Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Aki: Hionta kyllä, nauhaprofiilin viilaus ja kiillotus ei.
 
Toi profiili menee tosi käheesti ja helposti nauhaviilalla, mutta jos yrittää tehdä kunnon jälkeä neulaviilalla, niin tuskaista taitaa olla. Yritin neulaviilalla, mutta se vaatii otelaudan suojausta ja tarkkuutta kovasti.
 
Kiillotusta en ole tullut tehneeksi. Kielet toimii ilmankin ja melko nopeastihan kielet tasottaa pienet rypylät nauhoista - jos niitä on.

Dremel/sen kopiot on tosi käteviä tossa kiilloituksessa, kunhan muistaa että se lämmittää kanssa nopesti. Tulee sileetä ja kiiltävää ku märkä pi***

Tuli mieleen nauhojen hionnasta tämä episodi joka kaverilla on ollut päällänsä tässä...
 
Osti Thomanilta Gibsonin les paul traditional pron. Nauhat rämisi niin julmetusti ja oli vielä gäppi tossa nauhan ja nauhan muotoon hiotun reunalistan välissä muutamas kohdas. Eli siis oli lämpötilat vaihdellu kuljetuksessa/varastoinnissa. Koitin säädöillä saada sitä soitettavaksi, mutta siinä vaihees ku räminä oli edes siedettävä, oli soitettavuus telinevoimistelua. En suostunut hiomaan uuden Gibsonin nauhoja ihan siitä syystä, että en halua niin kallista kitaraa naarmuttaa ku en oli mikään ammattilainen. Neuvoin kaveria viemään kitaran ammattilaiselle. ja niin kaveri tekikin. Noh... Ammattilainen oli varmaan suurinpiirtein kussu sen otelaudan päälle ja otti siitä rahaa ja räminä oli periaattees sama ku ennenki. Hioin sit kaverin vanhasta epiphonesta nauhat ja tein siihen uudestaan satulan, kitara oli kevyt soittaa eikä rämise matalallakaan actionilla. Käytin hiontaan perus Korpi Instrumentsin hiomablokkia hiomapaperilla ja ibanezin nauhaviiloja. Kaveri rakastui vanhaan kitaraan uudestaa ja lähetti Gibsonin pois. En tiedä onko sieltä tulos nyt uus murheenkyyni tilalle, mutta halvemmastaki kitarasta saa hyvän soitettavan jos viittii vaan vähä nähdä vaivaa (5 tuntia)
 
ps. Kallis kitara olis hyvä ostaa liikkeestä, missä sitä pääsee kokeileen ja varmistamaan että nauhat on tarkistettu sen jälkeen ku se on tuotu tänne kuivaan pohjolaan.

En tiedä onko sieltä tulos nyt uus murheenkyyni tilalle, mutta halvemmastaki kitarasta saa hyvän soitettavan jos viittii vaan vähä nähdä vaivaa (5 tuntia)

 
Toi 5 tuntia vaikuttaa melko isolta arvolta. Mä olen tehnyt nyt kahteen kitaraan nauha- ja satulahionnan. Nauhojen hiontaan menee vajaa tunti, riippuen nauhojen kunnosta.
Yläsatulaan saa menemään montakin tuntia, jos on heikot työkalut, eikä aihiokaan ole edes sinne päinkään.
 
Ohessa mun käyttämät työkalut:
http://img8.imageshack.us/img8/2987/nauhatykalut600x400.jpg
- Suurentava silmikko jotta työn jälki on kunnollista
- Spriiliukoinen tussi, jolla värjätä hiomapinnat - näkee mistä kohdin pintaa hioutuu
- Tasapintainen hieno hiomakivi jolla hiotaan kaulan suuntaisesti nauhat tasakorkeuteen. Tähän saa musiikkiliikkeistä myös kaulan kaarevuuden mukaan tehtyjä hiomatyökaluja. En ole kokeillut - eikös toi kaarevuus myös monesti muutu, ollen suorempi lähellä runkoa ja kaarevimmillaan ylätallan kohdalla.
- Nauhaviila, jolla nauhojen profiili, hionta siis nauhan suuntaisesti, hiotaan kaarevaksi vahingoittamatta otelautaa
- Satulaviilasarja - kielten urien viimeistelyyn
- Neulaviilasarja - yläsatulan uran viimeistelyyn vanhoista liimajäämistä
 
Kärjistys:
Luulen että kaikki uudet alle tonnin kitarat kaipaavat sekä nauhojen hiontaa että yläsatulan justeeraamista. Ja sen jälkeen ne onkin kuin yli tonnin kitarat soitettavuudeltaan. Mitä halvempi, sitä enemmän hiontaa.
 
Albert

albert18: - Tasapintainen hieno hiomakivi jolla hiotaan kaulan suuntaisesti nauhat tasakorkeuteen. Tähän saa musiikkiliikkeistä myös kaulan kaarevuuden mukaan tehtyjä hiomatyökaluja. En ole kokeillut - eikös toi kaarevuus myös monesti muutu, ollen suorempi lähellä runkoa ja kaarevimmillaan ylätallan kohdalla.
 
Nauhojen hionta tasaisella ja ehdottoman suoralla vempeleellä, tuo hiomakivi on hyvä vinkki moiseen. Ne kaarevat radiusklossit joita myydään, ovat otelaudan radiuksen ts. kaarevuuden aikaansaamista varten (eivätkä ne siihenkään ole välttämättömiä), ei nauhojen hiontaan. Nauhathan on jo taivutettu menemään otelaudan muodon mukaan kun ne on siihen paikalleen tömistelty, hionnan pointti on vain tasata korkeuserot niiden välillä ja saada ne kulkemaan kaulan muodon mukaan, kun ei ne kuitenkaan tasasesti siihen kaulalle onnistu asennuksessa asettumaan. Ja tosiaankin, muuttuvaradiuksisen kaulan kanssa radiusklossit eivät kävisi lain. Eivätkä silloin, kun ei ole tietoa käsillä oleven kaulan radiuksesta.
 
Ainiin: Ostin nauhojen kruunaukseen viilan ite Thomannilta jonku tilauksen yhteydessä muun roippeen ohessa. Oli ainakin silloin melko paljon halvempi kuin mitä muualla, ja näyttää toimivan. Aika näyttää kestääkö. (Siis tää: http://www.thomann.de/fi/gewa_bundfeile_150mm_hieb_3.htm )

sartzan: Ainiin: Ostin nauhojen kruunaukseen viilan ite Thomannilta jonku tilauksen yhteydessä muun roippeen ohessa. Oli ainakin silloin melko paljon halvempi kuin mitä muualla, ja näyttää toimivan. Aika näyttää kestääkö. (Siis tää: http://www.thomann.de/fi/gewa_bundfeile_150mm_hieb_3.htm
 
Ilahduttavan halpa! (Se sulkumerkki linkin perästä täytyy ottaa pois ennen kuin toimii.)

Kefiiri: (Se sulkumerkki linkin perästä täytyy ottaa pois ennen kuin toimii.)
 
Hupsis! Korjasin tohon omaan viestiini, tökkäsin välilyönnin linkin perään.

Ite kyllä tykkään tehdä nauhahionnan radiusblokilla, mikäli olen otelaudan hionut samalla radiuksella. Tulee tasasesti joka kohdasta. Tämä taitaa olla maku kysymys, sillä hyvän lopputuloksen saan tälläkin tavalla.
 
Satulatöitä hidastaa paljon tuo varsinaisen satulaviilasarjan uupuminen. Tapaan tehdä hammastetulla rakotulkkisarjalla ym. patenteilla.