Musiikin teoria ja säveltäminen ›

baron: Otetaan ...... vaikka vaikka C-duuri
 
G7/H
 
Kiitän ja kuittaan :).

Niin, reaalisointumerkkeihin perustuu enempi noi jazzmerkinnät. Ja jos roomalaisia käytetäänkin niin niistä käännöksistä ei välttämättä ole hyötyä kun voicingit on milloin mitäkin

Sergei Fallinen: Niin, reaalisointumerkkeihin perustuu enempi noi jazzmerkinnät. Ja jos roomalaisia käytetäänkin niin niistä käännöksistä ei välttämättä ole hyötyä kun voicingit on milloin mitäkin
 
Teoriassahan niitä roomalaisia ym. merkintöjä käytetäänkin ja siellä niistä on kovastikin hyötyä.

Mä hahmottelin vappuna oman sointunotaation kun oli niin pirun tylsää.
 
EDIT:
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/sointukulku.jpg

EP: Teoriassahan niitä roomalaisia ym. merkintöjä käytetäänkin ja siellä niistä on kovastikin hyötyä.
 
Joo, mutta jazzissa ei lähtökohtaisesti pelata sointukäännöksillä. Ei sillä, etteikö niitä tulisi vastaan, mutta niiden asema osana funktionaalista "perus"jazzharmoniaa on kyseenalainen. Edellämainittuihin ii-V:siin viitaten, eipä ole ainakaan omalle kohdalle kävellyt vastaan sellaista lappua jossa normaaliin bändiympäristöön tarkoitetussa lapussa olisi notatoitu kakkosvitoseen jotain muuta kuin perussäveliä.
 
Soul-jazz, nousevat ja laskevat bassolinjat, ylärakennekolmisoinnut ja muut nimenomaan "slash chordit" erikseen. + voin olla myös väärässä koska olen tyhmä.
 
Soittaessahan niistä ei tarvitse välttämättä tietää yhtään mitään. paitsi jos lapuntekijä vittumaisuuksissaan tukeutuu kenubassotietoihinsa. lol.
 
+ Nashville system

Epämuusikko: Joo, mutta jazzissa ei lähtökohtaisesti pelata sointukäännöksillä..
 
Ei, eikä tarkoitus ollutkaan alkaa vertailemaan eri musiikkityylejä keskenään, vaan selvittää näitä klasarimerkintöjä mitä teoriassa käytetään.
Soittaessahan niistä ei tarvitse välttämättä tietää yhtään mitään.

Klasari- ja rytmimusiikin erilaisille merkintätavoille on olemassa selvä tarpeista lähtevä eroavaisuus. Klasaripuolen sointujen merkinnän tarkoitus on olla analyysityökalu, niistä ei ole tarkoituskaan koskaan soittaa mitään. Siellä puolella nuotit ovat soittamista varten ja soittajat hahmottavat soinnutkin pääasiassa nuoteista. Rytmimusiikin puolella taas sointumerkkien tarkoituksena on kertoa soittajalle, että mikä sointu (tai asteikko) päräytetään ilmoille.
 
Jos merkeistä on tarkoitus soittaa, niin silloin rytmimusiikkipuolen käyttämä reaalisointumerkintä on ylivoimainen. Harmoonisen rakenteen analyysivälineenä klasaripuolen tolppamerkintä taas vetää kirkkaasti pitemmän korren. Tolppamerkintäähän käytetään myös esim. jazz-teorioiden oppikirjoissa.

jorre: Klasari- ja rytmimusiikin erilaisille merkintätavoille on olemassa selvä tarpeista lähtevä eroavaisuus. Klasaripuolen sointujen merkinnän tarkoitus on olla analyysityökalu, niistä ei ole tarkoituskaan koskaan soittaa mitään. Siellä puolella nuotit ovat soittamista varten ja soittajat hahmottavat soinnutkin pääasiassa nuoteista. Rytmimusiikin puolella taas sointumerkkien tarkoituksena on kertoa soittajalle, että mikä sointu (tai asteikko) päräytetään ilmoille.
 
Jos merkeistä on tarkoitus soittaa, niin silloin rytmimusiikkipuolen käyttämä reaalisointumerkintä on ylivoimainen. Harmoonisen rakenteen analyysivälineenä klasaripuolen tolppamerkintä taas vetää kirkkaasti pitemmän korren. Tolppamerkintäähän käytetään myös esim. jazz-teorioiden oppikirjoissa.
 
