Muusikoiden.net
03.12.2016
 

Studiotyöskentely »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Masterointi - lyhyt oppimäärä
1 2 3 4 510 11 12 13 14
Mättöpiiska
26.02.2004 22:02:59 (muokattu 23.07.2007 22:36:51)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

1. "Masterointi on taidetta, jonka osaavat vain harvat ja valitut."
 
TARUA. Perusasiat ovat jokaisen opittavissa.

2. "Masterointi pelastaa huonot miksaukset."
 
TARUA. Tämä on kaukana todellisuudesta! Masterointi on vain prosessi, jossa lopullinen miksaus säädetään tallennusformaattiin sopivaksi - sellaiseksi, jollaisena tavalliset musiikin kuluttajat kuulevat sen cd:ltä, tv:stä, radiosta jne. Hyvän masteroinnin perusedellytys on hyvä miksaus.

Mitä on masterointi?
 
On olemassa monia selityksiä sille, mitä masterointi on. Tässä tekstissä masteroinnilla tarkoitetaan valmiin miksauksen (stereoraita) työstämistä lopulliseen muotoonsa. Masterointi alkaa siitä, kun lopetat erillisten raitojen säätämisen ja alat miettiä yleissoundia. Masterointi loppuu siihen, kun olet koostanut kaikki kappaleet albumiksi ja olet valmis painamaan sen cd:lle.

Eli kappaleen pitää olla MIKSATTU, että voit aloittaa masteroinnin, koska muuten joudut vielä miksaamaan sitä, eikö totta? Jotkut ajattelevat, että miksauksessa tehdyt virheet voidaan pelastaa masteroinissa ja siirtävät ongelmat vain eteen päin. Palaa takaisin miksaukseen ja korjaa virheet! Vasta kun olet lopullisesti tyytyväinen miksaukseen, voit aloittaa masteroinnin.

Kerron tässä kirjoituksessa muutaman prosessin, joita kuka tahansa voi tehdä miksaukselleen päästäkseen lähemmäksi sitä pro-soundia, jota kuulee maailman parhaimmilla levyillä. Ja nämä masterointivinkit ovat siis lähinnä digitaaliseen äänenmuokkaukseen.

Masterointi tietokoneella pitää sisällään kolme pääprosessointia:
1. Kompressointi, joka tuo kappaleen esiin.
2. Ekvalisointi, jotta varmistetaan, että miksaus soi hyvin, eikä rasita korviasi.
3. Kokonaisvolyymin säätäminen pro-tasolle, limitoinnilla ja normalisoinnilla.

Joten aloitetaanpa..
 
Ennen kuin teet miksaukselle mitään, tallenna se johonkin varmaan paikkaan ja nimeä se "RaitaX_esimasteri.wav" tms. Älä tallenna ikinä tämän version päälle, jotta voit myöhemmin palata tähän pisteeseen takaisin yhä uudestaan ja uudestaan. Suosittelen käyttämään korkeampaa bittisyvyyttä ja näytteenottotaajuutta kuin perus-cd:n 16-bit/44.1kHz... (Tästä on hyötyä mm. ditheröinnissä...)

Mieti vielä haluatko masteroida miksauksesi itse. Ulkopuolinen masteroija osaa kuunnella miksaustasi eri tavalla kuin sinä. Usein paras lopputulos saavutetaan, kun miksaaja ja masteroija ovat eri henkilöitä.
 
Päätät kuitenkin masteroida itse:

Yleisvinkkejä:
1. Aloita aikaisin. Korvasi ovat virkeämmät aamulla.
2. Kuuntele ainakin 20 minuuttia levyä, jossa on mielestäsi hyvä masterointi.
3. Pidä taukoja korviesi virkistämiseksi.
4. Vertaa omaa tuotostasi kaupallisiin levyihin monta kertaa ja aina säännölisin väliajoin.
5. Kuuntele tuotostasi kaikissa mahdollisissa laitteissa, erikokoisissa kaiuttimissa ja eri suunnista. Kävele ympäri huonetta samalla kun kuuntelet.
6. Kuuntele tuotostasi monona tai toisen kaiuttimen vaihe käännettynä.
7. Työskentele välillä yksin. On helpompaa tehdä laadukasta jälkeä, kun koko bändi ei ole tuijottamassa selkäsi takana. Pyydä bändi vaikka paikalle vasta lopuksi, kun jäljellä on enää biisijärjestyksen mietintä ja kappaleiden välit.

