Rock, pop, alternative ›

Deep Shadow: Pari keikkaa nyt syksyllä nähnyt, ensin Ryhmiksessä ja eilen Tavastialla ja täytyy vaan sanoa, että hieno mies ja hienoa musiikkia.
 
mitäs biisejä jarkko on soitellut tällä "tie damaskokseen" -kiertueella?
tänään pitäis turun klubille mennä fiilistelemään.

nikomati: mitäs biisejä jarkko on soitellut tällä "tie damaskokseen" -kiertueella?
tänään pitäis turun klubille mennä fiilistelemään.
 
Yleisön toiveita kuunteli ainakin Oulussa paljon. Muistaakseni Toivo ja Rakkaus soitettiin molemmat kolmea biisiä vaille kokonaan. Mierolaiseltakin tuli muutamia ja lisäksi pari julkaisematonta kappaletta.

Hahhah, miten Toivo taas puijasi petollisesti kuten Rakkaus. Aluksi kuulosti taas niin rasittavalta ja sellaisilta lälläslää-rallatteluilta kaikki muut biisit paitsi tuo nimibiisi johon olin jo päässyt sisään musiikkivideota toistellen. Ja vaikka ei kovin montaa kuuntelukertaa ollut takana niin meinasi jo toivo olla mennyttä. Mutta kyllähän tästäkin paljastui että ihan ehtaa Martikaista tähän on purkitettu. Miinusta siitä, että liikaa samankaltaisuutta Rakkauden kanssa, mutta toisaalta tämän voi mieltää ns. toisena osana tuolle levylle, joten ei se niin haittaa, ja onhan tässä jotain muutoksia. Mutta loistobiisejä kyllä.
 
Erityisesti kummastelin jonkun kriitikon kommenttia siitä, että Toivo ei sovellu nimikkokappaleeksi huonon iskevyydensä vuoksi. Minusta se on selkeästi sellainen simppelein ja hittimäisin laulu tässä levyllä ja juuri oikea valinta musavideolle. Ko. videon ansiosta biisissä on aina minulle semmonen metsän ja lihan elämänmakuinen haju. Videosta harvemmin saan mitään metaforia ja muita hienouksia eriteltyä äidinkielenopettajamaisesti, mutta tuo Toivon video saa juuri oikeanlaisen mielikuvan päähän. Parhaita musiikkivideoita aikoihin.

Kauppojen hyllyiltä pitäisi löytyä Jarkko Martikainen Elävänä! -dvd. Karlik filmsin tuottama livetaltiointi pitää sisällään yhdentoista laulun soolokeikan tämän vuoden alusta. Mukana yksi julkaisematon raita (Vahvin riippuvuus), Jarkon versio Vesku Loirille tekemästään Missä kotini on? -kappaleesta sekä aiemmin ainoastaan Jarkon livealbumilla julkaistu Muovailuvahaa. Muut kappaleet ovat tuttuja Martikaisen kolmelta studiosoololta. Koko biisilista tuolta:
http://www.levykauppax.fi/artist/martikainen_jarkko/elavana/dvd/
 
En ole vielä nähnyt tuota tallennetta, mutta Elävänä-sarjan pari muuta osaa nähneenä uskallan kehua ainakin sitä, että äänipuolen pitäisi ainakin olla kunnossa tuolla dvd:llä. Visuaalisesti tuo dvd jakanee katsojien mielipiteet, sillä noissa yhdellä kameralla kuvatuissa, staattisissa kuvissa ei varsinaisesti ole hirmuisesti katseltavaa, mutta kyllähän tuollainen levollinen kuvaustapa sopii varmasti mainiosti tähän Jarkko-keikkaan.

Yksinpuheluksi menee tämä, mutta nyt on Martikaisen sivuilla hieman tietoa tulevasta.
 
http://jarkkomartikainen.fi/node/383
 
Eli Jarkko Martikainen & Äänioikeus heittää pari keikkaa juuri ennen tulevan albumin äänityksiä, keikoilla kuullaan siis tulevan albumin materiaali kokonaisuudessaan sekä hiukan ekstramateriaaliakin.
 
