| Aihe: Kitarankielten vaihto-operaatio | |
|---|
|
Kas, hei!
Olin tässä juuri vaihtamassa kieliä ja operaation aikana mieleeni jolahti monien ihmisten eriäviä mielipiteitä siitä, että pitääkö uusi kielisetti (kyseessä ei ollut gaugen vaihtuminen) korvata kitaraan yksi kieli kerrallaan, vai ottamalla ensin kaikki vanhat kielet irti ja sitten vasta kielittää kitara uudella kielisetillä.
Olen oikeastaan harrastanut molempia lähestymistapoja huomaamattani mitään erikoisempia negatiivisia sivuvaikutuksia. Eipä ole tullut fretbuzzia tai muuta kitaran säätöä vaativia hienomekaanisia ongelmia. Jos olen ottanut kaikki kielet ja sitten vasta kielittänyt uudestaan, olen toki varmuuden vuoksi katsonut onko kaularauta edelleenkin samassa asennossa kuten pitäisikin.
Myönnän toki, että yhden kielen korvaaminen kerrallaan entisen kielisetin vielä ollessa kiinni kitarassa, varmasti säilyttää paremmin sitä painetta jonka kielet itsessään aiheuttavat. Eipä tule ainakaan liikaa ns. "relieffiä."
Eihän tässä ole kuin kahdeksan soittovuotta takana ja silti mietityttää kielten vaihto. :D
Onko kyse myytistä, vai täysin fysiikan laeista?
-Eetu
Oh, suits you sir! |
|
Eipä liene ainakaan lankkukitarassa suurta väliä, kieli kerrallaan-metodi käsittääkseni tulee alunperin jousisoittimista joissa äänipinna saattaa luiskahtaa paikaltaan jos kielten paine kantta vasten poistetaan kokonaan. Niissä myös talla on irrallinen joten jos kaikki kielet ottaa kerralla pois, joutuu tallan asettelemaan uudestaan oikeaan paikkaan ja asentoon.
Teoriassa tietysti saattaa kieli kerrallaan vaihtaminen vähentää virittelyn tarvetta vaihdon jälkeen kun kaula ei pääse niin paljon "elämään" jännityksen muuttuessa jolloin "palautuminen" on nopeampaa, yleensähän joka tapauksessa kestää hetken ennenkuin vire alkaa uusilla kielillä pysymään, tavallisesti tämä kai pannaan kielien venymisen piikkiin mutta saattaapa kaulapuun "asettumisella" olla oma osuutensa asiaan. Nimittäin jousisoittimissa, joissa kaulan lisäksi "elää" koko soitin, tuo kieltenvaihdon jälkeinen epävakaisuus on vähäisen kokemukseni mukaan paljon voimaakkaampaa kuin sähkökitaroissa, voi mennä viikko-parikin ennenkuin vire alkaa pysyä, etenkin jos soitin on ollut ilman kieliä/viritämättä pitempään.
Itselläni (ja monella muullakin varmaan) on kuitenkin välillä ollut sähkökitaroita esim. rakentelun takia ilman kieliä pitkiäkin aikoja ilman haittavaikutuksia joten jos esim. otelaudan putsauksen takia haluaa ottaa kaikki kielet kerralla pois niin siitä vaan.
Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa! |
 Numb
10.05.2011 10:17:19 | |
|
Goljatt: Onko kyse myytistä, vai täysin fysiikan laeista?
-Eetu
Myytti. Pulttikaulaisissa saattavat kaulat lojua täysin irrallaankin vaikka kuinka pitkään.
Itse vaihdan lankkuihin ja perusakustisiin kaikki irti ja uudet tilalle, ja jazzlootaan neljä keskimmäistä pois ja uudet, ja sitten molemmat e:t. Tämä siksi, että siinä on irtonainen talla, eikä hyvita joka kerta intonaation kanssa enempää kuin se normaali tsekkaus.
Tero Vaara soitti Eruptionin |
|
Numb: Itse vaihdan lankkuihin ja perusakustisiin kaikki irti ja uudet tilalle, ja jazzlootaan neljä keskimmäistä pois ja uudet, ja sitten molemmat e:t. Tämä siksi, että siinä on irtonainen talla, eikä hyvita joka kerta intonaation kanssa enempää kuin se normaali tsekkaus.
Samaa olen toteuttanut noin 20 vuotta ilman ongelmia.
Yhdessä kitarassa on kelluva talla, jonka kielet vaihdan em. tavalla. Muista kitaroista otan melkein aina kaikki kielet irti ja puhdistan otelaudan samalla. |
|
niemepet:
Yhdessä kitarassa on kelluva talla, jonka kielet vaihdan em. tavalla. Muista kitaroista otan melkein aina kaikki kielet irti ja puhdistan otelaudan samalla.