Jos sinulla on harjaantunut kuulo, ei ole olemassa syytä miksi et voisi saada aikaan korkealaatuista jälkeä pari vuotta vanhalla Macilla tai PC:llä ja asiaankuuluvalla softalla. Käydäänpä läpi mitä tarvitset. Nämä ovat sitten vain esimerkkejä ja vievät rahaa pirusti. Hyviin tuloksiin pääsee myös millä tahansa vastaavalla ohjelmalla mutta vaivaa joutuu näkemään enemmän.

- Tottakai tarvitset jonkun äänieditorin. Sonic Foundryn Sound Forge ja Steinbergin Wavelab ovat suosituimpia kuten myös Cool Edit tai SoundProbe.

- Tarvitset myös plugineja. Joissakin äänieditoreissa on jo itsessään todella hyviä plugineja mutta parhaaseen tulokseen pääsemiseksi tarvitset vähän extroja. Waves UltraMaximizer tai Sonic Foundry Wave Hammer ovat hyviä boostaukseen ja limitointiin. Steinberg Loudness Maximizer on myös hyvä muttei kovin tarkka. Hyvää multi-band-kompressoria on vaikea löytää mutta Waves C4 on erinomainen. Itse pidän kovasti myös Wavelab 4:n mukana tulevasta multi-band-kompressorista. Waves RCL Renaissance Compressor on hyvä stereokompressori. EQ:ksi voit käyttää mitä tahansa hyvää parametristä tai graafista.

- Lopuksi saatat tarvita hyvän häiriönpoistoplugarin. Sonic Foundryn Noise Reduction 2 on hyvä, samoin Wavesin X-noise.

- Varmaankaan ei tarvitsisi kertoa, että tarvitset myös hyvät kuuntelumonitorit kunnon ständeillä varustettuna (tehoa pitää löytyä!). Tästä voisi kirjoittaa toisen FAQ:n.. Käytä myös jotain todella huonoa mono-kaiutinta, kuten pc:n omaa spiikkeriä. Jos et pysty kuulemaan bassoa tästä, se on liian hiljaisella. Ja laulun pitäisi istua hyvin mono-miksaukseen - jos näin ei ole, palaa miksaukseen. Kuuntele miksausta tämän pienen kaiuttimen läpi aina kun teet muutoksia kuullaksesi miten muutokset vaikuttavat pienemmissä systeemeissä kuten tv:ssä.

Nyt sinulla on laitteisto valmiina, käydään läpi tyypillinen masterointisessio.

1. Kuuntele raita melko isolla volyymillä. Varmista, että olet tyytyväinen miksaukseen ja ettei tiedostossa ole virheitä, kuten drop-outteja.

2. Ota suosikkilevyjäsi (hyvä masterointi) ja kuuntele niitä parikymmentä minuuttia normaalilla kuuntelutasolla. Kiinnitä huomiota basson tasoihin ja kuinka laulu istuu biisiin. Kuinka kovalla on hi-hatit ja symbaalit? Paina tasot mieleesi.

3. Lataa oma tiedostosi äänieditoriin ja tallenna se toiseen kertaan esimerkiksi nimellä versio1. Tämä siksi, että aikaisempi esimasteri säilyisi täysin koskemattomana.

4. Jos sinulla on häiriönpoistoplugari kuten Noise Reduction 2, ota kappaleen alusta "hiljaisuutta" pieni näyte. Eli sitä, jossa on äänitysvaiheessa jäänyttä suhinaa. Tallenna ottamasi näyte noise-printiksi. Valitse koko raita ja poista siitä kohinat. Muista, että tämä saattaa muuttaa raidan elämää, joten älä ahnehdi. 30% häiriönpoistoa on hyvä määrä, ei enempää. Kuuntele tulos tarkkaan ja käytä undoa ja tee uudestaan toisin, jos tarvetta.

5. Nyt voit säätää raidan alun ja lopun kuntoon. Käytä feidauksia, jos se tuntuu luonnollisemmalta.

6. On paljon kiistelyä siitä, kumpi tehdään ensin: Equtus vai kompressointi. Suosittelen multi-band-kompressoria tässä vaiheessa, jotta alapää saadaan kuulostamaan oikealta ja miksaukseen saadaan tiettyä tiukkuutta. Tarkkuus on avainsana.