20.12.2010 klo 19 Helsinki / Pop & Jazz Konservatorion Arabia-sali (ilmaiskeikka)
 
6.1.2011 klo 21.30 Helsinki / Semifinal (lippu: 10 euroa)
 
Tuosta ylläolevasta linkistä pääsee lukemaan tuon uutisen kokonaisuudessaan, siinä mm. tarkemmat tiedot tuosta mielenkiintoisesta taustaorkesterista jne.

Oikein mielenkiintoinen uutinen! Martikaisen tekemiset ovat viime aikoina jääneet kovin vähälle seurannalle, eikä sitä oikeastaan edesauttanut sekään seikka, että tämä uusin albumi ei missään vaiheessa täysin kolahtanut meikäläiseen. Jotenkin se mies ja kitara -tyyli on pidemmän päälle puuduttava ja varsinkin Martikaisen puutteellisten kitarointitaitojen vuoksi aivan liikaakin siihen sanataiteeseen nojaava. Otan siis uuden orkesterin ja kenties aiempaa paremmat sovitukset vastaan ilolla ja valmistaudun saapumaan ainakin jommallekummalle näistä keikoista.

Tähän pitää kyllä tutustua kun vaan levy tulloo ulos.

Jarkon uudet kotisivut aukesivat puolisen tuntia sitten, ja uuden levyn "Usko" julkistuspäivämääräksi on päätetty 13.4.
 
http://www.jarkkomartikainen.fi/

Ja kappas, Uskoa voikin kuunnella jo Levykauppa X:n sivuilla:
 
http://www.levykauppax.fi/artist/martikainen_jarkko/usko/
 
Moderaattorihan voisi vaihtaa ketjun otsikoksi pelkän Jarkko Martikaisen. Varoitan itseäni.

Nyt ei oikein lähde tämä uusi. Kappalerakenteet ja sovitukset ovat vähän liian progea verrattuna siihen, että pohjimmiltaan biisit ovat sitä vanhaa riisuttua martikais-örinää aika tasapaksuilla sävellyksillä. Eli liian kruusattua settiä trubaduurimeininkiin, mutta toisaalta kappaleet eivät toimi oikein "pelkkinä biiseinäkään". Olisin toivonut vähän ennalta-arvattavampaa rytmiikkaa ja melodiankuljetusta, kun kerran proge ei varmaan ole ollut tavoitteena. Nyt levy on lähinnä rasittavaa kuunneltavaa. Nykimistä, paremman sanan puutteessa. Lähinnä Uskosta tulee mieleen joku musikaalin soundtrack.
 
Trilogian keskimmäinen, Toivo, oli sen sijaan oikein toimiva levy. Mies, kitara, säkeistö ja kertsi.

Jarkko kävi aamutelkkarissa.
 
http://areena.yle.fi/video/1302676853704

Täytyypä nyt poiketa m.netin valtavirrasta ja olla eri mieltä Uskosta. Mielestäni aivan loistava levy. Levy on täynnä aivan kertakaikkisen upeita kappaleita, kuten Vahvin riippuvuus ja Huominen on kaukana, nämä ovat tämänhetkisiä suosikkeja, varsinkin kun taiteilija on soittanut niitä keikoilla jo aiemmin.
 
Ja sovitukset ovat loistavia, Martikainen kuulostaa uudistusten ansiosta entistä tuoreemmalta. Ja progea, mitähän ihmettä? Eihän rikkaammat sovitukset tee musiikista sen progempaa, etenkään kun se ei ole progea nähnytkään. Joskus taidetta lienee vaikea ymmärtää.

Bald Anus: Täytyypä nyt poiketa m.netin valtavirrasta ja olla eri mieltä Uskosta. Mielestäni aivan loistava levy. Levy on täynnä aivan kertakaikkisen upeita kappaleita, kuten Vahvin riippuvuus ja Huominen on kaukana, nämä ovat tämänhetkisiä suosikkeja, varsinkin kun taiteilija on soittanut niitä keikoilla jo aiemmin.
 
