 mattjuha03.05.2011 13:19:04 | |
|---|---|
moderndrummer88: Tuleeko noista soluista treenauksen myötä noihin tehtäviin soveltuvia, eli siis sen mukaan mitä treenaus vaatii niin solut "erikoistuu" vai syntyykö ihminen jo valmiina noilla määrätyillä ominaisuuksilla? Suurin osa lihasten kehityksestä on tapahtunut ennen syntymää. Sen jälkeen lihasten kasvu on lähinnä lihassolujen paksuuntumista. Eli solut eivät vaihdu toisentyyppisiksi treenaamalla. | |
 moderndrummer8803.05.2011 14:04:49 | |
mattjuha: Suurin osa lihasten kehityksestä on tapahtunut ennen syntymää. Sen jälkeen lihasten kasvu on lähinnä lihassolujen paksuuntumista. Eli solut eivät vaihdu toisentyyppisiksi treenaamalla. Eli sitten tuo Kolliaksen haastattelussa oleva kommentti on hyvinkin todenperäinen... | |
 mukis03.05.2011 18:33:18 | |
moderndrummer88: Tuleeko noista soluista treenauksen myötä noihin tehtäviin soveltuvia, eli siis sen mukaan mitä treenaus vaatii niin solut "erikoistuu" vai syntyykö ihminen jo valmiina noilla määrätyillä ominaisuuksilla? Nyrkkisääntö on, että solusuhde on perinnöllistä - jos on synnyinlahjana saanut vaikkapa 90% tyypin 1 hitaita lihassoluja, niin on täysin mahdotonta kehittää itsestään huippusprintteriä. Harjoittelulla pystyy kuitenkin vaikuttamaan jonkun verran ja eniten tyypin 2A soluihin, jotka voivat harjoiteärsykkeiden vaikutuksesta muuttua hitaampaan tai nopeampaan suuntaan. (poikkijuovaisten lihasten jaottelu ei ole täysin jyrkkää). Kuitenkin niin, että kestävyyttä on selvästi helpompi harjoittaa kuin nopeuttta. Ääri-ilmiöissä, kuten huippu-urheilussa vaaditaan perimässä (tietyissä rajoissa) oikeanlaista solusuhdetta. Niin, ja ruumiinrakenteen perusteella ei voi päätellä yksilön solusuhteesta paljoakaan. Lihavalla ja ronskilla tyypillä saattaa olla hyvinkin nopea solusuhdejakauma ja todennäköisemmin ajokoiramaisella kaverilla on hitaampi solusuhde. Tässä tapauksessa induktio ei ole kuitenkaan kovin luotettava. Lahjakkuudesta on väitelty aina (mielenkiintoista) ja fakta lienee se, että kaikkeen huippuosaamiseen (urheilu, musiikki, taide & tiede) vaaditaan paljon lahjakkuutta ja vielä enemmän harjoittelua. | |
| mukis 03.05.2011 18:43:07 | |
mattjuha: Suurin osa lihasten kehityksestä on tapahtunut ennen syntymää. Sen jälkeen lihasten kasvu on lähinnä lihassolujen paksuuntumista. Eli solut eivät vaihdu toisentyyppisiksi treenaamalla. Ihmisten lihassolujen määrä (sisältää siis kaiken tyyppiset lihassolut) on suunnilleen määrätty ennen syntymää. Lihasten harjoittaminen perustuu lihassolujen pinta-alan kasvuun ns. lihashypertrofia. Eli, vaikka lihasmassa voi kasvaa rajustikin, niin lihassolujen määrä ei kuitenkaan lisäänny. Tyypin 2B solut tuottavat parhaiten voimaa, mutta väsyvät nopeasti. Rumpujen soitossa kaikkein tärkeintä on lihasten hermottaminen ja motoriset ominaisuudet lisättynä tietysti rytmitajulla ja muilla musikaalisilla ominaisuuksilla. | |
 jazzmies03.05.2011 19:18:03 | |
kazaa: Heidän mukaansa on soitettava nopeasti, että kehittyy nopeaksi. Kylläpä tämä nyrkkisääntö toimii ihan missä vain inhimillisessä toiminnassa - jos haluaa tehdä jotakin, sitä täytyy myös harjoitella. Lyöntitekniikka myös muuttuu eri tempoissa, eri äänenvoimakkuuksilla ja eri tyyleissä, joten siksi harjoittelun on oltava monipuoista. Esim. up-tempo ride-soittoa ei opi millään hitaasti soittamalla, vaan tempon on oltava juuri se tai mielummin yläkanttiin, jotta sillä olisi käyttöarvoa ja se olisi sujuvaa sitten tositilanteessa. Mikseipä sama koskisi jalkoja? Ei se absoluuttinen totuus ole, mutta lähes järjestelmällisesti olen oikeassa asian kuin asian todellisesta jamasta. - jazzmies 2011 - | |
 hollmi-503.05.2011 19:28:44 | |
No toki nopeastikin pitää soittaa, mutta ei heti alkuun niin nopeasti, kuin pystyy. Rentous katoaa... Soundit, piuhat ja kajarit. | |
 Stoalainen03.05.2011 21:07:18 | |
