Yleistä keskustelua musiikista ›

Tosiaan siis. Olen nyt jonkun aikaa koittanut päästä sisälle musiikin teorian ihmeelliseen maailmaan kitaran soittoani kehittääkseni ja luulin jo ymmärtäneeni, jotkin aiheesta kunnes törmäsin moodeihin. Tiedän siis, että moodeja on seitsämän (joikaisessa skaalassa duuri-molli yms. skaalat) mutta, Rick Beato sanoi, että moodit ovat skaaloja. Onko siis niin, että moodit ovat (tässä tapauksessa puhun duuri-skaalasta) vain eri asemia skaalassa?? Jos joku voi avata niin olen suunnattoman helpottunut..

Moodi tarkoittaa sitä, että niillä on samat sävelet, mutta skaalan perussävel on eri.
 
Asema tarkoittaa mallia, jonka avulla sävellajin sävelet löytyvät otelaudasta.
 
Moodi liitty sointukiertoon. Jos soinnut menee vaikka C dm G C, niin se on selkeästi C-duuri. Mutta jos kierto on dm G C dm, niin sitten se on d-doorinen (molli).

Tuosta yksi havainnollistus:
https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=11209448#p11209448
 
Moodit ovat valitun asteikon käännöksiä, joilla on eri intervallirakenne ja sen myötä eri soundi kuin alkuperäisellä asteikolla. Kas kun jos otat minkä tahansa asteikon, mutta aloitatkin sen toisesta, kolmannesta jne. sävelestä, osuvat koko- ja puolisävelaskelet eri kohtiin kuin siinä ekassa versiossa. Sävelet pysyvät siis samoina, mutta lähtösävel ja siitä syntyvä uusi asteikko ovat eri.
 
Asia on helppo testata pianolla: soita ensin matala C ja soita jostain ylempää C:stä C:hen oktaavin mittainen pätkä duuriasteikon säveliä (eli valkoisia koskettimia järjestyksessä). Siinä on sulla C-duuriasteikon eka moodi eli C-jooninen. Seuraavaksi ota matala D ja soita jostain ylempää tuota samaa asteikkoa, mutta tällä kertaa D:stä D:hen. Edelleen samat sävelet, mutta lähtösävel on eri. Nyt käsissäsi on C-duuriasteikon toinen moodi, eli D-doorinen. Samaa rataa löydät muutkin, listat eri moodeista löytyy miljoonasta paikasta.
 
Sitten toki vielä äärimmäisen tärkeä muistutuksen sana: vaikka havainnollistamisvaiheessa käytetäänkin yhden oktaavin matkaa, asteikko tai moodi ei koskaan ole vain oktaavin mittainen pätkä, vaan käsittää kaikki instrumentista löytyvät sävelet, jotka vaan valittuun säveljoukkoon kuuluvat. Näin ollen se koko röykkiö valkoisia koskettimia pianossa on C-jooninen, mutta myös D-doorinen jne. Normaalivireisessä kitarassa ensimmäinen "passeli" ääni C-jooniseen (eli myös D-dooriseen jne) on heti vapaa paksu E-kieli, sillä E kuuluu tuohon säveljoukkoon.

Piti esittää kysymys mutta en näemmä osaa muotoilla sitä. Aloittajalle lohdutukseksi: et todellakaan ole ainoa joka tuntee itsensä tyhmäksi moodien kanssa. Olen lukenut Juccizen linkittämän selvityksen ja monta muutakin, mutta asiassa on jotain liian itsestään selvää, mikä sitten jää käsittämättä.

Kefiiri: Piti esittää kysymys mutta en näemmä osaa muotoilla sitä. Aloittajalle lohdutukseksi: et todellakaan ole ainoa joka tuntee itsensä tyhmäksi moodien kanssa. Olen lukenut Juccizen linkittämän selvityksen ja monta muutakin, mutta asiassa on jotain liian itsestään selvää, mikä sitten jää käsittämättä.
 
Minusta se varsinainen asia selviää korvilla, kun soittaa niitä tietyn moodin säveliä sen perussävelen päälle. Eli esim. tapauksessa D-doorinen: D-sävel jatkuvasti soimaan ja sitten siihen C-duuuriasteikon säveliä päälle.

