Studiotyöskentely ›

Juhimuskeli: Niin toi filosofia juttu ärsyttää, kun kysytään musiikista, niin vastauksena tulee vasaraa ja nauloja. toi on ärsyttävää.
 
No paa etusen gain- nappi klo 12. Sit kompressorin tresholdi luoteeseen, atakki myös luoteeseen ja release koilliseen. Toimii. Aina. Tai sit ei.
 
Noi sinänsä huonot vertauskuvat kun on hieman kuin tikanheittoa.
Ripustat maalitaulun, heität käytettävissä olevat tikat ja lasket tuloksen.
Jos tulos ei kelpaa, niin harjoittelet tikanheittoa, kunnes osut.
 
Vaatimasi oikopolut on niitä, mis heitetään tikat ja todetaan, et jos maali ois tässä, ni tää ois napakymppi.
 
Äänityksen tai ylipäänsä minkä tahansa bänditouhusignaalipolun ymmärtäminen lähtee siitä, et käytössä on mikki ja dekki. Jos ja kun niiden päälle jotain ymmärtää, niin sit voi vaan nousta ylöspäin, pikkuhiljaa omaan tahtiinsa.
 
Mut jos käytössä on teholäppäri, rajaton määrä raitoja, tsiljardi ilmaista plugaria ja ensikertalainen puikoissa, niin se ei ole perse edellä puuhun kiipeämistä, vaan pää edellä latvasta putoamista.
 
Ei tää o mitään filosofiaa. Toiset kiipeää mäntyyn, toiset putoaa sieltä ja toiset lyö siihen päätään aina ja jatkuvasti. Ei o filosofiaa vaan faktaa.

No aloitetaanpa nyt puhtaalta pöydältä ja kysytään vaikka tällainen asia:
Tämän saa kopioida ja vastata kohtiin (vaikka * )
 
Filtteri. ja filtterin käyttö.
 
- Filttereitä on varmasti yhtä paljon, kun on käyttäjiäkin, mutta periaate sama? *
 
- Useasti törmää sanoihin Filter ja Envelope Filter, onko näissä eroja? jos kyllä, niin miten nämä eroavat? *
 
- Oma suosikki filtterisi? *
 
- Mitä tarkoittavat lyhenteet:
- LP *
- HP *
- BP *
- BR *
 
Filttereissä törmää eri nimisiin säätimiin, mikä merkitys näillä on?
- Freq 50 - 20K Hz *
- Reson. 0-100% *
- Dir - Eff - 100.0 - 0.100 *
- Cutoff *
- Drive *
 
Jos muita säätimiä tulee mieleen, joihin saattaa törmätä,
saa toki listata ja selittää *
 
Mitä tarkoittaa jos filtteristä löytyy kohta: Envelope follower? *
- Attack - 0,0-2,0 *
- Release - 0,1.10,0 *
- Depth - -100-100 *
 
Mitä tarkoittaa jos filtteristä löytyy kohta: LFO *
- Rate - 0.10-10.0 *
 
Tässä pähkinää ratkottavaksi. Ja Kiitos vastauksista jo etukäteen :)

rintapek:
Äänityksen tai ylipäänsä minkä tahansa bänditouhusignaalipolun ymmärtäminen lähtee siitä, et käytössä on mikki ja dekki. Jos ja kun niiden päälle jotain ymmärtää, niin sit voi vaan nousta ylöspäin, pikkuhiljaa omaan tahtiinsa..
 
Kyllä. olen samaa mieltä.

- Filttereitä on varmasti yhtä paljon, kun on käyttäjiäkin, mutta periaate sama? *
On

- Useasti törmää sanoihin Filter ja Envelope Filter, onko näissä eroja? jos kyllä, niin miten nämä eroavat? *
 
Filtteri vaikuttaa taajuusvasteeseen...
http://en.wikipedia.org/wiki/Voltage_controlled_filter
 
...ja envelope-filtteri taas aikaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Synthesizer#ADSR_envelope

- Oma suosikki filtterisi? * Riippuu siitä mitä haluan sillä tehdä.

