Kitarat: kitarakamat ›

Niin juu. Pienellä präntätyt tekstit voi olla varmaan arvaamattoman tärkeitä just tollasissa tilanteissa.

Piti olla tonneja ja olikin satasia.
 
Muistelisin yritysjuridiikan luennoilta että yrityksillekin virheitä sallitaan, vaikka vastuussa ilmoittelustaan ovatkin.

Muistelisin yritysjuridiikan luennoilta että yrityksillekin virheitä sallitaan, vaikka vastuussa ilmoittelustaan ovatkin.
 
olikohan vielä (justiinsakin siellä juridiikan luennolla), että se miellettiin kutsuksi kaupanhierontaan tms. ei voi muistaa ku siitä on monta vuotta. olishan se ihan kohtuutonta, sihteeri munaa ilmotuksen hinnat ja firma menee konkurssiin ku pakko myydä melkein ilmaseks sen takia.

Itse olen valmis maksamaan käytetystäkin kamppeesta hyvän hinnan, jos vain vakuutun siitä, että myytävänä on hyvä soittopeli ja sille saa jonkinnäköisen vakuuden siitä, ettei siitä vaikka seuraavana päivänä kaula katkea.
Käytetythän on usein nähnyt kaikenlaista säätä yms ja jos ne sen ovat kestäneet, voi päätellä, että ne tulevat kestämään jatkossakin. Ne ovat siis luottovehkeitä. Siksi uusien ostaminen hirvittää. Tästä syystä en luultavasti raaski esimerkiksi teleraasteristani enää luopua.

olikohan vielä (justiinsakin siellä juridiikan luennolla), että se miellettiin kutsuksi kaupanhierontaan tms. ei voi muistaa ku siitä on monta vuotta. olishan se ihan kohtuutonta, sihteeri munaa ilmotuksen hinnat ja firma menee konkurssiin ku pakko myydä melkein ilmaseks sen takia.
 
Joo siellä on toi kohtuullisuus periaate myös.
 
Mutta jos palataan alkuperäiseen aiheeseen. Jos myy keppiä jossa on joku vakiosta poikkeava ja hintaa nostava piirre josta pitää itse mutta jota kaikki eivät välttämättä arvosta niin se kannattaa nostaa esille myyntiargumentiksiksi tyyliin: Harvinaisen kaunis kolmivärinen sunburst - harvinainen tässä malissa!

pedaaleissa on kyl enemmän noita älyttömiä hintoja, pudotettu joku 5 euroa ovh:sta ja kaupataan aina "kuin uusi," tai "ihan uudenveroinen, ei uudelle häpeä" =) kyl niissä pitäisi olla enempi tinkivaraa.
esim noden multiefektien kanssa on vähän kumma juttu, esim digitechin rp-100 ite omistin joskus kauan sitten, maksoin siitä 100 ja 60 möin pois ja ostin bossin sd-1 mikä oli kyllä parempi. vieläkin ihmiset pyytää jotain 120 euroa siitä vehkeestä, uutena saa halvemmalla, ja sit kun kysäsee että tiputatkos hintaa niin vastaukseksi tulee "mä maksoin siitä siellä ja siellä niin ja niin paljon" ei ilmeisesti halua saada myytyä sitä =).
kyllä pitäis vähän seurata mitä maksaa uutena ja miettiä sen pohjalta mitä laitteesta pyytää.
vintage vehkeiden kanssa on sit jo eri asetelmat, mutta kuka nyt vanhaa hyvää kamaansa myy pois=)

Toisin sanoen: sekä ostaja että myyjä määrittävät hintaa omalta osaltaan.
 
Tulipas tästä filosofinen keskustelu. Taas kerran, kuten lähes aina, järkevin ratkaisu on kompromissi kahden vastakkaisen käsityksen välillä, koska molemmat käsitykset ovat loppujen lopuksi aivan yhtä oikeita ja vääriä.