Eli siis tarkoittavatko moodit käytännössä (kitaraa siis soitan), että c-lyydisessä soitan G-duuri skaalan säveliä ja B-duurin säveliä?

malizu: c-lyydisessä soitan G-duuri skaalan säveliä
 
Kyllä näin on.

Saattaa hyvinkin olla että hokaan moodihomman idean ennemmin tai myöhemmin.

Kefiiri: Piti esittää kysymys mutta en näemmä osaa muotoilla sitä. Aloittajalle lohdutukseksi: et todellakaan ole ainoa joka tuntee itsensä tyhmäksi moodien kanssa. Olen lukenut Juccizen linkittämän selvityksen ja monta muutakin, mutta asiassa on jotain liian itsestään selvää, mikä sitten jää käsittämättä.
 
No osaatko kuvata yhtään paremmin että mitä tarkoitat lauseella "...mutta asiassa on jotain liian itsestään selvää, mikä sitten jää käsittämättä"?
 
YouTubessa on varmaan satoja ellei tuhansia videoita joissa selitään moodeja auki.

Otetaan vaikka duuriskaala.

1 = kokosävelaskel
½ = puolisäveaskel
 
1. moodi:      1 1 ½ 1 1 1 ½
2. moodi:        1 ½ 1 1 1 ½ 1
3. moodi:          ½ 1 1 1 ½ 1 1
4. moodi:            1 1 1 ½ 1 1 ½

jne.
 
Jooninen, doorinen jne. on nimiä noille duuriskaalan moodeille. Niiden rakenteet melkein kannattaa opetella ulkoa.

Lopultakin olennaisinta on oivaltaa, että moodit ovat vain eri kuuloisia säveljoukkoja, sointivärejä, ihan niin kuin tuttuakin tutummat duuri-, molli-, blues- tai pentatoniset asteikot; ei niihin liity mitään mystiikkaa eivätkä ne ole minkään "edistyneemmän musiikin" yksinoikeus. Ihan tavallinen pop- ja rockmusiikki hyödyntävät moodeja tämän tästä, kuten ekan viestini linkin takaa löytyvässä vanhassa kirjoituksessa yritin havainnollistaa.
 
Näkisin, että vähintään duuriasteikon moodit, tai ainakin useimmat niistä, ois hyvä tunnistaa korvalla - kuten myös ymmärtää se, millä tavalla ne poikkeavat joka soittajalle tutuista perusduurista ja -mollista. Tämä myös auttaa tositilanteessa soittajaa paljon enemmän kuin se, että pitäisi aina ensin muistaa, mikä duuriasteikko on "perussävelikkönä" ja sen jälkeen vielä se, kuinka mones moodi siitä on kyseessä. Pahimmillaan tapahtuu "siinä oli paikka, mikset laukonut?"-tyyppinen tilanne.
 
Ensi alkuun opettelisin, miltä kuulostavat miksolyydinen, doorinen ja lyydinen moodi ja miten ne rakentuvat. Nuo kaikki eroavat vain yhden sävelen verran tutuista duuri- tai molliasteikosta, mutta juuri se poikkeava sävel antaa niille sen kiinnostavan sävyn.
 
Miksolyydinen = duuriasteikko, jossa 7. sävel on alennettu
Doorinen = molliasteikko, jossa 6. sävel on korotettu
Lyydinen = duuriasteikko, jossa 4. sävel on korotettu

Tämän avulla on helppo "testailla" eri moodeja (ja yleisemmin skaaloja). Näyttää myös sävelten asteet ja puoli-/kokosävelaskeleet. Voi valita myös muun virityksen kuin standardi-E:n.
 
http://chord.rocks/guitar/scales

On myös mielenkiintoista, miten diatonisen asteikon (C-duurissa siis C-duuri, eli se asteikko joka menee koko koko puoli, koko koko koko puoli, eli kirkkosävelien perusrakenne) sisältämän tritonusintervallin sävelet toimivat käytännössä karaktäärisävelinä jokaiselle moodille. Tämän opin Adam Neelyn videosta ihan vasta. Voi kun olisin oppinut sen esim. 25 v sitten.