hollmi-5: No toki nopeastikin pitää soittaa, mutta ei heti alkuun niin nopeasti, kuin pystyy. Rentous katoaa... Tää mun pointti olikin, koska ko. herrojen kommenteista päätellen täytyy heti vetää ns. "täysillä". Eli periaatteessa mun pitäisi hakeutua johonkin grindcorebändiin että opin nopeaksi blästääjäksi, vaikka en ole ikinä aikaisemmin blästännyt. Mutta siinä bändissä olisi pakko soittaa nopeasti, siinäpä se taito sitten kehittyy. Ei tuo hirveän fiksulta opettelutavalta vaikuta, munsta. Too weird to live, too rare to die | |
 dumbass03.05.2011 23:06:17 (muokattu 03.05.2011 23:10:09) | |
kazaa: Tää mun pointti olikin, koska ko. herrojen kommenteista päätellen täytyy heti vetää ns. "täysillä". Eli periaatteessa mun pitäisi hakeutua johonkin grindcorebändiin että opin nopeaksi blästääjäksi, vaikka en ole ikinä aikaisemmin blästännyt. Mutta siinä bändissä olisi pakko soittaa nopeasti, siinäpä se taito sitten kehittyy. Ei tuo hirveän fiksulta opettelutavalta vaikuta, munsta. Kamoon. Haettiin varmaan lähinnä sitä, että pitäis treenata omilla sen hetkisillä äärirajoilla, ei yhtään sen yli tai ali, jotta treenistä olis jotain hyötyä (jos puhutaan nimenomaan siis lihaksen nopeuden kehittämisestä). kantsii kokeilla urheilustakin tuttua ns. intervalliharjoittelua: etsit sellaisen temmon, jossa saat ilman nivelkipuja tai ylimääräistä jännittämistä 16-osasinkkuja soitettua minuutin (siis niin, että viimeisillä sekunneilla kädet (tai jalat) ovat selvästi maitohapoilla), jonka jälkeen soitat samassa tempossa vaikkapa minuutin 8-osatrioleita (ns. lepovaihe). Voi tietty ajatella myös tahteina ja tehdä lyhyempiä sarjoja, esim. 4 tahtia 16-osa + 4 tahtia "triolilepo". Samaa voi käyttää vaikkapa tuossa uptime-ridessäkin, lepovaiheessa half-timeen. Huomaa sulkujen fiksu käyttö. | |
| hollmi-5 03.05.2011 23:12:45 | |
jazzmies: Esim. up-tempo ride-soittoa ei opi millään hitaasti soittamalla, vaan tempon on oltava juuri se tai mielummin yläkanttiin, jotta sillä olisi käyttöarvoa ja se olisi sujuvaa sitten tositilanteessa. Jazzin up-tempo ride-soitto on tuolla metallimaailmassa melko hidastelua ;-) Soundit, piuhat ja kajarit. | |
| moderndrummer88 03.05.2011 23:38:00 | |
hollmi-5: Jazzin up-tempo ride-soitto on tuolla metallimaailmassa melko hidastelua ;-) Ei se kyllä itseasiassa edes ole, jos kattoo jotain 60-luvun Miles Davisin kvintetin pätkiä jossa temmot huitelee monestikkin varmaan jossain 280-300 bpm tienoilla. | |
 JanneO04.05.2011 08:24:30 | |
kazaa: Tää mun pointti olikin, koska ko. herrojen kommenteista päätellen täytyy heti vetää ns. "täysillä". Eli periaatteessa mun pitäisi hakeutua johonkin grindcorebändiin että opin nopeaksi blästääjäksi, vaikka en ole ikinä aikaisemmin blästännyt. Mutta siinä bändissä olisi pakko soittaa nopeasti, siinäpä se taito sitten kehittyy. Ei tuo hirveän fiksulta opettelutavalta vaikuta, munsta. Mä luulen että tuossa tapauksessa molemmat hemmot tarkoittavat sitä että kun liityt tuollaiseen blastibändiin tjms on sun pakko ajaa ittees sinne äärirajoille ja soitettava ne biisit. Kyllä sä iteksesi opit varmasti nuo extremetemmot ja blastit. Mutta tässä se sanonta "siperia opettaa" on varmaan se mitä haetaan. Tällainen metodi toimi minulla itselläkin kun vuonna 2001 liityin bändiin mikä soitti huomattavasti agressiivisempaa kamaa mitä olin itse koskaan soitellut. Eli käytännön pakko siinä ajoi treenaamaan ja soittamaan niitä biisejä. Ei sitä kehdannut sanoa että "ei vaiskaan, en tule soittamaan".... Monesti tuossa muuten huomaa että pystyykin siinä tietyssä hetkessä soittamaan asioita joita ei olisi osannut ajatella edes soittavansa. Ilmeisesti se oma rutiinitaso onkin korkeampi kuin mitä on olettanut sen olevan. Onko muilla ollut vastaavia "hoksaamisia" omasta soitosta? | |
| dumbass 04.05.2011 19:15:57 (muokattu 04.05.2011 19:16:14) | |
moderndrummer88: Ei se kyllä itseasiassa edes ole, jos kattoo jotain 60-luvun Miles Davisin kvintetin pätkiä jossa temmot huitelee monestikkin varmaan jossain 280-300 bpm tienoilla. just meinasin kans saivarrella että hehe, ne tempot on melkein tuplat siellä puolella :) | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)