Kitarat: kitarakamat ›

Jos nyt jotakuta yhä kiinnostaa, niin ite ottaisin käytetyn Tokain japsin tai vähän isommalla rahalla sen Gibsonin Studion.
 
Ugh.

Terppi:
Niukasti sai tietoa Vintageista mutta positiivista palautetta kyllä saanut. Soi kuulemma hyvin ja hyvä tuntuma mutta miten viimeistely? Onko kitara ulkopuolisestikin siisti ja oikean Lp:n näköinen?
 
Kuulemma... ;) Vintage on JHS-kauppaketjun "brändi" Kiinassa tehdyille kitaroille.
Miks sen muuten _pitää_ olla "oikean LP:n näköinen"? Eikö riitä että se on Vintage-kitaran näköinen? Niitä "oikean LP:n" näköisiä ovat ne oikeat LP:t.. eikö? =)

fox: Kuulemma... ;) Vintage on JHS-kauppaketjun "brändi" Kiinassa tehdyille kitaroille.
Miks sen muuten _pitää_ olla "oikean LP:n näköinen"? Eikö riitä että se on Vintage-kitaran näköinen? Niitä "oikean LP:n" näköisiä ovat ne oikeat LP:t.. eikö? =)
 
Ymmärrän kyllä mitä haet, mutta kyllä niitä LP-tyylisiä keppejä tekee muutkin kuin Giban konserni. Ja hyvä niin. Ilman kilpailua kävis kitarat varmasti äkkiä paskoiksi.

sikki-six: Ymmärrän kyllä mitä haet, mutta kyllä niitä LP-tyylisiä keppejä tekee muutkin kuin Giban konserni. Ja hyvä niin. Ilman kilpailua kävis kitarat varmasti äkkiä paskoiksi.
 
Mm'm.. hymiöitä koitin oheistaa.. Ihmetytti vaan kovin tuo merkitsevä kriteeri "onhan se OIKEAN LP:n näköinen" - juur tuosta en niin kauheasti juur koskaan ole diggaillut. Se on totta hiidessä ihan OK, jos ja kun tehdään "kehitysversioita" ja OMIA variaatioita "wanhoista" kitaraklassikoista. Suoria kopioita ja etenkin kopion yritelmiä en vaan ihan aina ymmärrä, vallankin jos ko. ominaisuus tulee siks ratkaisevaksi hankintakriteeriksi. =)
Onhan se ihan taivahan tosi, että arviolta 80-85 prossaa sähkökitaroista on jollain tavalla joko Tele, Les Paul tai Strato. Siinä on "kestävää designia" kerrassaan, peräisin vuosilta -48, -52 ja Stratokin jo vuodelta 1954.
 
Kommenttini siis liittyi vain ja ainoastaan tuohon "ulkonäkökysymykseen", Vintaget on vallan kohtuullisia soittimia omassa sarjassaan. Ainoa, mikä tulee mieleen, on se, että niitten relikoidut skebat on siin relikoinnissaan epäonnistuneita, jopa naurettavalla tasolla. Niinkuin yks meikäläisen soittokaveri ja Tampereen rokkiskenen tunnettu äijjä mulle sanoi: "Se on epäselvää noille itäsen maan pojille, miten ja mistä päin kitarat oikeesti kuluu..."

Hyvähän sen on olla myös esikuvansa näköinen koska sitähän siinä haetaan =) Ja kun LP:t on niin seksikkäitä!
 
Vähän enemmän raapinu tietoa tuosta vintage100-mallista ja niitä kehutaan tosi paljon. Pikku modailua porukka kylläkin tehny siihen heti. Kehuvat olevan kaikinpuolin parempi kuin puolet kalliimpi EPI ja viimeistelykin on kuulemma kauniimpi. Taitaa sitä päätyä tuohon Vintageen alko nyt tuntuun siltä.
 
Ja kaikista hienoin viimeistelykin (tobacco sunburst) saatavilla meille syrjityille vasureille.
 
Siinä kuvia muutamista malleista: http://www.guitarbitz.com/475.htm

Terppi: Hyvähän sen on olla myös esikuvansa näköinen koska sitähän siinä haetaan =) Ja kun LP:t on niin seksikkäitä!
 
