman paras tekniikka ja on se vähän yhden asian mies. Paskaa sillä on myös paljon, molemman suuntaiset mielipiteet ovat oikeutettuja jos on kuullut vain toista äärilaitaa.
And Justice for Allilla on silti ihan mahtavia sooloja, mm. Dyer's Even soolo on ihan ässä. Yleensäkin se, että se vetää niin härskin röyhkeästi että kaikki paskankin kuuloiset jutut rupeavat naurattamaan, on mahtavaa.
Kirkille gloriaa hyvistä jutuista ja soo-soo-sormea huonoista.
 
Henkalla taas ei ollut maailman paras tekniikka noin niinkusta sorminäppäryyden kannalta, mutta vittuako sillä on väliä jos se pystyi soittamaan kaiken sen mitä sitä huvitti ja mitä se kuuli päässään. Sillä oli omat juttunsa joita se halusi tehdä. Ja ajan yleiseen tekniseen tasoon nähden mies oli varsin hyvä. En silti ylistäisi miestä maailman parhaaksi kitaristiksi, koska sitä se ei ole enää nykypäivän mittapuun mukaan. Jos nykypäivänä joku soittaisi niinkuin Hendrix, ei suosio olisi yhtään niin suuri kuin 40 vuotta sitten. Ansiot ovat kiistattomat, taito ei vaan enää kestä vertailua.

Jos nykypäivänä joku soittaisi niinkuin Hendrix, ei suosio olisi yhtään niin suuri kuin 40 vuotta sitten.
 
Eipä kuitenkaan kukaan soita vieläkään niinkuin Hendrix. Moni on kokeillut, mutta harvemmalta onnistuu. Steve Ray Vaughan oli mielestäni kaikkein lähimpänä sitä samaa henkeä soittaessaan Hendrixiä.
 
Ansiot ovat kiistattomat, taito ei vaan enää kestä vertailua.
 
Niin, miten ko. taito sitten määritellään? Nopeus vai joku muuko tässä on se mittari jolla kitaristin arvo puntaroidaan? Henkka teki kitaralla tosiaan ihan mitä sitä huvitti ja koko tuotanto on soitettu vuosina '67-'70. Harva on se nykysoittaja joka lyö koko maailman ällikällä noin lyhyessä ajassa ja jättää lähtemättömän vaikutuksen sen jälkeiseen soittajakuntaan, klassisen musiikin soittajista alkaen.

Eipä kuitenkaan kukaan soita vieläkään niinkuin Hendrix. Moni on kokeillut, mutta harvemmalta onnistuu. Steve Ray Vaughan oli mielestäni kaikkein lähimpänä sitä samaa henkeä soittaessaan Hendrixiä.
 
Ongelma on vaan siinä että Hendrixin saundi on nykypäivän standardien mukaan tosi epäkaupallinen, en tiedä kuinka moni levymoguli haluaisi listoilleen samanlaista möykkää tuottavan kitaristin. Ja Henkalla oli hyviä biisejä, siitähän se tunnetaan - se instrumentalismi oli vaan kerma kakun päällä. Hyvien biisien kirjottajia on niin harvassa että todennäköisyys sille että löytyisi joku, joka A) soittaisi kuin Hendrix, B) kirjoittaisi kaupallisesti uskottavia biisejä (siis levymogulien mielestä) ja C) ei tuntuisi pelkältä reliikiltä tai imitoijalta, on aikas pieni. Eli vaikka niitä soittajia olisikin, ei niitä välttämättä kuule. Ja kyllä se vaikuttaa, että nykypäivänä kuulee väkisinkin niin paljon kaikenlaista musiikkia, että se karuus ja roso, joka Henkalle on niin ominaista, häviää helposti tän päivän soittajasta.
Mutta tarvitseeko soittajan kuulostaa just Henkalta, jotta se voi olla hyvä? Onhan pelkästään nyky-rocksoittajissakin hyviä tyyppejä - Lukather, Slash, Van Halen, Ynkkä, Greg Howe, Vai, Robben Ford ja muut ovat kaikki mainioita, omaäänisiä soittajia. Henkan aika oli ja nyt on uusi aika ja eri jutut. SRV ja Henkka ovat yhdessä lajissa erinomaisia soittajia, jotka ovat määritelleet sen perussaundin, mutta nykyisin on mainioita soittajia joilla on ihan yhtä rikas, oma äänensä.
 