Ja sovitukset ovat loistavia, Martikainen kuulostaa uudistusten ansiosta entistä tuoreemmalta. Ja progea, mitähän ihmettä? Eihän rikkaammat sovitukset tee musiikista sen progempaa, etenkään kun se ei ole progea nähnytkään. Joskus taidetta lienee vaikea ymmärtää.
 
Toki tiedän kyllä mitä proge on ja mitä ei, ja varsinkin sen että Martikainen ei sitä ole. Ja ilmeisesti joka ikiseen viestiin täytyy lisätä IMHO.
 
Mutta sanotaanko näin: Uskon biiseistä (ja eritoten niistä sovituksista) tuntuu olevan se punainen lanka häviksissä niin, että juuri kun luulee pääsevänsä juttuun kiinni, hypätäänkin jo muualle. Ja tuo fanipoikamainen taide-argumentti on aika puuduttava kun puhutaan makuasioista. Omaan korvaani simppelit biisit vaan toimivat parhaiten simppeleillä sovituksilla (ja kääntäen, oikeasti monimutkaisempi musa toimii usein rikkailla sovituksilla). Juuri siitä syystä tykkäsin Toivosta, mutta Usko ei iske. Ei sen kummempaa.
 
Disclaimerina vielä sanon, että mielestäni Martikainen on yksi vaikuttavimmista nykypäivän suomalaisista lauluntekijöistä. Kaikesta vaan ei aina voi tykätä.

Nyt ei oikein lähde tämä uusi.
 
Mulle ei oo lähtenyt mikään "uusi" niin YUP:n kuin Martikaisenkaan tuotannosta, koskaan. Kaikki on aina ollut ihan tavoittamatonta paskaa. Toivo viimeksi: että eihän näin tyhjänpäiväisiä renkutuksia viitsi edes kuunnella. Tätä nykyä se on minulle yksi tärkeimpiä suomen kielellä kuunaan öristyjä teoksia.
 
Tällä perusteella huomio, että ei oikein lähde, kuulostaa oikein lupaavalta omaan korvaani. Toki pelkään, että epäonnistuminen kolmen onnistumisen jälkeen olisi vuorossa, mutta kun nää edelliset on ollu minulle aina semmosia hitaan kypsyttelyn kinkkuja, joista valmiinakin sopii veistellä vain hyvin ohkaisia siivuja.
 
Haen levyn kunhan töistä kerkiän ja palaan vuoden päästä jakamaan tuomioni.
 
Ugh.

Klapp: Mulle ei oo lähtenyt mikään "uusi" niin YUP:n kuin Martikaisenkaan tuotannosta, koskaan. Kaikki on aina ollut ihan tavoittamatonta paskaa. Toivo viimeksi: että eihän näin tyhjänpäiväisiä renkutuksia viitsi edes kuunnella. Tätä nykyä se on minulle yksi tärkeimpiä suomen kielellä kuunaan öristyjä teoksia.
 
Tällä perusteella huomio, että ei oikein lähde, kuulostaa oikein lupaavalta omaan korvaani. Toki pelkään, että epäonnistuminen kolmen onnistumisen jälkeen olisi vuorossa, mutta kun nää edelliset on ollu minulle aina semmosia hitaan kypsyttelyn kinkkuja, joista valmiinakin sopii veistellä vain hyvin ohkaisia siivuja.
 
Haen levyn kunhan töistä kerkiän ja palaan vuoden päästä jakamaan tuomioni.
 
Ugh.
 
Toivon kyllä samaa. Ensivaikutelma pettää usein, ja pakkohankintahan tämä uusikin levy on. Ehkä vuoden päästä ymmärrän jo taidetta (vitsivitsi).

Ja tuo fanipoikamainen taide-argumentti on aika puuduttava kun puhutaan makuasioista.
 