- Mitä tarkoittavat lyhenteet:
- LP * http://en.wikipedia.org/wiki/Low-pass_filter
- HP * http://en.wikipedia.org/wiki/High-pass_filter
- BP * http://en.wikipedia.org/wiki/Band-pass_filter
- BR * http://en.wikipedia.org/wiki/Band-reject_filter

Filttereissä törmää eri nimisiin säätimiin, mikä merkitys näillä on? Et kerro mistä vehkeestä on kyse, mutta heitän ihan arvauksella...
 
- Freq 50 - 20K Hz * Taajuus
- Reson. 0-100% * filtterin rajataajuuden resonanssi
- Dir - Eff - 100.0 - 0.100 * säätää paljonko puhdasta signaalia vuotaa filtterin ohi
- Cutoff * filtterin rajataajuus
- Drive * joku särö


Mitä tarkoittaa jos filtteristä löytyy kohta: Envelope follower? *
- Attack - 0,0-2,0 *
- Release - 0,1.10,0 *
- Depth - -100-100 *
 
Luulisin että nämä vaikuttavat siihen miten se filtteri seuraa adsr-käyrää.

Mitä tarkoittaa jos filtteristä löytyy kohta: LFO * http://en.wikipedia.org/wiki/Low-frequency_oscillation
 
- Rate - 0.10-10.0 * Tämä säätää oskillaattorin nopeutta.

Suuurikokoinen kiitos Filtter kysymykseen. nyt varmaan jokainen tietää filtterin perusteet :) ainut mitä olisin kaivannut, niin ei likkejä, vaan oma vastaus pähkinän kuoressa, mutta tuo on tietysti laajempi ja oma moka, kun en maininnut aiemmin.

Voi olla että menee filosofian puolelle, mutta silti!
 
Ketjun nimi on "äänityshommien alkuun".
 
Nuo filtterijutut ovat mielenkiintoisia, mutta kuinka paljon niillä on tekemistä aloittelijan äänityshommien kanssa.
 
Itse olin lukenut kompressoreista, ekvalisaattoreista ja kaiku/delay-vehkeistä vuosia, ennen kuin pääsin niitä käytännössä kokeilemaan. Sitten kun niitä oli softaplugareina yllinkyllin, niin kyllähän niiden kanssa pusatessa meni aikansa.
 
Mutta oikeasti, homma ei lähde niistä värkeistä. Hyvä ääni otetaan talteen semmoisenaan. Miksauksessa tarvitaan kohtuullisesti kompressiota, kohtuudella leikkausta ekvalisaattorilla, hieman kaikua ja delayta. Mutta envelope filtterit ja LFO:t kyllä jo kuuluvat enemmän syntikoihin ja elektronimusapuolelle.
 
On tietysti yksi tapa kiinnostua värkeistä ja ihmetellä niitä. Riskinä siinä on sitten että niitä haluaa käyttää kanssa, ja useimmat värkit eivät sovi useimpiin paikkoihin. Parempi olisi ottaa jokin värkki käyttöön vasta kun sitä oikeasti tietää tarvitsevansa.
 
Itse olen vuosikymmenien jälkeen edelleen aloittelija. Ja vahvistumassa näkemys että äänitys pitää tehdä kunnolla, siinä tapahtuneita virheitä ei kannata yrittää korjailla. Ja jälkikäsittelyyn riittää kompura, ekvalisaattori ja kaiku/delay. Ja niitäkin varovaisesti.

Helpoiten selvität toki mitä nuo termit merkkaavat juuri sinun filtterissäsi tarkastamalla manuaalista. Mutta kuten sanottua, äänityshommien alkuun pääsee ilman filttereitäkin.