7. Kuuntele taas suosikkilevyjäsi vähän aikaa. Auttaa asiaa, jos ne ovat työsi kanssa auki samassa äänieditorissa.

8. Vertaa omaa työtäsi kaupalliseen materiaaliin. Kuuntele EQ:ta. Tee tarvittavat muutokset ja vertaa taas. Jatka, kunnes olet tyytyväinen ja työsi kuulostaa yhä luonnolliselta. Muista käyttää ylipäästösuodinta (high-pass) päästäksesi eroon todella matalista jyrinöistä, jotka suttaavat alapään.

9. Nyt on aika kompressoida vähän lisää. Hyvät tulokset saadaan RCL Kompressorilla (Opto) hyvin varovaisella 2:1 ratiolla ja suurella tresholdilla. Parempi useampi kerta kevyttä kompressointia kuin yksi liian iso.

10. Käytä UltraMaximizeria tai WaveHammeria nostaaksesi kokonaisvolyymia siten, että piikit kompressoidaan dynaamisesti ja huiput asettuvat 0dB tuntumaan.

11. Tallenna ja kuuntele tuotostasi. Kuuntele eri laitteilla kunnes olet tyytyväinen ja vakuuttunut, että se soundaa paremmalta kuin esimasteri. Vertaa aikaansaamaasi jälkeä. Onko mitään kadonnut? Onko versio kiinnostavampi vai rasittaako se korvia? Jos epäilet yhtään, tee toinen versio ja vertaa sitä edelliseen. Tee niin monta versiota kuin haluat.

Tämän jälkeen ainoa tehtäväsi on saada koko levy soundaamaan samalta paketilta. Eli juuri tehty raita saa toimia referenssinä lopuille raidoille. Joskus masterille tekee hyvää, jos koko pakettiin lisää vielä yleiskaiun (varovaisuutta!), mikä hitsaa levyn soundia vielä enemmän yhteen.

Raitajärjestys on erittäin tärkeä, samoin kappaleiden välit. Tämä onkin ainoa asia, jossa bändin jäsenet tai tuottaja kannattaa pitää paikan päällä neuvoja antamassa.

--------
 
Tekstissä on käytetty tietolähteenä Computer Music -lehden artikkelia. En ikävä kyllä enää muista lehden julkaisunumeroa, josta olen suomentanut osia tähän. Joukkoon on myös lisätty omia kommentteja.
 
!!!
 
EDIT 7.2.2005: On tullut aika päivittää lisää tähän ketjuun. Kaikki tästä alas on uutta läppää.
 
Yritän tällä kertaa puhua vähän syvemmin asioista, enkä vain softista tai plugareista.
 
EQ
 
Stereoraidan EQ:ttamisessa ei voida enää vaikuttaa yksittäisten raitojen sointiin. Tietyn taajuuden leikkaaminen vaikuttaa kaikkiin soittimiin. Tässä vaiheessa siis säädetään kokonaissointia ja yritetään saada se luonnolliseksi. Esim:
 
- Miksaus on tunkkainen? Kokeile leikata taajuuksia väliltä 100-300 Hz.
- Liian nasaali? Leikkaa väliltä 250-1000 Hz
- Liian terävä? Leikkaa väliltä 1000-3000 Hz jne...
 
Jos joudut käyttämään EQ:ta yli 6 dB leikkaukseen tai korostamiseen tietyllä taajuusalueella, kannattaa miettiä olisiko vika miksauksessa...
 
Joskus EQ:n yhteydessä kannattaisi käyttää jotain taajuusmittaria varmistamaan, ettei missään sijaitse huomaamattomia piikkejä jotain taajuutta, tai ettei jokin taajuuskaistan osa olisi jopa liian hiljainen. Mittarilla masteroidessa basson kohdalla tulisi olla selkeä "töyssy", keskialue suht tasainen ja yläpää 2kHz eteenpäin tasaisesti laskeva "alamäki" siten, että 20kHz äänet olisivat n. 6 db keskiääniä hiljaisemmalla. Tällöin kappale pystytään kompressoimaan tarvittaessa rankasti ilman, että ylimmät taajuudet menevät lyttyyn. Mittaria käyttäessä muista käyttää näkösi ohella myös kuuloasi! Kuulo on se, johon viime kädessä pitää pystyä luottamaan.
 