Mulla on kaikki kitarat floikallisia. CD-singlen kotelon laitan tallan alle, jolloin talla pysyy täsmälleen oikeassa paikassa. Sitten kaikki kielet irt ja uudet tilalle. Kielet vireeseen, CD-kotelo pois. Talla suorassa ja kielet vireessä. Sitten venyttelyt, lukot kiinni ja hienovire kohdilleen.
Operaatioon menee noin 30min tupakkataukoineen. Seuraavan kerran tarvitsee virettä ihmetellä kun vaihtaa kielet 6-12kk päästä.
Eri asia on sitten kitaran putsaus, kun kaikki irti, mikä lähtee. Siinä kestää kauemmin luonnollisesti. |
|
Stratoon jossa on kelluva talla on helpompi vaihtaa yksitellen. Jokainen uusi kieli venytetään samalla kun pistetty kiinni. Näin se tyypillinen kelluvan tallan viritysrumba jää pois. |
 Christeraser
11.05.2011 21:34:51 (muokattu 11.05.2011 21:35:28) | |
|
tender.insanity: Seuraavan kerran tarvitsee virettä ihmetellä kun vaihtaa kielet 6-12kk päästä.
Ihan mielenkiinnosta, mitä kieliä käytät jos noin harvoin vaihdat? |
|
Christeraser: Ihan mielenkiinnosta, mitä kieliä käytät jos noin harvoin vaihdat?
D'Addarrioita olen aina käyttänyt. Mielestäni mukavasti sisäänajetut kielet on kivempiä soittaa ja kuulostaa paremmalta kuin jos viikon välein vaihtaisi uuden setin. |
|
tender.insanity: D'Addarrioita olen aina käyttänyt. Mielestäni mukavasti sisäänajetut kielet on kivempiä soittaa ja kuulostaa paremmalta kuin jos viikon välein vaihtaisi uuden setin.
Jännä. Mun makuun D'Addarioiden (ainakin ne perus-EXL:t) soundi ja tuntuma menevät pilalle ekan puolen tunnin aikana vaihdosta. En tajua, miten joku voisi soitella niillä puoli vuotta, mutta makuasioitahan nämä.
Hyvätkin kielet kestävät mulla max 3-4 keikkaa (eli 15-20 tuntia soittoa), joiden jälkeen ne eivät enää vaan pidä virettä ja soundikin on niin tumppu, että ei kiitos. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
 Miikathebest
12.05.2011 01:57:08 (muokattu 12.05.2011 01:57:28) | |
|
Jucciz: Jännä. Mun makuun D'Addarioiden (ainakin ne perus-EXL:t) soundi ja tuntuma menevät pilalle ekan puolen tunnin aikana vaihdosta. En tajua, miten joku voisi soitella niillä puoli vuotta, mutta makuasioitahan nämä.
Hyvätkin kielet kestävät mulla max 3-4 keikkaa (eli 15-20 tuntia soittoa), joiden jälkeen ne eivät enää vaan pidä virettä ja soundikin on niin tumppu, että ei kiitos.
Vireellä ei näköjään ole kaikille yhtä suurta merkitystä. Toiset eivät edes kuule, ollaanko vireessä vai epävireessä.
Liikaa säröä! |
 MadMatt
12.05.2011 08:13:41 (muokattu 12.05.2011 08:17:11) | |
|
Jucciz: Jännä. Mun makuun D'Addarioiden (ainakin ne perus-EXL:t) soundi ja tuntuma menevät pilalle ekan puolen tunnin aikana vaihdosta. En tajua, miten joku voisi soitella niillä puoli vuotta, mutta makuasioitahan nämä.
Jännä. Mulla uusien D'Addarioiden sisäänajoon menee puolesta tunnista tuntiin jonka jälkeen kielet ovat vasta parhaimillaan. Vaihtoväli tilanteesta ja fiiliksistä riippuen 10-20 tuntia soittoa. Varsinaisia vireongelmia ei yleensä ehdi ilmaantua ja soundikin pysyy mulla noissa soittotunneissa vielä suht kuosissa. Tuntuman heikentyminen on yleensä suurin syy vaihtaa kielet. |
|
Jucciz: Hyvätkin kielet kestävät mulla max 3-4 keikkaa (eli 15-20 tuntia soittoa), joiden jälkeen ne eivät enää vaan pidä virettä ja soundikin on niin tumppu, että ei kiitos.
Sulla on vissiin absoluuttinen sävelkorva, etkä pese käsiäs ennen soittoo.
...me on vissii väännetty tästä joskus aikasemminki? :D
Voiko olettaa semmoselta otukselta logiikkaa, jotka antavat ankeasti kitaraa soittavillekin pesää? -Funkonaut |
|
Miikathebest: Vireellä ei näköjään ole kaikille yhtä suurta merkitystä. Toiset eivät edes kuule, ollaanko vireessä vai epävireessä.
Ei aina voi kieliä syyttää, jos vire on epä. Jos hamuaa itselleen satasen ritsoja kasan, niin eipä sitä perusongelmaa kielillä kompensoida. |
Numb
12.05.2011 08:31:30 | |
|
Jucciz: Mun makuun D'Addarioiden (ainakin ne perus-EXL:t) soundi ja tuntuma menevät pilalle ekan puolen tunnin aikana vaihdosta.
Mulla sama. Jossain vaiheessa koostin muutaman spesiaalisetin, eikä irtokelinä ollut kuin D'Addariota. Se yksi Dadi Ernie Ballien seassa kuoli aina ennen kuin Balleille oli tapahtunut juurikaan mitään.
Akustisessa taas D'Addario on mun mielestä oikein mainio hyväsoundinen kieli. |
 PIM
12.05.2011 10:30:24 | |
|
MadMatt: Jännä. Mulla uusien D'Addarioiden sisäänajoon menee puolesta tunnista tuntiin jonka jälkeen kielet ovat vasta parhaimillaan. Vaihtoväli tilanteesta ja fiiliksistä riippuen 10-20 tuntia soittoa. Varsinaisia vireongelmia ei yleensä ehdi ilmaantua ja soundikin pysyy mulla noissa soittotunneissa vielä suht kuosissa. Tuntuman heikentyminen on yleensä suurin syy vaihtaa kielet.
Mulla taas kestää Optiman kullatut useamman sata tuntia soittoa. Viimeaikojen ykköskitarassa on viime keväänä vaihdetut Optimat ja jos sillä tulee keskimäärin 2-4 tuntia soitettua viikossa niin kielillä täytyy olla käyttöikää jo vähintään 150-200 tuntia ja vielä pelittää ihan hyvin. |
|
Niin no... meillä on kaikilla vähän erilaiset kädet, hikoilut ja muut epämukavuudet. Samoin kielissä on eroja niin seoksen kuin monen muun asian suhteen. Se missä toisella joku merkki toimii hienosti, toiselle se voi olla huono vaihtoehto. Onneksi markkinoilla on eri merkkejä ja erilaisia kieliä, joista toivottavasti jokaiselle löytyy sopiva.
Itselläni D'Addariot toimivat hienosti, ja hyvää niissä on se, että moiset kielet löytää käytännössä paikkakunnalta kuin paikkakunnalta. Maailman eniten myyty kielimerkki, eikä se ihan syyttä ole. Onhan D'Addariolla kuitennii modernein paja kielten duunaamiseen ja kielet ovat paketista toiseen todella tasalaatuisia. Tietää että saa varmasti samanlaisen setin kuin oli aikaisempikin. Lasersilmä mittaa useassa työvaiheessa ydinlangan, punoslangan ja lopputuotteen paksuuden... ja robotit hoitavat punonnan ja lankojen jännitykset, leikkuut yms. Ei mikään ihme että kapasiteetiltaan suuri firma valmistaa myös muutamien muiden merkkien paketin sisällön.
Tosin, viime aikoina on ollut valloillaan trendi, että moni pikkupaja onpi hankkinut omia kielikoneita (mm. Dunlop) ja toiset ovat taas siirtäneet koko tuotantonsa Kiinan tehtaille (mm. DR ja GHS). Myös eurooppalaiset kielitehtailijat (Rotosoundin lisäksi) ovat nostaneet päätään (mm. italialainen Dogal, itävaltalainen Thomastik).
Suosittelen kyllä testaamaan erilaisia ja erimerkkisiä kieliä Alvarezista Pyramidiin ja Newtonesta Scalariin. Materiaaleissa on eroja, ja vaikka se ei suoraan vaikuttaisikaan soittajan soundiin, niin se voi vaikuttaa tuntumaan (soitettavuuteen) ja käyttöikään.
How you expect to run with the wolves come night when you spend all day sparring with the puppies? |
Numb
12.05.2011 10:38:15 | |
|
McNulty: Suosittelen kyllä testaamaan erilaisia ja erimerkkisiä kieliä.