Jep! Siinäpä se tuli aika tyhjentävästi! +
Juurikin näin. Kyllä ne täydentävät toisiaan.

Kukaan ei kysynyt mutta kerron silti.
 
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/sointukulku.jpg
 
Vaakaviiva tarkoittaa I asteen sointua.
Kursiivi m tarkoittaa bIII asteen sointua.
Kursiivi m jonka alla on vaakaviiva tarkoittaa bIII asteen 6- tai 6/9-sointua.
Loppukaarisulku tarkoittaa IV asteen sointua.
Takakeno-m tarkoittaa bVI asteen sointua.
Pallero tarkoittaa V asteen sointua.
Alhaalla takakeno-m tarkoittaa että sointu on dominanttifunktioinen ja johtaa 4 puolisävelaskelta ylempänä sijaitsevaan sävellajiin.
Pyramidi tarkoittaa bV asteen (pitäisköhän sanoa #IV asteen) sointua.
u tarkoittaa II asteen sointua.
w tarkoittaa VI asteen sointua.
 
Sointujen oletusmuodot asteittain:
I, bII, bIII, IV, bVI, bVII: maj7 tai maj9
II, III, bV, VI, VII: m7 tai m9
V: 9sus4
 
Ylhäällä hattu (^) tarkoittaa duuriterssiä.
Ylhäällä hattu väärinpäin (v) tarkoittaa molliterssiä.
Ylhäällä pisara tarkoittaa 7b9-sointua duuriterssillä.
Alhaalla kursiivi v tarkoittaa että sointu on dominanttifunktioinen ja johtaa puolisävelaskelen verran alempana sijaitsevaan sävellajiin.
 
Suosikkini: (Molli)soinnussa alhaalla piste tarkoittaa että basso on itse asiassa kvartin verran ylempänä kuin mitä astemerkintä osoittaa ja oletusmuoto on 9sus4. Sointu on dominanttifunktioinen.
Oletusarvoisesti dominanttifunktioinen sointu johtaa kvartin ylempänä sijaitsevaan sävellajiin.
 
Pilkun vieressä oleva sointu soitetaan puolet lyhyempänä.
Kulmamerkki (vaakaviiva joka kääntyy alas) tarkoittaa että edellinen sointu jatkuu.
 
Ja niin edelleen.
 
Onko tästä oikeasti hyötyä, sitä en osaa sanoa. Mutta olen kaivannut laiskan miehen notaatiota jossa olisi sointuasteajattelua vastaava relatiivinen toimintatapa. Systeemi on optimoitu meikäläisen hissimusaa varten. Syntaksia tulisi vielä laajentaa tarpeen mukaan. :D
 
Muistaakseni eräs professori sanoi minulle kerran, että tiedon tiivistäminen on asian ymmärtämistä. Ehkäpä jatkan kokeiluani.

levesinet: Kukaan ei kysynyt mutta kerron silti.
 
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/sointukulku.jpg
 
Jess, kun tollaiset laput olisi humppakeikalla niin johan olisi helppoa!
Teepäs Jätkän humppaan ja Metsäkukkia valssiin tuollaiset!

baron: Jess, kun tollaiset laput olisi humppakeikalla niin johan olisi helppoa!
Teepäs Jätkän humppaan ja Metsäkukkia valssiin tuollaiset!
 
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/metsakukkia.jpg
 
Kämäsen näköstä, kun pitää koko ajan kääntää oletuksesta molliin ja sointu kestää monta tahtia. Kehitä oma tsydeemis - tää on tarkoitettu hissimusan suoltamiseen. Sitä paitsi muistat stankkujen sointukulut ulkoa.

"Moni asia ihmetyttää kummastuttaa pientä kulkijaa"
 
Nyt mä oon taas törmännyt ongelmaan joka vaivaa:
Beatlesin (tai McCartneyn) Yesterday.
 
Se on F-duuripiisi (ainakin mun laput on siitä, en oo tarkistanut originaalista) ja sen viimeisten kahden tahdin soinnut
 
|Dm - G7 | Bb - F |
 
Sen vika tahti (IV - I) on käsittääkseni plagaalinen lopuke?
Edellinen olisi II - V C-duurissa mutta meneekin Bb:hen.
F-duurissa se on VI - V/V - IV - I ? (Onko?)
 
Mikä tuo tuollainen on?

baron: "Moni asia ihmetyttää kummastuttaa pientä kulkijaa"
 
Nyt mä oon taas törmännyt ongelmaan joka vaivaa:
Beatlesin (tai McCartneyn) Yesterday.
 
Se on F-duuripiisi (ainakin mun laput on siitä, en oo tarkistanut originaalista) ja sen viimeisten kahden tahdin soinnut
 
|Dm - G7 | Bb - F |
 
Ei onkelmaa, aika harvoin näkee/ kuulee nykyään vastaavaa edes pikkasen sävellajista poikkeavaa sointukulua.
 
Sen vika tahti (IV - I) on käsittääkseni plagaalinen lopuke?
Edellinen olisi II - V C-duurissa mutta meneekin Bb:hen.
F-duurissa se on VI - V/V - IV - I ? (Onko?)
 
Joo..o, eikös dominantti oo se yleisin mihin vaihdetaan.
 
Mikä tuo tuollainen on?
 
Se on sun tekemä sointuanalyysi!

Epämuusikko: Kakkosvitonen on kakkosvitonen vaikka perään ei tulisikaan minkään valtakunnan ykkönen. Ja niitä muita vakiovastauksia voi zoomailla Levinen siltä yhdeltä sivulta kohdasta Basic Reharmonization, tai miettiä asiaa duuri- ja mollimuotoisten harhapurkausten ja niiden tritonuskorvausten kautta.
 
Mähän oon miettinyt, sen jälkeen vasta aloin kysellä.
Jos katsotaan vain Dm - G7 - Bb
niin löysin sellaisen kuin "backdoor progression" joka olisi Dm - Fm7 - Bb7 joka olisi hetken hyppy C-molliin.
Voisko olla jotain sellaista?
Oon etsinyt harhalopuketta bVII:ään mutta en löytänyt.

baron: "Moni asia ihmetyttää kummastuttaa pientä kulkijaa"
 
Oletko törmännyt tähän:
http://www.icce.rug.nl/~soundscapes/DATABASES/AWP/y.shtml

baron: Mähän oon miettinyt, sen jälkeen vasta aloin kysellä.
Jos katsotaan vain Dm - G7 - Bb
niin löysin sellaisen kuin "backdoor progression" joka olisi Dm - Fm7 - Bb7 joka olisi hetken hyppy C-molliin.
Voisko olla jotain sellaista?
Oon etsinyt harhalopuketta bVII:ään mutta en löytänyt.
 
Kyllä.
 
täytettä.

Zeeboo: Oletko törmännyt tähän:
http://www.icce.rug.nl/~soundscapes/DATABASES/AWP/y.shtml
 
En oo, kiitos linkistä, aion perehtyä siihen kunnolla.
 
Epämuusikko:. Ja niitä muita vakiovastauksia voi zoomailla Levinen siltä yhdeltä sivulta kohdasta Basic Reharmonization, tai miettiä asiaa duuri- ja mollimuotoisten harhapurkausten ja niiden tritonuskorvausten kautta.
 
Missä vaiheessa McCartney on ehtinyt Levinensä opiskella?

baron: Mähän oon miettinyt, sen jälkeen vasta aloin kysellä.
Jos katsotaan vain Dm - G7 - Bb
niin löysin sellaisen kuin "backdoor progression" joka olisi Dm - Fm7 - Bb7 joka olisi hetken hyppy C-molliin.
Voisko olla jotain sellaista?
Oon etsinyt harhalopuketta bVII:ään mutta en löytänyt.
 
Jos sua kiinnostaa niin voithan sä tehdä ihan oman tutkielman.
Mun mielestä toi sun analyysis oli ihan ok!

Jatketaanpa sointuanalyysikysymyksillä, tosin klasaripuolelle mennään tällä kertaa. Sain vastikään Kontusen Jorman Kenraalibasson tehtyä loppuun, mutta modulaatiota koskevan osion viimeisessä tehtävässä en osannut analysoida tehtävää. Reaalisointumerkintänä progressio menee näin (tehtävä 201 jos jollakulla on ko. kirja):
 
| G Em/G | A7/G D/F# | G7/F C/E | F#7/E H/D# | E7/D A/C# | D7/C G/H | Am7b5 D | G |
 
Tehtävänannon mukaan modulaatiosävellajeja on tasan yksi ja modulaatiotapoina on joko kromaattinen tai diatoninen. Mielestäni ylläoleva näyttää kahdelta välidominanttiketjulta ja loppuun on hämäykseksi laitettu Am7b5. Auttakaa osaamatonta, sillä korpeaa melkoisesti kun kirjan 212 tehtävästä yksi on jäänyt vaille tyydyttävää analyysia.