- Mielummin leikkaa kuin korosta.
- Käytä mahdollisimman vähän EQ-alueita (bands).
- Alle 30 Hz äänet ovat pelkkää häiriöääntä musiikissa. Jos niitä halutaan, ne luodaan erikseen. Leikkaa siis ne pois.
- Ei jyrkkiä "mäkiä" EQ-käyrään.
- Käytä ennemmin monialuekompressoria basson korostamiseen.
- Jos haluat tuoda soittimia esiin, käytä mielummin niiden harmonisia ylätaajuuksia kuin perussäveltä.
- Jos haluat biisiin "kimaltavaa" yläpäätä, käytä ennemmin jotain siihen suunnattua työkalua kuin EQ:ta. Esimerkiksi sellaista, joka luo harmonisia kerrannaisia biisissä oleville taajuuksille. Kansantajuisemmin: säröä. :)
 
REVERB ?!
 
Miksi pitäisi käyttää kaikua masteroidessa?
 
- Äänitys tehtiin tilassa, joka korostaa tiettyjä säveliä. Pieni kaiku saattaa pehmentää näitä.
- Lyhyt kaiku saattaa lisätä soundin täyteläisyyttä.
- Joskus eri soittimissa on erilaiset kaiut ja ne kuulostavat eri tilassa soitetuilta. Master-kaiku saattaa lisätä tuntua siitä, että biisi on kerralla soitettu samassa tilassa.
 
Muista kuitenkin, että master-kaiun ei pitäisi kuulua vaan se pitäisi olla vain aistittavissa jotenkin muuten. Kannattaa kokeilla mutta ei ole millään muotoa pakollinen.
 
Joskus miksauksen sointiin vaikutetaan myös erilaisilla stereokuvan korjaimilla. Usein ne levittävät ylä-ääniä leveämmiksi ja kaventavat bassoja.
 
KOMPRESSOINTI
 
Kompressointi on vaikein mutta samalla tärkein asia masteroinnissa (IMO). Päätarkoitus on tukea biisiä, ei niinkään kappaleen lyttääminen mahdollisimman tasaiseksi ja kovalle. Kompressori on oikein käytettynä todella suuri apu masteroinnissa. Sen ei pidä kuulua vaan tuntua. Attack- ja release-aikoja säätämällä kompressori pitäisi saada "pumppaamaan" biisin tahdissa.
 
Jotkut pitävät enemmän monialuekompressorista masterointivaiheessa, koska sillä voidaan säätää eri taajuusalueille omat säädöt.
 
Alapäähän attack-aikaa säätämällä voidaan määritellä kuinka paljon bassorumpu iskee suhteessa bassokitaraan. Tällä saadaan lisättyä myös basson määrää ja se kannattaakin tehdä ennemmin monialuekompressorilla kuin EQ:lla.
 
Keskiääniä säätämällä vaikutetaan esim. laulun lämpöön. Jos haluaa thrashmetal-tyylistä purevaa soundia kitaroihin voi yrittää kompressoida rankemmalla ratiolla 150-600 Hz alueelta.
 
LIMITOINTI
 
Kun biisi on kompressoitu, se alkaa todennäköisesti näyttää jo melko suoralta pötköltä tietokoneruudulla. Tärkeää olisi kuitenkin, että rytmimusiikissa välttämättömät iskut sekä näkyisivät, että kuuluisivat biisissä. Jos näin ei ole, niin kompressointi on ollut liian raju.
 
Limitoinnissa vielä "parturoidaan" korkeimmat piikit tasaisiksi, jotta kappale saadaan mahdollisimman kovalle kokonaisuudessaan. Liian suuri limitointi voi aiheuttaa kuitenkin säröä.
 
Sosiaalisuus rajoittaa elämää.
t1amatti
26.02.2004 22:04:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hoo.
 
Tälläistä tarvittiinkin! Jesjesjes. Kiitos.
 