Niin ja kun tuo Vintage on just yhtä hyvä, ellei vähän parempi ku Gibson, eikö?? =)
Jos se kerran "puolet kalliimman" Epiphonenkin hakkaa, niin mikä ettei..
Mikäpäs siinä. 8)

heh..köyhän on pakko tyytyä halvempiin. Ja kyseessähän on vasta eka sähkis että ei sen gibsoni heti tarvi olla. Hintalaatusuhteeltaan vintage varmasti oiva vaihtoehto

Terppi: heh..köyhän on pakko tyytyä halvempiin. Ja kyseessähän on vasta eka sähkis että ei sen gibsoni heti tarvi olla. Hintalaatusuhteeltaan vintage varmasti oiva vaihtoehto
 
Edelleen sanon, että ne on kyllä vallan kohtuullisia soittimia siinä _omassa sarjassaan_
Ei enempää, muttei vähempääkään. Kuitenkin kehoittaisin tsekkaamaan noit Epiphoneja myös?
Ibanezin "ei-tilukepeistä" löytyy myöskin ihan varteenotettavia vehjeksiä, ARC- ja ARX -sarjoista (jos muistin oikein) mutta ne ei ole kylläkään mitään LP-kopioita.
Et sitten J & D -kitaroita ole tsekkaillut?

Terppi: Hintalaatusuhteeltaan vintage varmasti oiva vaihtoehto
Omassa Vintagessa on viimeistely ollut moitteetonta, pysyy vireessä, runko kahdesta palasta ja pitkä kaulaliitos "long neck tenon"
Tuohon hintaluokkaan en oikein muuta osaa toivoa. Niin ja värikin on just oikea ; )

fox:Ainoa, mikä tulee mieleen, on se, että niitten relikoidut skebat on siin relikoinnissaan epäonnistuneita, jopa naurettavalla tasolla. Niinkuin yks meikäläisen soittokaveri ja Tampereen rokkiskenen tunnettu äijjä mulle sanoi: "Se on epäselvää noille itäsen maan pojille, miten ja mistä päin kitarat oikeesti kuluu..."
 
Mulle on hämärän peitossa miksi uuden soittimen täytyy olla kuluneen näköinen. Vieressäni on 25 vuotta vanha ihan sopivassa määrin vatsan päällä roikotettu strato eikä siinä ole suuriakaan kulumia.

Mikähän firma tämä Tokai oikein on. Kotisivut ainakin on tosi kämäsen näköiset ja osa kitaroista kuvattu huonolla kameralla jossain varastohuoneessa jossa seinät rakoilee. Toisaalta olen saanut sellaisen käsityksen että firman kitarat ovat suht laadukkaita ja näyttääpä osa olevan ihan suht kalliitakin. Jos tämä nyt siis on sama firma josta puhutaan: http://www.tokai-guitars.co.uk/
 
Missähän päin maailmaa Tokain kitarat tehdään?

Stain: Jos tämä nyt siis on sama firma josta puhutaan: http://www.tokai-guitars.co.uk/
 
Missähän päin maailmaa Tokain kitarat tehdään?
 
Tuo sivu lienee joku Tokain maahantuoja britanniassa, mutta lafkan juuret on kaukoidässä, on alunperin japanilainen firma ja perustettu jo joskus 1947. Nykyään soittimet tehdään normaalin käytännön mukaan, eli halvat halpamaissa (kiina, indonesia ja missä nyt tehdäänkään) ja kalliimmat mallit pykästetään kaiketi yhä japanissa.