Niin, miten ko. taito sitten määritellään? Nopeus vai joku muuko tässä on se mittari jolla kitaristin arvo puntaroidaan? Henkka teki kitaralla tosiaan ihan mitä sitä huvitti ja koko tuotanto on soitettu vuosina '67-'70. Harva on se nykysoittaja joka lyö koko maailman ällikällä noin lyhyessä ajassa ja jättää lähtemättömän vaikutuksen sen jälkeiseen soittajakuntaan, klassisen musiikin soittajista alkaen.
 
Oikeasti, voitaisiinko nyt miettiä että mistä se johtuu että Henkka löi jengin ällikällä? Totta on, että se soitti hyvin, mutta ei se ollut koko totuus - vaan se, että se oli ensimmäinen joka ehti tehdä sen. Se oli ensimmäinen, joka soitti säröllä, laittoi kitaran laulamaan, näytti että kitara voi olla yhtä ilmaisuvoimainen instrumentti kuin vaikka saksofoni. Jos vaikkapa Slash siirrettäisiin aikakoneella vuoteen 65, luuletko ettei se saisi samanlaista hysteriaa aikaan? Nykyään ei vaan sähkökitarassa ole enää niin paljon uutta keksittävää, että joku pystyisi aiheuttamaan valtavan hysterian, kaikkea on tehty jo vähän. Pidemmälle voi viedä asioita, mutta jollain muulla soittimella tai alueella joku voisi saattaa maailman samanlaiseen hysteriaan. Kaikkia kitaristeja verrataan Henkkaan, kaikkia pop-bändejä verrataan Beatlesiin, kaikkia jazz-trumpetisteja verrataan Milesiin ja Dizzyyn. Henkka asetti peruspilarit paikalleen ensimmäisenä ja on siksi se, johon kaikkia myöhempiä verrataan. Eihän mikään 3d-toiminta-videopelikään ole aiheuttanut järjen lähtemistä Doomin jälkeen.
 
Taidolla en tarkoita mitään nopeutta tai muuta yksittäistä asiaan, vaan tarkoitan ihan niitä objektiivisia teknisiä, saundillisia ja musikaalisia arvoja, joita kunkin kitaristin soitto sisältää. Henkka-tyylinen rock on Henkan soittamana parasta, mutta muitakin tyylejä on ja Henkalla oli omat puutteensa (joista johtuen tyyli osittain syntyikin). Henkan soitto vaatii uskomatonta tatsia, mutta ei se mikään sorminäppäryysjumala ollut. Sen soitto perustuu mollipentatoniseen ja bluesjuttuihin, ei se kotonaan missään jazz- tai klassiseen harmoniaan perustuvassa musiikissa olisi, tai ainakaan levyt eivät ilmennä tätä puolta millään tavalla. Se oli aika yhden saundin ja tyylin mies, tosin ne molemmat ovat erinomaisia.
Henkka olisi varmasti tänäkin päivänä erinomainen rock-soittaja ja sitä saatettaisiin käyttää studiojätkänäkin tietyissä jutuissa, mutta mielestäni (nykypäivän standardeilla) monipuolisempia, teknisempiä ja musiikillisesti mielenkiintoisempia - ts. jätkiä, jotka pystyvät enempään - hemmoja on olemassa ihan rock-puolellakin.
Kaiken kaikkiaan Henkka on oman tyylinsä erinomainen hallitsija, mutta jos kitaraa tarkastellaan objektiivisesti instrumenttina, jolla tuotetaan monenlaista musiikkia, niin silloin mitä monipuolisempi - sitä monipuolisempi.
 
Missään nimessä en halua kiistää Hendrixin arvoa, saavutuksia tai oman tyylinsä hallintaa, siis jopa pidän erittäin paljon miehen soitosta, mutta mielestäni miksikään ylijumalaksi ei sitäkään pidä nostaa (muuten kuin ehkä 1. kitaristin titteli voitaisiin myöntää, ei mikään taidollinen). Mitä olen kuullut kitaristeja, niin ainoastaan Guthrie Govan antaa merkkejä siitä, että sille voitaisiin joskus tulevaisuudessa antaa kitaran ylijumalan titteli, jos jollekin pitää.