+
 
no näinhän se on.
randy
27.02.2004 12:05:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitosta vaan. Plussat saat.
*Menee masteroimaan muka jotain*
 
Lumiukolla on valkonen perse. Liity sinäkin TIISTAI-klubiin. Kaupan päälle klubitakki kuolakaukalolla ja keskuslämmityksellä!
waxivore
27.02.2004 19:43:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hyvä artikkeli sinänsä, eikä mulla ole sen suhteen kun yksi kritisoitava piirre:
 
Jos jollakin kotistudionistilla on vara hankkia kaikki noi softat ja plugarit masterointia varten niin kyllä se ois sama jo maksaa vaikka se viishunttia ja viedä lätty voxille. Nykyään kuulee ihan helvetisti demoja, joissa on sinänsä kova yritys myös masteroinnin osalta, mutta jotka vituttaa korvaa enemmän kuin Petri Munkin määkyminen.
 
Ja sitten vielä yksi vinkki: Käy ennen kotimasterointia testauttamassa kuulosi. Monella etenkin keikkailevalla muusikolla on yllättävän huono kuulo. Jos et kuule alle 50 hertsin ja yli 18 kilohertsin, voi tulla aika saatanallista kuraa kotimasteroinnin tuloksena.
 
Ja sitten vielä toinen vinkki: Jos sulla ei ole niitä Geneleccejä monitoroinnissa, mieti kaksi kertaa miten masteroit. Levy-yhtiöt ja muut "ammattitahot" (ajatellaan vaikkapa radiota) kuuntelee sitä kuitenkin sellaisten vehkeiden läpi, että ne virheet siellä kuuluu. Jos sulla on paskat monitorit, ja vaikkapa vielä huono kuulo, niin siellä seassa voi olla todella saatanallisia juttuja, jotka jää huonon monitoroinnin avulla kuulematta. Ja sen jälkeen kaikki on jo menetetty.
 
Älä mene sieltä missä aita on matalin - Mene sieltä missä aitaa ei ole
askomiko
27.02.2004 22:11:09 (muokattu 27.02.2004 22:14:56)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Niinpä. Kumikameli kuulemma väsäsi joskus keveillä kotistudioilla levynm ja lähettivät painoon. Painotalosta tuli soitto, "oletteko nyt AIVAN varmoja että haluatte tämän levyksi.." Koti"masterointi" oli hieman vinossa, johtuen paskoista kajareista. Mutta jos ei radikaaleja väsäyksiä lähde tekemään niin saa kotiteoksia paranneltua.
 
Jos ei, niin ainakin lujemmalle.. ;)
 
Noisereductionit jättäisin kyllä tekemättä, eihän niistä nykyään ole kuin haittaa, jos kunnollisesta digiäänitteestä lähtee "suhinaa" tappaamaan.
 
Tuohon voisi lisätä kommentin mahdollisesta ditheroinnista, ja ylä- ja alapääleikkaukset. Ja ajan kanssa tekeminen ja ahkera vertailu oikeisiin levyihin kuuluu enempi miksaukseenkin.
 
Myytävänä superb-hevikitara ja superb-twängistrato.
Kitarakamakaavio -inspired by AFIL :)
Vanalkar
27.02.2004 23:42:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ja sitten vielä yksi vinkki: Käy ennen kotimasterointia testauttamassa kuulosi. Monella etenkin keikkailevalla muusikolla on yllättävän huono kuulo. Jos et kuule alle 50 hertsin ja yli 18 kilohertsin, voi tulla aika saatanallista kuraa kotimasteroinnin tuloksena.
 
Mitäs asialle voi tehdä jos kuulo on huono? Pitäisi varmaan säätää laitteistoa jotenkin kuulon mukaan, vai?
 
On Pimeyden Paroni pahuuden herra Taistelukenttänä ympäröi horna
waxivore
28.02.2004 09:36:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mitäs asialle voi tehdä jos kuulo on huono? Pitäisi varmaan säätää laitteistoa jotenkin kuulon mukaan, vai?
 
Ei mitään. Muuta kun unohtaa sen kotimasteroinnin ja antaa ammattilaisten tehdä suosiolla. Tai jos tekeekin niin tarkistuttaa jollain joka kuulee ne ala- ja/tai yläpäätkin.
 
Älä mene sieltä missä aita on matalin - Mene sieltä missä aitaa ei ole
Timo JM
28.02.2004 09:46:04 (muokattu 28.02.2004 09:50:26)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos et kuule alle 50 hertsin ja yli 18 kilohertsin, voi tulla aika saatanallista kuraa kotimasteroinnin tuloksena.
 