Tuo minun mainitsemani ekvalisaattori toki koostuu filttereistä. Mutta senkin kanssa taitaa riittää alkuun että osaa sitä käyttää. Itse käytän semmoisia, joissa toistokäyrä näkyy viivana ja sitä pystyy säätämään:
 
1. Leikkaamaan matalia ja korkeita, niin että leikkauksen rajataajuutta ja leikkauksen syvyyttä voi säätää.
 
2. Leikkaamaan tai korostamaan tiettyä kaistaa, niin että "kuopan" paikka, syvyys ja leveys on säädettävissä.
 
Tuon kanssa vain kokeilemaan miten se vaikuttaa. Leikkaa matalia pois eri raidoilta ja kokeile miten se vaikuttaa, niin raitaan yksinään kuunneltuna kuin yhdessä muiden kanssa. Varsinkin lauluraidalla, anna sen soida muiden kanssa yhdessä ja säädä matalien leikkauksen taajuutta ja syvyyttä.
 
Toinen juttu millä voi harjoitella on keskialueen lievä leikkaus säestysraidoilta, jos tuntuu että laulu tai soolosoitin ei pääse selvästi esiin.
 
No, jokainen tekee omaa musaansa ja tarpeet ja ongelmat vaihtelevat. Siksi on parempi että harjoittelee tuota ekvalisaattorin (= joukko filttereitä --filter on muuten suomeksi suodatin) käyttöä oman matskun kanssa, kokeilemalla niiden vaikutusta perin pohjin eri raidoille kun raita soi yksinään ja kun se soi muiden kanssa yhdessä. Enimmäkseen eri asteisia leikkauksia eri taajuuksilla ja leveyksillä, mutta kannattaa ne korostuksetkin kokeilla.

Kiitoksia paljon. ja voi olla, että filtterit ei kuulu vielä aloittelijoille tai studioinnin alkupäähän, mutta eipä tämmöinen aloittelija tiedä, mihin kohtaan ne tulee :) nähtävästi ei alkuun. mutta uskon, että moni muukin sai vastauksia filtteri kysymykseen ja kaataa varmasti monta aitaa. pitkältihän laitteen, kuin laitteen kanssa taitaa olla se, että kokeilemalla selviää, mutta tuo auttaa paljon, kun vähän selventää periaatetta, mitä mikin kyseisessä laitteessa tekee ja lyhenteet on joskus hämmentäviä.
 
Jossain juutuben viideossa käytettiin filtteriä masteroinnissa kokonaisuuteen, mutta kun jotkut käyttävät sitä jo alkutekijöissä ja raitakohtaisesti, niin jos tällä saisin anteeksi ammattimaisemmantason kysymyksen.

Juhimuskeli: Kiitoksia paljon. ja voi olla, että filtterit ei kuulu vielä aloittelijoille tai studioinnin alkupäähän, mutta eipä tämmöinen aloittelija tiedä, mihin kohtaan ne tulee :) nähtävästi ei alkuun. mutta uskon, että moni muukin sai vastauksia filtteri kysymykseen ja kaataa varmasti monta aitaa. pitkältihän laitteen, kuin laitteen kanssa taitaa olla se, että kokeilemalla selviää, mutta tuo auttaa paljon, kun vähän selventää periaatetta, mitä mikin kyseisessä laitteessa tekee ja lyhenteet on joskus hämmentäviä.
 
Kyllähän filttereitä käytetään miksauksen ja masteroinnin yhteydessä, mutta tuossa sinun kysymyslistassasi oli paljon sellaisia filtterin ominaisuuksia (envelope, lfo) jotka kuuluvat lähinnä äänen tuottamiseen ja prosessoimiseen syntikoissa eivätkä äänittelyyn. Äänityshommissa riittää pitkälle tuommoinen toistokäyrä-tyyppinen ekvalisaattori, ja sen avulla on alkuun helppo hahmottaa eri taajuusalueet.
 
Ja voi olla että kuuntelun ja kokeilun merkityksen korostaminen alkaa kyllästyttää. Mutta ei vain ole mitään muuta konstia tietää miten jonkun taajuusalueen leikkaaminen tai korostaminen kuhunkin ääneen vaikuttaa.
 
