Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Sergei Fallinen: E. vai onks toi kaari legato ollenkaan kun wikipedian mukaan se olis nuottien alapuolel
 
Legato-kaaret voi pistää sille puolelle mille parhaiten sopii.

Sergei Fallinen: alottelijatason nuotinlukukysymyksiä taas. Bachin sello suiten ihan alussa noi kaaret, meinaaks ne et kolme ekaa nuottia soitetaan legato ja seuraavat viis sit, ööh, ei-legato
 
Ja kun kysymyksessä on jousisoitin, niin ne ovat vielä nimenomaan jousituskaaria, eli ne kolme nuottia (joista tuossa tapauksessa vielä kaikki eri kieliltä) soitetaan yhdellä samansuuntaisella jousenvedolla. Seuraavat nuotit voi soittaa joko détaché (non-legato) eli jousen suuntaa vaihtaen, tai sitten legato, tulkinnat vähän vaihtelee. Kuuntele sellistien tulkintoja ja yritä hakea samaa meininkiä (jotenkin oletan että soitat tätä jollain muulla kielisoittimella kuin sellolla)!

Rantsu: Ja kun kysymyksessä on jousisoitin, niin ne ovat vielä nimenomaan jousituskaaria, eli ne kolme nuottia (joista tuossa tapauksessa vielä kaikki eri kieliltä) soitetaan yhdellä samansuuntaisella jousenvedolla. Seuraavat nuotit voi soittaa joko détaché (non-legato) eli jousen suuntaa vaihtaen, tai sitten legato, tulkinnat vähän vaihtelee. Kuuntele sellistien tulkintoja ja yritä hakea samaa meininkiä (jotenkin oletan että soitat tätä jollain muulla kielisoittimella kuin sellolla)!
 
Joo kitaralla, sellonsoitosta en tosiaan tiedä mitään. Mut täytyy kuunnella jotain versioita tosta
 
kiitoksia vastanneille

Rantsu: Ja kun kysymyksessä on jousisoitin, niin ne ovat vielä nimenomaan jousituskaaria, eli ne kolme nuottia (joista tuossa tapauksessa vielä kaikki eri kieliltä) soitetaan yhdellä samansuuntaisella jousenvedolla. Seuraavat nuotit voi soittaa joko détaché (non-legato) eli jousen suuntaa vaihtaen, tai sitten legato, tulkinnat vähän vaihtelee. Kuuntele sellistien tulkintoja ja yritä hakea samaa meininkiä (jotenkin oletan että soitat tätä jollain muulla kielisoittimella kuin sellolla)!
 
Muistanko oikein, vai horisenko... Merkataanko ylös/alas jousitussuunta (toivottavasti oikea termi) samalla tavalla kuin kitaralle merkataan plektran pikkaussuunta, siis V ja... kyrilinen "p" = se toinen merkki jota ei näppiksestä löydy?

Zeeboo: Muistanko oikein, vai horisenko... Merkataanko ylös/alas jousitussuunta (toivottavasti oikea termi) samalla tavalla kuin kitaralle merkataan plektran pikkaussuunta, siis V ja... kyrilinen "p" = se toinen merkki jota ei näppiksestä löydy?
 
Samanlaisilla merkeillä ne merkitään, vaikkakin ne on enemmänkin veto ja työntö.

Sax-pappa: Samanlaisilla merkeillä ne merkitään, vaikkakin ne on enemmänkin veto ja työntö.
 
Joo ja urkurille ne merkit kertovat, että otetaanko bassonuotti jalkiosta ukkovarpaalla vai kantapäällä.

Sax-pappa: Samanlaisilla merkeillä ne merkitään, vaikkakin ne on enemmänkin veto ja työntö.
 