Kuinkahan moni äänityön ammattilainen kuulee yli 18 000 Hz? Ei varmaan kukaan. Tuo kyky voi olla tallella vielä pienillä lapsilla. Alle (siis alle) 50 Hz kuuleminenkin taitaa olla vähän niin ja näin. Sielläkin liikutaan jo enemmän tunnetasolla.
 
Ainakaan nuo kummatkaan taajuudet eivät ole enää kovin oleellisia. Pikemminkin pois siivottavia.
 
"Pelasta päiväsi ja jymäytä pitkätukkaa."
waxivore
28.02.2004 10:59:17
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kuinkahan moni äänityön ammattilainen kuulee yli 18 000 Hz? Ei varmaan kukaan. Tuo kyky voi olla tallella vielä pienillä lapsilla. Alle (siis alle) 50 Hz kuuleminenkin taitaa olla vähän niin ja näin. Sielläkin liikutaan jo enemmän tunnetasolla.
 
Ainakaan nuo kummatkaan taajuudet eivät ole enää kovin oleellisia. Pikemminkin pois siivottavia.

 
Jaag dis-akkree!
 
En tiedä Suomen huippumasteroijista ja heidän kuulostaan tai työskentelytavoistaan. Esim. ameriikassa niillä huipputyypeillä on korvat vakuutettu tyyliin miljoonasta dollarista tyyliin Bob Ludwig. Kyllä mä luulen että sillä on väliä mitä kuulee, ja mitä kuulemalleen tekee. Muutakin kuin pelkkää tunnetason arvailua. Masterointihan just on kirurgista säätämistä - ei mitään "leikataanpa preseteillä alle 50Hz ja yli 18kHz veke niin kuulostaa joka paikassa hyvältä".
 
Älä mene sieltä missä aita on matalin - Mene sieltä missä aitaa ei ole
askomiko
28.02.2004 11:57:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No aika hullua olisi lähteä bustailemaan ylintä yläpäätä vain buustaamisen takia, ja jokainenhan tuntee ainakin yhdet transducerit aika hyvin - omat korvansa.
 
Myytävänä superb-hevikitara ja superb-twängistrato.
Kitarakamakaavio -inspired by AFIL :)
Reddie
28.02.2004 13:08:45
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

FAQiksi tämä! Plussaa tuli!
 
"Tilanne on traagisuudessaan koominen"
Formed - Nu-metallia Espoosta
Mättöpiiska
28.02.2004 19:08:12 (muokattu 18.04.2006 16:21:15)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Yli 18 kHz:n ääniä ei tavallaan edes "kuulla" enää samalla tavalla kuin muita ääniä. Niiden läsnäolon pystyy vain jotenkin aistimaan. Sama asia kuin että vanhahkon television pystyy huomaamaan, jos se on päällä (volumet nollissa). Pitäisi kuulua sellainen aistittavissa oleva "vinkuminen". Ainakin minä kuulen. (Kaveri joskus väitti minua hulluksi, koska hän ei kuule moista.) :)
 
Sosiaalisuus rajoittaa elämää.
asbect
29.02.2004 02:54:04
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

"Yleisesti uskotaan, että masterointi pelastaa huonot miksaukset"
 
kukahan tälläistäkin on uskonut, missä ja milloin?!
 
Mutta kirjoitus oli oikein hyvä ja antoi osviittaa masterointiin.
 
Kiitos.
 
Heroin
29.02.2004 21:01:50 (muokattu 29.02.2004 21:03:13)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hienoa työtä! Kiitos omasta puolestani.. täytyy kokeilla.
 
pakko silti puoliläpällä nurista, että ei tälläsellä säätämisellä oo enään musiikin kanssa mitään tekemistä :D 15 vuotiaat miehenalut hinkkaa hevibändiensä levyistä jotain taajuuspiikkejä 1000 euron ohjelmilla. Toista se oli sillon ku black sabbath nauhotti demonsa yhdellä mikillä ja teki biisejä musiikin takia. (sillon ku minä en ollu ees syntyny.)
Digitaalisuus on 2000 luvun kirous.
 
