Media ja viihde ›

Dante 01 **
 
Outo ja mykkä tyyppi saapuu avaruuden vankila-alukselle ja alkaa suorittaa ihmetekoja. Jeunetin aisaparin Marc Caron ensimmäinen(?) oma ohjaus on visuaalisesti hieno, mutta valitettavan tylsä ja kompastuu lopussa todella pahasti.
 
The Objective ***
 
Erikoisjoukko saapuu Afganistaniin ja eksyy autiomaahan löytääkseen itsensä ylimaallisen voiman armoilta. Ensimmäinen kaksi kolmannesta leffasta toimi neljän tähden edestä, mutta vaikka pidänkin tulkinnanvaraisista lopetuksista jätti se tässä tapauksessa vähän kylmäksi. Hyvä leffa silti.
 
Eden Log ***1/2
 
Vaikka alussa leffa tuntui aivan liian hitaalta ja artsy-fartsyltä ja jouduin itse asiassa tämän takia jakamaan katsomisen kahdelle illalle, oli tämä lopulta ehken lempparini näistä kolmesta scifeilystä. Tyyppi herää maanalaisesta luolasta mudan peittämänä ja alkaa etsiä ulospääsyä. Videotallenteiden ja ääninauhojen perusteella hiljalleen kuviot selkenevät sekä päähahmolle että katsojalle. Blu-ray oli kyllä ryssitty pahasti. Kuva oli ok, mutta elokuva oli dubattu englanniksi ja alkuperäisellä ääniraidalla leffa löytyi vain ekstroista ja dvd-kuvalla! Okei, repliikkejä leffassa ei kovin montaa ollut ja osa niistäkin oli toki nauhotettu uusiksi englanninkielistä versiota varten, mutta keskeisimpien päähenkilöiden dubit kävivät välillä häiritsevästi korvaan.
 
The Other ****
 
70-luvulla tehtiin kauhuleffat vähän eri tyyliin; ei tarvinnut valesäpsäytyksiä ja verta 10 minuutin välein vaan saatettiin ihan jopa hiljalleen kehitellä sitä tunnelmaa. Tää ei itse asiassa ollut mikään kauhuleffa eikä jännärikään jonnekin puoleenväliin asti, lähinnä seurailtiin kahden pienen veljeksen leikkejä ja perheen arkea tutustuen tyyppeihin. Noin 2/3 kohdalla pamautettiin kunnon twisti naamalle ja leffan viimeinen vartti oli sitten melkosen intensiivistä ja tunteikasta menoa. Vaikka tykkäänkin hitaasti hiipivistä ja tunnelmaan pohjautuvista jännäreistä, niin tässä ehkä kuitenkin oli hiukkasen liikaa tyhjäpoljentoa. Mutta toisaalta intensiivinen loppu toimi vielä paremmin kun alkuleffa oli niin hidas.
 
Split Second ***
 
Sikaria vetävä, aurinkolaseja yölläkin käyttävä pahis (Rutger Hauer) ja Oxfordin käynyt nörttitutkija toisilleen naljailevana kyttäparina, karjuva poliisipäällikkö, kytälle henkilökohtaisia viestejä jättävä sarjamurhaaja. Kuulostaa kovin tutulle, mutta erona tässä muihin kaltaisiinsa se että murhaaja on musta ja limainen alien-örkki. Eletään kaukaisessa tulevaisuudessa (2008, huu!) ja maailma alkaa olla ilmastonmuutoksen takia veden peitossa. Jatkuva sade ja askelten litinä antoikin elokuvalle ihan oman tunnelmansa vaikka aika perushuttua leffa olikin. Ihan jees äksönleffa komedia/kauhuhöysteillä.
 
Black Christmas ***
 
Halloweenin "esiosa", jossa häiriintynyt pilasoittaja piinaa opiskelijatyttöjä ja alkaa listiä porukkaa yksi kerrallaan. Paljon genren sisällä imitoitu leffa, josta se ihan viimeinen silaus jää kuitenkin uupumaan. Ehkäpä musiikki oli se puuttuva tekijä, joka nosti tän sijasta Halloweenin supersuosioon. Oli kyllä turhin bd-päivitys kuvanlaadun osalta ikinä.
 
Demons of the Mind **1/2
 
Perus-Hammeria niin hyvässä kuin pahassakin. Goottimaisemat, iso linna, joku tappaa porukkaa metsissä, skitsoileva isä pitää lapsiaan vangittuna linnassa, mistä on kyse, huhuu ja diibadaaba. Vähän liian hidas silleen Hammer-tapaan, mutta hammeri on aina hammeri.
 
Paranoiac! ****
 
Ihmettelin, että miksi näin vähän tunnettu leffa saa kunnian olla eka Hammerin sinilevyjulkistus, mutta olipa iso positiivinen ylläri! Tässä leffassahan oli twistejä ja käänteitä enemmän kuin muissa Hammereissa yhteensä. Ja Oliver Reed oli jälleen hyvä siinä omimmassa roolissaan räyhäävänä juoppona.
 
The House by the Cemetary **
 
Itse asiassa tätä leffaa katsoessa hoksasin, että Fulcillahan oli ihan silmää ja osaamista luoda visuaalisesti toimivaa elokuvaa. Harmi vain, että aina nää johonkin tuntuvat kosahtavan. Jos ei naurettaviin goretehosteisiin, niin sitten typerään musiikkiin, huonoihin näyttelijöihin, käsikirjoitukseen tai naurettavaan dubbaukseen. Tässä onneksi gore pidettiin melko minimissään, mutta pikkulapsen superärsyttävä dubbaus ja pari naurunremakan aiheuttanutta kohtausta pilasivat melkolailla kaiken fiiliksen. Kummitustalot on kuitenkin aina jees ja tän talo oli sinänsä ihan onnistuneen spooky.