Niin, että jos se kitara on Teille arvokkaampi kuin mitä kukaan on siitä valmis maksamaan, niin pidäkää kitaranne. Mutta jos Teillä ei ole sille käyttöä, niin tuskin sen arvo säilömällä nousee. Eli tappion joudutte joka tapauksessa joskus kärsimään.
 
Tuossa on ideaa. Olen kyllä ajatellut säilyttäväni kitarani, jos en siitä omasta mielestäni hyvää hintaa saa, jolloin voisin sitten, jos tulee joskus tiukkaa, myydä sen pois vaikka vähän huokeampaankin hintaan.
 
Vanhasta ei saa uuden hintaa, paitsi todella wanhasta.
 
Mitä jos säilyttäisinkin sitä vielä 50 vuotta...

ei se auta vaikka olis vi##n kuvia kitarassa jos se ei soi tai on huono käteen.

ei se auta vaikka olis vi##n kuvia kitarassa jos se ei soi tai on huono käteen.
 
Höh. Meniköhän toi nyt vähän ohi aiheesta?

pedaaleissa on kyl enemmän noita älyttömiä hintoja, pudotettu joku 5 euroa ovh:sta ja kaupataan aina "kuin uusi," tai "ihan uudenveroinen, ei uudelle häpeä" =) kyl niissä pitäisi olla enempi tinkivaraa.
 
Samaa mieltä asiasta. Käytettyjen pedaalien hinnat on siinä luokassa, että jos joutuu hinnan lisäksi maksaan postimaksut niin kannattaa käydä lähikaupasta noutamassa uusi vastaava kun sen saa halvemmalla. Itseasiassa eräästä suositusta säröpedaalista josta pyydetään käytettynä yleisesti 50 euroa tarvii kaupassa maksaa uutena muutaman euron alle ton 50 euroa. Toki kyseisen särkijän listahinta taitaa olla suomessa n. 75 euroa ja Thomannilla maksaa muistaakseni 58 euroa, mutta alle puolen sadan se tosiaan kaupanhyllyltä lähtee. Ei se ole tyhmä joka pyytää, eikä se joka maksaa pyydetyn hinnan, vaan se joka ei tajua että uuden saa halvemmalla kuin käytetyn.

tuplana tuli

Itseasiassa eräästä suositusta säröpedaalista josta pyydetään käytettynä yleisesti 50 euroa tarvii kaupassa maksaa uutena muutaman euron alle ton 50 euroa. Toki kyseisen särkijän listahinta taitaa olla suomessa n. 75 euroa ja Thomannilla maksaa muistaakseni 58 euroa, mutta alle puolen sadan se tosiaan kaupanhyllyltä lähtee.
 
SD-1? Olen metsästellyt tuota tovin ja halvin mitä on tullut vastaan on 30 euroa plus postikulut 6 euroa 80 senttiä. Pedaalin hinnassa ei ole vikaa, 30 euroa voin käytetystä maksaa, mutta postikulut nostavat hintaa liiaksi.
 
Mistä tuon saa uutena muutaman euron alle 50 euron? Mulle on tarjottu tasan viiteenkymppiin... tosin siitä on aikaa, mutta eiköhän tuo edelleen samaan hintaan lähtisi.

Mun ekasta sd-1:stä maksoin 45+postikulut, eli joku 53 euroa se makso. Nyt on toka tulossa josta maksoin/maksan 35 euroa postikulujun kanssa. Perkeleen loistava pedaali muuten.
 
onkos näissä pedaaleissa mitään arvostuseroja 80-luvun värkeissä ja uusissa? joko soundi- tai imagollisia eroja, kummin vaan.

SD-1? Olen metsästellyt tuota tovin ja halvin mitä on tullut vastaan on 30 euroa plus postikulut 6 euroa 80 senttiä. Pedaalin hinnassa ei ole vikaa, 30 euroa voin käytetystä maksaa, mutta postikulut nostavat hintaa liiaksi.
 
Yhden pedaalin saa kätevästi tulemaan maksikirjeenä jolloin se on hiukan halvempaa (5,60e).