No chiefs, all indians.
jPekka
01.03.2004 09:37:51
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

pakko silti puoliläpällä nurista, että ei tälläsellä säätämisellä oo enään musiikin kanssa mitään tekemistä :D...
Digitaalisuus on 2000 luvun kirous.

 
Kuule, kyllä samaa säätämistä on harrastettu ennenkin. Vinyyliaikana huolellinen masterointi oli itse asiassa vieläkin tärkeämpää, jos bassotaajuuksissa olis ollut vaihevirheitä niin neula olisi saattanut pompata uralta veke joko kaivertaessa tai sitten vasta kuunnellessa... siihen aikaan masterointi oli valkotakkisten setien laboratoriohommaa.
 
86 % tämän lauseen ensi kertaa lukeneista yrittää nuolaista omaa kyynärpäätään.
SF3YLO
02.03.2004 14:54:29 (muokattu 02.03.2004 14:56:37)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sama asia kuin että vanhahkon television pystyy huomaamaan, jos se on päällä (volumet nollissa). Pitäisi kuulua sellainen aistittavissa oleva "vinkuminen". Ainakin minä kuulen. (Kaveri joskus väitti minua hulluksi, koska hän ei kuule moista.)
Olenkin luullut itseäni hulluksi, kun kaikki telkkarit pitää semmoista vinkumista - itse asiassa siitä tulee hulluksi - kiva tietää etten ole yksin tämän "ongelman" kanssa....
 
Itseasiassa ei tarvi olla edes voluumit nollassa, niitten tarvii olla tosi kovalla ettei sitä vikinää kuule. Ja jollain softalla ja "kunnon" (ei tietokone) kajareilla olen kans testaillu, ja kuulen jostain alle 40 jonnekin vähä yli 18000
SF3YLO
02.03.2004 15:05:18
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oli pakko testata, kuulen tonne 19200 asti, sen jälkeen seuraava pykälä on 19600, jota ei enään kuule. Alapäästä en ole varma, koska 40hz kuuluu selvästi mutta 35-39hz kuuluu ihan erilailla - ehkäpä kaiutin ei toista niitä enää, tai äänikortti....
 
Telkkarin ulina on aikas samanlainen kuin sine (siniaalto?) 15200hz taajuudella.
Roberto
03.03.2004 09:17:00 (muokattu 03.03.2004 09:17:47)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olenkin luullut itseäni hulluksi, kun kaikki telkkarit pitää semmoista vinkumista - itse asiassa siitä tulee hulluksi - kiva tietää etten ole yksin tämän "ongelman" kanssa....
 
Juovamuuntaja siellä meluaa, taajuus on muistaakseni jossain 15500 khz:n tietämillä.
 
edit: mutta kuunnelkaapa helsingin metrovaunujen lamppuja... erittäin kuumottavaa vinkunaa
 
Heroin
03.03.2004 13:16:24 (muokattu 03.03.2004 13:22:36)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jPekka: on ihan ymmärrettävää masteroida lpeet huolellisesti juuri mainitsemasi syyn takia. Mutta
edelleen.. miksi hinkata hevibändin demosta taajuuspiikkejä
1000 euron ohjelmilla? Jos haluaa hyvää jälkeä?
Harmittavaa todeta, mutta nykymusiikissa monet keskittyy
enemmän säätämiseen kuin itse kappaleisiin. Ehkä
vois säätää sitten kun on biisit kehissä (ja yleensä jos on biisit kehissä, saa halutessaan levy-yhtiön säätämään)
...pointti oli lähinnä se, että säätäminen on yksityiselle aikalailla erillinen harrastuksensa, mutta ei edelleenkään liity paljoakaan siihen itse musiikkiin.
Ja täähän nyt on vaan semmosta, jo kakskymppisenä kalkkiutuneen äpärän jorinaa.. älkää kauheen tosissaan
ottako :)
 
No chiefs, all indians.
Timo JM
04.03.2004 22:30:02
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No, ensinnäkin se telkkarin noin 15 kiloa on aivan eri juttu kuin 18 ja toiseksi "kotitestit" kotivehkeillä voi jättää aina omaan arvoonsa. Jos kuuleee 18 KHz oikeilla kuulontutkimuslaitteilla, niin vasta se pitää paikkansa.
 
"Pelasta päiväsi ja jymäytä pitkätukkaa."
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 510 11 12 13 14

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti