Yleistä keskustelua musiikista ›

Tulin tässä miettineeksi, että onko muusikon tajuttava tanssimisen päälle koska muusikonhan pitäisi omata rytmitajua. Nyt kun etenkin vanhojen tanssit on tulossa ja tanssia harjotellaan, niin monilla on se edessä.
Ite olen kuin puikko kun tanssin ja ne askeleet ei millään mene oikein. No ehkä hieman liioteltua, mutta tanssi ei tosiaankaan oo vahvin lajini. Ja monet sanoo, että kyllä sun on osattava tanssii kun olet muusikko. Pitääkö?
Mites arvon muusikot te suhtaudutte tanssimiseen.
Mutta loppujen lopuksi onhan se ihan hauskaa puuhaa, useimmiten.

Tulin tässä miettineeksi, että onko muusikon tajuttava tanssimisen päälle...
 
No ei tod.

Heh, mukava kysymys! Ainakin tämä kitaranrämpyttäjä hukkaa kaiken taimauksensa ja koordinaationsa, jos joku erehtyy pyytämään tanssilattialle. Kovasti tanssia harrastanut avovaimoni yritti opettaa minulle kerran valssin askelia... Noh, osaan edelleenkin paremmin soittaa valssia kuin tanssia sitä.

Lukion vanhojen tanssit olivat kyllä meikäläisen boikottilistalla, koska ovat tylsän muodollinen ja konservatiivinen tapahtuma. Tanssiminen itsessään kyllä on ok, silloin kun sitä pääse harjoittamaan, eikä tanssipartneri yllätä millään liian extreme nykäisyillä.

Itse lienen poikkeus, koska olen loistava tanssija. Opin vaikemmankin tanssin askeleet hetkessä ja viikonloppuisin seuralaisia pitää tanssilattialla hätyytellä pois kimpustani esim. tanssimalla ripaskaa tai jos seuraa haluan, niin kerron olevani Justin Timberlaken henkilökohtainen tanssinopettaja ja seuraa on aina löytynyt..
 
E: Vanhojen tansseissa minua ja parteriani ei laitettu ns. kärkipariksi siitä syystä, että olisin saanut muut näyttämään rytmitajuttomilta ja täysiltä aloittelijoilta. Siksi olin siellä keskellä, etten erottuisi joukosta.

Kyllä yleensä tarpeeksi monta olutta ottaneena muutun tanssin jumalaksi.

Mites arvon muusikot te suhtaudutte tanssimiseen.
 
Tanssi? Huh? Mitä se semmonen on?
 
Liikunnanope ohjasi ekan tanssitunnin jälkeen aina lenkille.
"Ja te pitkätukat..... lenkille mars mars!"
Pirulainen seurasi lähes joka kerta käydäänkö me siellä missä piti vai jäätiinkö puskaan tupakille.
No ainahan me käytiin kaverin kanssa missä piti, koska tupakkakaan ei kummallakaan pala niin yksi ilo vähemmän opettajalle, kun ei käräyttäminen onnistunut.

Kyllähän tanssi sujuu. En ole parkettien partaveitsi, mutten pajamoukarikaan.

tai jos seuraa haluan, niin kerron olevani Justin Timberlaken henkilökohtainen tanssinopettaja ja seuraa on aina löytynyt..
 
Aika säälittävää...
 
Ite en suostu tanssiin kun joskus harvoin, vaikka kuinka pyydettäis. Sitä tuntee ittensä jostain syystä niin idiootiks siellä heilumassa. Moni selvästi loukkaantuu, vaikka kuinka kohteliaasti yrittää kieltäytyä. Paska juttu.

Ei kyllä osaa. Joskus ajattelin, että rytmitaju on kaikki kaikessa ja hommahan on helppoa. No kun kokeilin niin ei se sitten ollutkaan...
 
Tämä siis pätee ihan kaikkeen discotanssista valssiin ja foxiin..

Olen parkettien partakone.

Aika säälittävää...
 
Muahhahahaa. Eikös olekin.

Ite en suostu tanssiin koskaan, vaikka kuinka pyydettäis. Sitä tuntee ittensä jostain syystä niin idiootiks siellä heilumassa.
 
Se on vaan jotenkin niin vastenmielistä touhua. En kyllä osaakkaan, mitä nyt ylä-asteella joskus liikkatunneilla tuli opeteltua.

tanssiminen on joskus ihan mukavaa. en silti osaa.
 
Tanssikeikoilla tosin on hyvä muistella perusaskelia sen verran, että esim. polkka tai valssi eivät mene kamikaze-osastolle.

Paritansseissa bravurini on varpaiden tallominen ja yllärikampitukset (eli siis en osaa), mutta kyllä minä ns. diskoilemassa tykkään käydä. Sitä en osaa arvioida "osaanko tanssia", mutta toisaalta hitonko väliä, koska tanssiminen kuitenkin on hauskaa! Jos hetki pehmosia lässytetään, niin se on minusta vähän kuin musiikin kuuntelemista korvien sijasta koko kropalla.

Paritansseissa bravurini on varpaiden tallominen ja yllärikampitukset (eli siis en osaa), mutta kyllä minä ns. diskoilemassa tykkään käydä. Sitä en osaa arvioida "osaanko tanssia", mutta toisaalta hitonko väliä, koska tanssiminen kuitenkin on hauskaa! Jos hetki pehmosia lässytetään, niin se on minusta vähän kuin musiikin kuuntelemista korvien sijasta koko kropalla.
 
Itselläni juuri päinvastoin, paritanssit ovat ihan mieleisiä, mutta diskoilemaan minua ei saa kuin runsaalla nesteytyksellä..

Suurin pointti ainakin itselle on että musiikin jota ei pysty edes kuuntelemaan tahdissa pitäisi vielä tanssia, yäk!

Kaksi kertaa olen erittäin tukevassa humalassa erehtynyt tanssimaan julkisesti. En ole toipunut kummastakaan kerrasta. Eivätkä varmaan tanssiani todistaneetkaan.
 
En vain osaa.

Ite en suostu tanssiin koskaan, vaikka kuinka pyydettäis. Sitä tuntee ittensä jostain syystä niin idiootiks siellä heilumassa.
 
Näinpä.
Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!

Ite en suostu tanssiin koskaan, vaikka kuinka pyydettäis. Sitä tuntee ittensä jostain syystä niin idiootiks siellä heilumassa.
 
Joo, ei vaan nappaa yhtään. Siis ainakaan mikään diskohippa, hitaat on musta vähän ns. "arvokkaampia" niitä voi jo harkita.