Jep, veto- ja työntöjousi!
..vähäks hävettää kun en huomannut lisätä sitä tuohon legato vastaukseeni : /

Eli teoriatietämystä olis tarkoitus kartuttaa. Pop/Jazz-teoriasta 3/3 suoritettu Tohtori Toonikan avulla. Olisko olemassa mitään kirjaa, joka käsittelisi teoriaa yleensä (ei välttämättä pelkästään jazzia) 3/3 tasosta eteenpäin? Olen kuullut puhuttavan tolppa 1:stä. Olisko siihen liittyvää materiaalia? Tavoitteena olisi kitaransoitto- ja sävellystaidon kehittäminen monipuolisempaan ja värikkäämpään suuntaan.

dyydfromhell: Eli teoriatietämystä olis tarkoitus kartuttaa. Pop/Jazz-teoriasta 3/3 suoritettu Tohtori Toonikan avulla. Olisko olemassa mitään kirjaa, joka käsittelisi teoriaa yleensä (ei välttämättä pelkästään jazzia) 3/3 tasosta eteenpäin? Olen kuullut puhuttavan tolppa 1:stä. Olisko siihen liittyvää materiaalia? Tavoitteena olisi kitaransoitto- ja sävellystaidon kehittäminen monipuolisempaan ja värikkäämpään suuntaan.
 
Vastaan kaksi kuukautta vanhaan kysymykseen, mutta vastaan kuitenkin.
 
3/3 jälkeen voi käydä läpi sointuanalyysiä ja edetä joko musiikkianalyysin tai harmoniaopin suuntaan (alaa oikeasti opiskelleet voinevat korjata jos olen pahasti hakoteillä).
 
Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy ainakin seuraavat:
 
Salmenhaara, Erkki: Sointuanalyysi
Kontunen, Jorma: Musiikin kieli 1-3
 
Näistä sointuanalyysi olisi varmaan hyvä käydä läpi ensin, sillä siinä käsitellään mm. hajasävelet hieman perusteellisemmin kuin Kontusen Musiikin kieli 1:ssä. Jos ei muoto- ja tyylianalyysi pahemmin kiinnosta, kannattaa Musiikin kieli jättää ykkösosaan.
 
Tämän jälkeen suosittelisin harmoniaoppiin tutustumista. Perinteisesti polku on kai kulkenut reittiä kenraalibasso-soinnutus-kontrapunkti. Tästä perinteisestä oppijärjestyksestä on tietääkseni luovuttu ja siirrytty yleisempään harmoniaoppiin. Itse olen kuitenkin huono sanomaan mitään formaalista koulutuksesta, ja mielestäni kenraalibasson opiskelusta on yhtä lailla nykyäänkin hyötyä. Vaikka populäärimusiikissa eivät samassa määrin päde barokin ja klassismin äänenkuljetuskonventiot, eivät tonaalisen ajattelun jännitys-purkaussuhteet ole yhtään vähemmän valideja tämän seurauksena. Joka tapauksessa kenraalibassoon ja soinnutukseen on saatavilla parikin oppikirjaa suomeksi, kun taas kontrapunktissa on suosittu samaa teosta melko pitkään.
 
Wegelius, Martin ja Linnala, Eero: Kenraalibasso
Kontunen, Jorma: Harmonia 1: Kenraalibasso
Kontunen, Jorma: Harmonia 2: Soinnutus
Salmenhaara, Erkki: Soinnutus
Jeppesen, Knud: Kontrapunkti (engl. Counterpoint)
 
Näiden edellämainittujen ohella ajattelin mainita pari muutakin oppikirjaa, joilla on hieman erilainen lähestymistapa. Jazzin puolelta on luonnollisestikin
 
Levine, Mark: The Jazz Theory Book,
 
joka on tarkoitettu kaikenkattavaksi opukseksi musiikinteoriaan jazzin näkövinkkelistä. Toinen mainitsemisen arvoinen teos on harmoniaopin jonkinasteinen raamattu, eli
 
Aldwell, Edward ja Schachter, Carl: Harmonia ja äänenkuljetus (engl. Harmony and Voice Leading)
 