Komp. Tätä kautta olen päätynyt nykyisiin, ja aina silloin tällöin edelleen kokeilen muutakin. Yhteen akustiseen laitoin juuri Elixirit, enkä tykkää yhtään :( |
|
McNulty: Itselläni D'Addariot toimivat hienosti
Sama mulla. Huonoja kieliä ei ole sattunut D'Addarion kohdalla vuosiin, liekö kohta kymmeneen vuoteen. Tuntuma on hyvä ja vire pysyy hyvin. Tuntuu myös kestävän soittokelpoisina pidempään kuin monet muut merkit. Toki tämä on yksilöllistä (kuten McNulty jo sanoikin, hiki ym.).
McNulty: Suosittelen kyllä testaamaan erilaisia ja erimerkkisiä kieliä Alvarezista Pyramidiin ja Newtonesta Scalariin.
Vaihtelen merkkiä ja mallia ja myös paksuuksia aina välillä, ehkä joka kolmas tai neljäs vaihto vaihtuu myös merkki. Paksuus noin joka viides kerta. Kyllä niistä monista merkeistä mulle sopivin tuntuu olevan D'Addario. Välillä kyllä löytyy ihan mukavia settejä, mutta niiden merkit ja mallit tuppaa unohtumaan :)
Mikä muuten kielissä vaikuttaa niiden "jäykkyyteen"? Mulla oli stratossa GHS:n 11-52 setti ja kun vaihdoin tilalle Ernie Ballin Jotain-Slinkyt, 11-54, niin tuntuma muuttui kuin olisi nostanut virettä sävelaskeleen verran. E-vireessä GHS:llä pystyi venyttämään helposti G-kieltä kvartin ja ylikin, mutta Ernie Ball -setillä Eb-vireessäkin tuollaiset venytykset ovat hieman hankalia. |
 Antti1
12.05.2011 11:58:04 (muokattu 12.05.2011 11:58:37) | |
|
komero: Mikä muuten kielissä vaikuttaa niiden "jäykkyyteen"?
Ydinlangan ja punoksen muoto/karheus, sekä käytetty metallimateriaali. Muoto siinä mielessä, että joitain tapauksia on vaikeampi pitää näpeissä ja sitä myöten tulee rutistettua vähän enempi. Tästä mulla ei ole mitään tietoa, mutta epäilen myös ydinlankojen ja punoksen paksuudessa olevan eroja eri kielimerkkien kohdalla. Siis toisessa voi ydinlanka olla paksumpi ja punos ohuempi kielen kokonaispaksuuden pysyessä samana.
Listen motherfucker you're about to pay your dues! |
 McNulty
12.05.2011 14:41:44 (muokattu 12.05.2011 14:42:32) | |
|
komero: Mikä muuten kielissä vaikuttaa niiden "jäykkyyteen"?
- Ydinlanka (mitä materiaalia, minkä muotoinen eli onko roundcore vai hexcore, kuinka paksu ydinlanka...)
- Punoslanka (mitä materiaalia, miten punottu, mikä on punoslangan paksuus ja suhde ydinlankaan...)
Eli kielen tuntumaa ja jäykkyyttä voi säätää monella eri tavalla... esim. paksumpi ydinlanka ja ohuempi punoslanka (kuten vaikka Dunlopin HeavyCore-setit), tai päinvastoin jossa ohuempi ydinlanka ja paksumpi punoslanka. Monesti peruskielet ovat jonkin sortin kompromissi näistä, ns. kultainen keskitie.
Yleisin ydinlangan materiaali on ruotsalainen teräs (Swedish steel). Tosin, myös hiiliterästä on muutamalla valmistajalla sekä myös synteettisiä matskuja, toki harvinaisempia ovatten ne.
Mulla oli stratossa GHS:n 11-52 setti ja kun vaihdoin tilalle Ernie Ballin Jotain-Slinkyt, 11-54, niin tuntuma muuttui kuin olisi nostanut virettä sävelaskeleen verran. E-vireessä GHS:llä pystyi venyttämään helposti G-kieltä kvartin ja ylikin, mutta Ernie Ball -setillä Eb-vireessäkin tuollaiset venytykset ovat hieman hankalia.
GHS:t on monen käyttäjän mielestä notkeat ja joskus jopa kuminauhamaiset. On makuasia tykkääkö siitä vai ei. Kyseessä on juuri nämä merkkikohtaiset erot ydin- ja punoslangan paksuuksissa sekä punoslangan seoksissa, kuinka paljon nikkeliä onpi sotkettu teräkseen tms.
edith: myöhästyin... Antti1 kerkes ensin.
How you expect to run with the wolves come night when you spend all day sparring with the puppies? |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