Ps. En todellakaan tarkoita että säätöjen merkitys pitäisi kokonaan etsiä kokeilemalla. Tottahan filtterin käytön lähtökohtana on että sillä vaimennetaan jotain taajuuskaistaa, ja tärkeimmät säädöt ovat ne joilla valitaan se kaista, sen leveys, ja valmennuksen suuruus. Kun nämä löytyvät siitä omasta värkistä tai plugarista, pitää lähteä kuuntelemaan niiden vaikutusta ääneen. Muita säätöjä ei oikeastaan tarvita. Ja on havainnollisinta jos säädöt pystyy tekemään suoraan taajusvastekäyrällä.

Klezberg: Ja on havainnollisinta jos säädöt pystyy tekemään suoraan taajusvastekäyrällä.
 
Samalla tämä visuaalinen lähestymistapa on mun mielestä perin vaarallinen juuri aloittelevan hemmon käsissä. Tulee helposti miksattua silmillä, eikä korvilla. Mä sorrun hiukan siihen vielä itsekin, kun ikäväkseni tuli moinen tapa joskus väärin opittua softien hurmiossa.

Antti1: Samalla tämä visuaalinen lähestymistapa on mun mielestä perin vaarallinen juuri aloittelevan hemmon käsissä. Tulee helposti miksattua silmillä, eikä korvilla. Mä sorrun hiukan siihen vielä itsekin, kun ikäväkseni tuli moinen tapa joskus väärin opittua softien hurmiossa.
 
No, voi olla jos ei sitten käytäkään korviaan. Lähinnä ajattelen sitä säätämisen helppoutta, kun taajuuden saa samantien karkeasti hiirellä ja sitten siitä kuunnellen säätämään. Ja q-arvon sijasta säätää sitä kuopan leveyttä. On siinä toki riskinä että jatkossa alkaa vedellä samanlaisiä käyriä "mitkä toimi viimeksikin". Mutta eikös sama riski ole nappuloiden kanssa.
 
Cubase SX2:n eq:t on mulla tässä mielessä. Ei mikään semmoinen missä olisi jokin spektri näkyvissä, jos sitä meinaat. En ole ikinä käyttänyt moisia.

Klezberg: No, voi olla jos ei sitten käytäkään korviaan. Lähinnä ajattelen sitä säätämisen helppoutta, kun taajuuden saa samantien karkeasti hiirellä ja sitten siitä kuunnellen säätämään. Ja q-arvon sijasta säätää sitä kuopan leveyttä. On siinä toki riskinä että jatkossa alkaa vedellä samanlaisiä käyriä "mitkä toimi viimeksikin". Mutta eikös sama riski ole nappuloiden kanssa.
 
Joo, "riskinsä" siinäkin. Lähinnä mun kohdalla homma lähti menemään pieleen liikaa ns. vääriä neuvoja luettuani: leikkaa sieltä ton verran, lisää tonne sen verran tota jne. Unohtui oikeasti ajatella mitä ollaan tekemässä ja luulin jonkinlaisen presettimeiningin toimivan, kun joku iso nimi on tehnyt menneisyydessä samalla tapaa jotain. Lähtösoundin merkitys hämärtyi ja oli kunnon fix it in the mix -meininki. Onneksi siitä on jo päästy melko pitkälle.
 
Cubase SX2:n eq:t on mulla tässä mielessä. Ei mikään semmoinen missä olisi jokin spektri näkyvissä, jos sitä meinaat. En ole ikinä käyttänyt moisia.
 
Joo, en mä mitään spektrillä varustettua meinannut. Ihan vaan yleisesti ja lähinnä parametrista eq:ta ajattelin.

Etsin laatuisaa korvaajaa Behkun DCX2496,plussana saisi olla volume säätö samassa .
Vähintään kuusi monoa ulos tai kolme stereota.Behringerissä on omia ongelmiaan ja niiden ränkkääminen ei ole kivaa,eli suodin, viiveet ym kun ei aina haluaisi tiskiä laittaa päälle.kiitoksia vastauksista.