Teorian ja sävellyksen opiskelussa on ehdottoman tärkeää muistaa sekä laulaa että soittaa mahdollisimman paljon harjoituksia ja esimerkkejä. Suosittelen Kontusen kirjoja sen takia, että niissä on (pienin poikkeuksin) varmasti riittävästi esimerkkitehtäviä asioiden sisäistämiseksi. Piano tai muu kosketinsoitin on melkeinpä välttämättömyys jos teoriaa meinaa lukea 3/3 pidemmälle. Kun edellisen kerran viime vuosikymmenen alkupuoliskolla (jestas sentään!) yritin lukea kenraalibassoa, ei hommasta tullut mitään, sillä en kyennyt soittamaan esimerkkejä kitaralla. Nyt uusintakierroksella homma on paljon mielekkäämpää - tuloksellisuudesta puhumattakaan - kun on piano. Osansa on myös sillä, että koen Kontusen Kenraalibasson paljon helppotajuisemmaksi kuin Wegelius-Linnalan vastaavan.

tääl on varmaan monia sävellyksiä tuntevia henkilöitä, joten katsokaa toi yleisen palstan "mikä biisi?" -ketju ja päästäkää mut epätietoisuudesta, etenkin jos osaatte vieläpä tabulatuureja lukea

Noniin, olisi kysymys teoriaa osaaville.
 
Yritin haulla kattoa, mutta en äkkiseltään löytänyt. Silläkin voi olla jotain tekemistä asian kanssa, että en oikein tiedä millä hakusanalla pitäisi lähteä liikkelle.. :S, kuitenkin...myönnän syyllisyyteni, jos asia löytyy naurettavan helposti hakua käyttämällä.
 
Sointuasteista ja käännöksistä:
 
Esimerkkinä, vaikka G:III.
 
Sen verran ymmärrän (korjatkaa, jos olen väärässä), että sävelläji on G (ilmeisesti isolla kirjoitettuna tarkoittaa duuria?) ja III tarkoittaa tuon G duuriskaalan kolmas sointu eli H-molli? Sitten varsinaiseen kysymykseen, olettaen etten ole jo pahasti pihalla.
 
Tuon G:III merkinnän jälkeen on pienellä merkittynä, ikäänkuin potenssimerkinnän kaltaisesti numero 6. Viittaako tuo pieni 6 jotenkin tarkoitettavaan käännökseen tai sen laatuun? Jatkokysymyksenä, sellainenkin osui silmään että merkintänä on esim. d:VII ja merkittynä on taas pienillä numeroilla 6,4 allekkain.
 
Ymmärrän suhteellisen suppeasti sointukäännöksistä ja olisin kiitollinen että tämä otettaisiin huomioon mahdollisessa vastauksessa.
 
Lisäkysymyksenä myös, jos tavallisen diskanttiklaavin jälkeen on C kirjain ikäänkuin kaunokirjoituksena ja sen poikki menee pystytasossa viiva, mitä se ilmaisee? Ilmeisesti jotain tekemistä sävelkorkeuden kanssa? Vaikuttaako tuo "C" myös jollain tapaa, jos nuottiavaimen jälkeen on ilmoitettu korotetut sävelet jonkun asteikon mukaisesti?
 
Kiitän jo etukäteen vastauksista.

hevo: Lisäkysymyksenä myös, jos tavallisen diskanttiklaavin jälkeen on C kirjain ikäänkuin kaunokirjoituksena ja sen poikki menee pystytasossa viiva, mitä se ilmaisee? Ilmeisesti jotain tekemistä sävelkorkeuden kanssa? Vaikuttaako tuo "C" myös jollain tapaa, jos nuottiavaimen jälkeen on ilmoitettu korotetut sävelet jonkun asteikon mukaisesti
 
Tuo C jossa poikkiviiva tarkoittaa tahtilajia "alla breve" eli 2/2.
(Kaksi iskua tahdissa, iskun kesto puolinuotti)
C ilman poikkiviivaa tarkoittaa tahtilajia 4/4.

se pieni 6 viittaa käännökseen, terssikäännökseen nimenomaan. Olisko niin et korkein nuotti Hm -soinnun terssikäännökses on H, joka on kuudes nuotti D:stä lähtien. 6, 4 vois liittyä dominanttisoinnun kvinttikäännökseen... ehkä?
 
mäkään en kyl tajua näistä klasarimerkinnöistä oikein mitään, tai kai siinä joku logiikka on niitä hommia harrastaville

Tuo C jossa poikkiviiva tarkoittaa tahtilajia "alla breve" eli 2/2.
(Kaksi iskua tahdissa, iskun kesto puolinuotti)
C ilman poikkiviivaa tarkoittaa tahtilajia 4/4.
 