En sanoisi fanipoikamaiseksi taideargumentiksi, kun itse näen Martikaisen juurikin taiteilijana, etenkin Usko, Toivo ja Rakkaus -trilogian saralla. En usko, että Martikainen on tähdännyt näillä levyillään listaykköseksi, vaan kyseessä on nimenomaan itseilmaisua. Lisäksi taideargumentti oli tahallinen kärjistys/provo.
 
Mutta minusta tämä uudistus oli hyvä juttu, olisin kyllä pettynyt, jos Usko olisi sovituksiltaan samanlainen kuin Toivo, vaikka viimeksi mainittu onkin mainio levy. Toki Usko on hieman vaikeammin pureskeltava levy, mutta kun ei kiinnitä huomiota sovitukseen, vaan keskittyy sävellykseen, huomaa kuinka mainioita kappaleita Uskolla on. Mielestäni Halkosalmen sovitukset palvelevat Martikaisen sävellyksiä erinomaisesti.
 
Toivo oli positiivisella tavalla yksipuolinen, Uskolla sama konsepti ei olisi varmaan enää toiminut. Usko on sovituksiltaan rikas ja monipuolinen levy ja se kestää yhä useampia kuuntelukertoja: joka kerralla levyltä löytyy uutta, kun edellisellä kerralla on keskittynyt kuuntelemaan vaikkapa jousia. Sanoituksiin on välillä vaikea keskittyä kun kuuntelee haltioituneena orkesterin sointia, mutta se on positiivinen asia.

Harmi kun tästä uudesta ei ole aiempien tapaan vinyyliversiota. Kolme erilaista cd-pakkausta kyllä löytyy, mikä on vähän outoa.

konehes: Harmi kun tästä uudesta ei ole aiempien tapaan vinyyliversiota. Kolme erilaista cd-pakkausta kyllä löytyy, mikä on vähän outoa.
 
Vinyyli saattaa olla tulossa joskus tulevaisuudessa. Ja siis cd:stä on olemassa kaksi erilaista versiota, perusmalli sekä rajoitettu painos, jossa on pahvikannet sekä meikäläisen ideoima ja kuvaama 45-minuuttinen dvd, jolla Martikainen esittää 14 kappaletta erinäisten keikkapaikkojen takahuoneissa, mukana paljon harvinaisuusmateriaalia.
 
Se paketti, missä on mukana vielä t-paitakin on ihan pelkästään Levykauppa Äxän omaa toimintaa, eli ellet ole huomannut, Äxä tarjoaa nykyään melkein kaikista kotimaisista levystä paketteja, joissa on mukana t-paitaa ja joskus muutakin krääsää. Paidat ovat siis Levykauppa Äxän omaa bisnestä, jota he tekevät toki artistien ja levy-yhtiöiden kanssa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä.

patonki: Vinyyli saattaa olla tulossa joskus tulevaisuudessa. Ja siis cd:stä on olemassa kaksi erilaista versiota, perusmalli sekä rajoitettu painos, jossa on pahvikannet sekä meikäläisen ideoima ja kuvaama 45-minuuttinen dvd, jolla Martikainen esittää 14 kappaletta erinäisten keikkapaikkojen takahuoneissa, mukana paljon harvinaisuusmateriaalia.
 
Se paketti, missä on mukana vielä t-paitakin on ihan pelkästään Levykauppa Äxän omaa toimintaa, eli ellet ole huomannut, Äxä tarjoaa nykyään melkein kaikista kotimaisista levystä paketteja, joissa on mukana t-paitaa ja joskus muutakin krääsää. Paidat ovat siis Levykauppa Äxän omaa bisnestä, jota he tekevät toki artistien ja levy-yhtiöiden kanssa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä.
 
Ok, kiitos tiedosta! En ole tosiaan tajunnut, että se paita-paketti on Äxän oma juttu, vaikka olen laittanut muitakin tapauksia merkille heidän sivuillaan. Tuota vinyyliä odotan kovasti, sillä cd-levyjä ei juuri tule enää ostettua. Dvd tietysti kiinnostaa myös. Eli paras yhdistelmä olisi vinyyli+dvd :)