Antti1: Taitaa olla vähän väärä osasto, kun ei noi kaiutinprossut liity juurikaan studiotyöhön, vaan enemmänkin liveäänen työstämiseen. Katsos nyt ainakin DBX:n tarjonta, jos et ihan mitään megakallista halua ostaa.
 
http://www.thomann.de/fi/search_dir … ;x=8&y=6&gk=spsm&bn=DBX
 
Vanhemman mallin Driverack PA on ollut meikäläisen käytössä ihan pätevä budjettivaihtoehto. Duunissa ajelen d&b Maxeja ja Nexon subeja sekä välillä omalla tiskillä talon PA:han tollasilla, siinä on mulle ihan riittävät ominaisuudet. Ei tuu yleensä kikkailtua muuta, ku että pistää jakosuotimet kohdalleen sen mukaan mitkä kamat on käytössä.
 
Ja ne on ollu aika monta vuotta jo räkissä, ja on edelleen ehjiä. Toisin ku esimerkiks siinä räkissä olevat päätteet, jotka on pariin kertaan vedetty jo pulteilla ja lattaraudalla kasaan ;)

Moridin: Vanhemman mallin Driverack PA on ollut meikäläisen käytössä ihan pätevä budjettivaihtoehto. Duunissa ajelen d&b Maxeja ja Nexon subeja sekä välillä omalla tiskillä talon PA:han tollasilla, siinä on mulle ihan riittävät ominaisuudet. Ei tuu yleensä kikkailtua muuta, ku että pistää jakosuotimet kohdalleen sen mukaan mitkä kamat on käytössä.
 
Ja ne on ollu aika monta vuotta jo räkissä, ja on edelleen ehjiä. Toisin ku esimerkiks siinä räkissä olevat päätteet, jotka on pariin kertaan vedetty jo pulteilla ja lattaraudalla kasaan ;)
 
Mä oon kolme keikkaa mennyt tolla samalla prossulla itseasiassa, eikä mitään ongelmia.

Mitenkäs ulkoisia laitteita voi hyödyntää jälkikäteen? vai voiko?
 
Siis mietitään vaikka näin, että laulu on vedety suoraan kuivana raidalle. ja sitten vaikka pitää itse enemmän räkkimallin kaiusta tai haluaa käyttää jotain muuta räkkilaitetta (eq,kompressori,laajentavat laitteet yms.) niin mitenkä nämä pitää kytkeä, että laitetta voi hyödyntää ohjelmassa?
 
-mietitään nyt vaikka äänikortti (2xlr sisään, 1 instrumet sisään" ja ulostuloja)
- ja joku perus räkki kaiku (stereo sisään, stereo ulos ja digital out)

Juhimuskeli: Mitenkäs ulkoisia laitteita voi hyödyntää jälkikäteen? vai voiko?
 
Siis mietitään vaikka näin, että laulu on vedety suoraan kuivana raidalle. ja sitten vaikka pitää itse enemmän räkkimallin kaiusta tai haluaa käyttää jotain muuta räkkilaitetta (eq,kompressori,laajentavat laitteet yms.) niin mitenkä nämä pitää kytkeä, että laitetta voi hyödyntää ohjelmassa?
 
-mietitään nyt vaikka äänikortti (2xlr sisään, 1 instrumet sisään" ja ulostuloja)
- ja joku perus räkki kaiku (stereo sisään, stereo ulos ja digital out)
 
Kytket piuhan äänikortin ulostulosta laitteen sisääntuloon ja laitteen ulostulosta äänikortin sisääntuloon. Sitten järjestät monitoroinnin siihen malliin, ettei tuohon pääse muodostumaan mitään looppia, joka vahvistuu loputtomiin laitteiden välillä kiertäen.
 
Mitä kytketään käytännössä mistä mihinkin, niin se riippuu käytettävistä laitteista. Ulostulosta tulee kuitenkin aina ääntä ulos ja sisääntulosta otetaan ääntä sisään.

Ok. kiitos edelliseeen. hyvä tietää, niin uskaltaa noi piuhat vetää, ettei tarvii pelätä että jotain menee rikki. ja aika jännä, ei olisi tullut mieleenikään, että toi äänikortin ja laitteen kytkeminen tapahtuu kuin auxissa send ja return. siis toi äänikortista ulos ja laitteen kautta takaisin sisään.