Oma mielide asiaan on se että Tokain japanilaiset pesevät kyllä Epiphonet 100-0. Tosin Epiphoneista rajottuu halpis standardiin ja wylde "signatureen". Niitä parhaita elitistejä ja muita enemmän hehkutettuja ei oo tullut testailtuja. Tokain eri malleja onkin tullut sitten kokeiltua enemmän. Myös ymmärtääkseni niistä Korealaisista Tokaista kuuleman mukaan löytyy hyviä yksilöitä. Mutta siis omasta LS-75:sta maksoin käytettynä 400€, oli tallaa (vaihdettu Gotohiin) lukuunottamatta orkkiskunnossa. Pistin n. 200€ siihen lisää (sähköt, mikit ja virittimet) ja ainakin omasta mielestä pärjää kyllä vertailussa Gibsoninkin standardeihin. Siis lähinnä soittimena, jos haluaa Gibson Les Paulin, kannattaa toki ostaa se. Gibsonin studiot pyörii suunnilleen samoissa hinnoissa Japanin Tokaiden kanssa, joten se että kumpi niistä sitten on parempi niin onkin sitten lähinnä makuasia. Omasta mielestä Tokai pärjää soitettavuudessa, Gibson siinä fiiliksessä ja ehkä myös soundissa. Mulla on ollut myös tollanen Vintage vs100 lessu, ja ainakin se tuntui jotenkin helistimeltä. Kävi pari kertaa säädettävänä ammattilaisella, vaihdoin mikit jne. mutta ei oikein tuntunut siitä huolimatta kunnolliselta. Tosin omasta mielestä sekin parempi kuin ne halpis Epit.

Ja vielä yksi asia missä Japanian Tokait pärjää hyvin on tasalaatuisuus, Samaa ei voi sanoa Epiphonesta eikä ehkä edes Gibsoneista jotka ehkä enemmän yksilöitä

vilpor79: Ja vielä yksi asia missä Japanian Tokait pärjää hyvin on tasalaatuisuus, Samaa ei voi sanoa Epiphonesta eikä ehkä edes Gibsoneista jotka ehkä enemmän yksilöitä
 
Ajattelisin asian juurikin toisinpäin.

Stain: Mikähän firma tämä Tokai oikein on. Kotisivut ainakin on tosi kämäsen näköiset ja osa kitaroista kuvattu huonolla kameralla jossain varastohuoneessa jossa seinät rakoilee. Toisaalta olen saanut sellaisen käsityksen että firman kitarat ovat suht laadukkaita ja näyttääpä osa olevan ihan suht kalliitakin. Jos tämä nyt siis on sama firma josta puhutaan: http://www.tokai-guitars.co.uk/
 
Missähän päin maailmaa Tokain kitarat tehdään?
 
Tässä linkki suhtkoht ajantasaisiin Tokai malleihin: http://www1.odn.ne.jp/tokaigakki/

No joo toi on kyllä totta että vertailupohjaa on suht vähän, mutta siis ajatuksena että se stankku maksoi uutena suunnilleen saman ku Tokai käytettynä ja Wylde suunnilleen saman hintainen uutena. Ja näihin verrattuna ero melkoinen. Ei oo juurikaan myymäläsoittelua lukuunottamatta kokemusta muista Epeistä joten ehkä hiukan hätiköiden tyrmäsin. Ja tosta tasalaatuisuudesta niin tottakai jos Gibsonin hinta nousee niin laatu paranee, eli lähinnä vertailin studioita halvimman pään japseihin (hintaluokka suunnilleen sama). Epiphone saattaa käyttäytyä samoin, mutta ainakin ton muutaman satasen hintaluokassa painoerojakin samojen mallien sisällä on melkoisesti. Japsi Tokaiden selkeä heikkous puolestaan on rauta+sähköt. Kumminkin ne on helpommin/halvemmalla uusittavissa kuin puut

Ja siis ne vähät kokemukset mitä mulla niistä on niin kaikki kokeilemani Japanin Tokait on tuntuneet hyvältä ja Epit enemmän tai vähemmän huonoilta. Voihan se olla että sattunut vaan käymään parempi tuuri noiden Tokaiden kanssa, mutta ihan siis pelkästään siihen pohjaan näkemykseni. Gibsoneista on kokemusta vielä vähemmän kuin noista muista, mutta likimain joka kerta kun olen ollut hommaamassa jotain vähänkään kalliimpaa keppiä on siinä viime metreillä vielä ollut joku Gibson mukana, ja syystä tai toisesta ovat ne kaikki vielä toistaiseksi jääneet kauppaan. Jotenkin ei vaan ole maistunut mulle.

Eikös japsikitarat nyt kaikenkaikkiaan ole melko hyviä soittimia....? Ainaki mulla on semmonen käsitys.