Asia selkisi, kiitos nopeasta vastauksesta.
 
se pieni 6 viittaa käännökseen, terssikäännökseen nimenomaan. Olisko niin et korkein nuotti Hm -soinnun terssikäännökses on H, joka on kuudes nuotti D:stä lähtien. 6, 4 vois liittyä dominanttisoinnun kvinttikäännökseen
 
Kiitos myös nopeasta avunannosta.
Koska käsitykseni sointukäännöksistä ja varsinkin niitten merkintätavoista on itsellä hyvin hatara, kysyisinkin vielä:
 
Miten tuo numero 6 ilmaisee sen terssikäännöksen? Toki ymmärrän että. Hm soinnussa terssi on juurikin tuo D, mutta toi numero kuusi sotkee itseäni pahasti.
 
Jos ajatellaan alusta alkaen tuossa esimerkissäni.
 
G:III, eli Hm sointu, niin mitä se kuusi siis siinä III jälkeen ilmaisee. En ymmärtänyt tuota kuudes nuotti D:stä lähtien. Tarkoitatko, että tuo 6 viittaa jotenkin G-duuriskaalan mukaisesti edettynä?
Suuri kiitos vielä jo annetusta vastauksesta.

hevo:
..
Tuon G:III merkinnän jälkeen on pienellä merkittynä, ikäänkuin potenssimerkinnän kaltaisesti numero 6. Viittaako tuo pieni 6 jotenkin tarkoitettavaan käännökseen tai sen laatuun? Jatkokysymyksenä, sellainenkin osui silmään että merkintänä on esim. d:VII ja merkittynä on taas pienillä numeroilla 6,4 allekkain.
 
Ymmärrän suhteellisen suppeasti sointukäännöksistä ja olisin kiitollinen että tämä otettaisiin huomioon mahdollisessa vastauksessa..
 
Jep, toi 6 tarkoittaa terssikäännöstä, soinnun terssi alimpana äänenä ja 6/4 "murtoluku" kvinttikäännöstä.

hevo:
G:III, eli Hm sointu, niin mitä se kuusi siis siinä III jälkeen ilmaisee. En ymmärtänyt tuota kuudes nuotti D:stä lähtien. Tarkoitatko, että tuo 6 viittaa jotenkin G-duuriskaalan mukaisesti edettynä?
Suuri kiitos vielä jo annetusta vastauksesta.
 
ne on ilmeisesti aina bassonuotista lukien noi nuotit, eli soinnun perussävelestä riippumatta. Terssikäännös D, F#, H, siinä on seksti. Kvinttikäännös F#, H, D siinä on kvartti ja seksti
 
joku fiksumpi selittäköön tarkemmin, ite vedin jollain tällasel logiikal oman ainoan klasaritenttini. Popjazz -merkinnät tuntuu aina loogisemmilta.

EP: Jep, toi 6 tarkoittaa terssikäännöstä, soinnun terssi alimpana äänenä ja 6/4 "murtoluku" kvinttikäännöstä.
 
http://www.uta.fi/laitokset/mustut/mute/har04.htm
 
Tossa on linkki joka selittää vähän lisää tuota kirjoittamaasi.

Sergei Fallinen: ..Popjazz -merkinnät tuntuu aina loogisemmilta.
 
Molemmat on ihan yhtä loogisia, vois olla hyvä hallita molemmista ainakin perusteet, samasta asiastahan niissä on kyse merkintätavat vaan eri, pop/ jazzissa enemmän realisointumerkkeihin perustuva.

hevo:
Joku perus II-V-I, merkittäisiinkö terssikäännös V-soinnulle miten?
 
Otetaan ...... vaikka vaikka C-duuri
 
G7/H