Kitarat: soittaminen ›

Noniin, nyt on päästy soitossa siihen vaiheeseen, että ei enään innosta tilutus Ynkän ja Romeon tahtiin, pitää saaha hämmentävämpää kamaa esiin soitossa. Tyyliltään Govanit, Howet. Erityisesti tykkään Jan Cyrkan tyylisestä soitosta. Miten lähteä kehittämään omaan fraseerausta, skaalojen ja sointujen käyttöä tähän suuntaan?
 
Tarkoituksena siis musan ja soolojen soitto, jossa yhdistyy musikaalisuus ja tilutus, mutta myös pitää pystyä änkeämään sooloon 5 sekunnin hetki jonka aikana voi ajatella "onpa makee nuotti tän soinnun pääl, pidämpä täs viel hetken" ja oikeen kunnolla nautiskella yksittäisestä sävelestä kuin kuubalaisesta sikarista.
 
Neuvoja otetaan vastaan fuusion ja maukkaan tiluttelun asiantuntijoilta, joita tuntuu täällä mnetissä olevan ihan kunnolla.

Tsekkaa ainakin nämä, YouTube on täynnä:
80-luvun Frank Gambale (myös pukeutuminen kannattaa plokata)
Scott Henderson
Mike Stern
Larry Carlton
Lee Ritenour
John Scofield
Pat Metheny
 
Nää on kaikki sotkeneet jazzimpaan ilmaisuun jotain perinnejazzista poikkeavaa: rockia, bluesia, brasilialaista menoa yms. Ota jokaiselta jotain, mutta älä keltään ihan hirmuisesti. Silloin kuulostat enemmän itseltäsi etkä kopiolta jostakusta noista. Tsemppiä!

Unohtaa ei sovi tietenkään John McLaughlinia. Hänen musiikkinsa kautta voi kärsivällinen opiskelija löytää mielenkiintoisia tahtilajien käyttöä, nuottiryhmityksiä, fraseerauksia, eksoottisia asteikoita jne.
 
Netissä on tällainen sivusto, josta löytyy jotain opetusmateriaalia ja nuotinnoksia miehen biiseihin: http://www.italway.it/morrone/wbtg.htm
 
Onneksi McLaughlin on myös itse julkaissut hyvin laadukkaita oppimateriaaleja kuten Gateway to Rhythm http://www.abstractlogix.com/xcart/product.php?productid=23241 ja The Way I Do It http://www.abstractlogix.com/xcart/product.php?productid=17686
 
Tietysti nimenomaan jazzfuusion soitto edellyttää yhä mielestäni perinteisemmän jazzin eli tässä tapauksessa bebopin tuntemuksen.

Edellisten jatkoksi laitan vielä kaksi, eli Wolfgang Muthspiel ja Kevin Eubanks. Ei ehkä ihan kaikkein tutuimpia, mutta taatusti tutustumisen arvoisia. Niin, ja tietysti liki pakollisiin kuvioihin kuuluu Mick Goodrickin Advancing Guitarist pumaska.
 
Kitaristina jos meinaa kehittyä, niin kannattaa kuunnella muita soittimia kuin kitaristeja ;). Vaikkapa Parkerin Omnibookia koluamalla sanavarasto karttuu ei-niin-tavanomaisilla ja ei-niin-kitaralle-ominaisilla fraaseilla.

Zeeboo:
Kitaristina jos meinaa kehittyä, niin kannattaa kuunnella muita soittimia kuin kitaristeja ;). Vaikkapa Parkerin Omnibookia koluamalla sanavarasto karttuu ei-niin-tavanomaisilla ja ei-niin-kitaralle-ominaisilla fraaseilla.
 
< / thread>
 
Ja vielä se vakio että nuotinna ja plokkaile sekä analysoi soololinjan sidonnaisuutta harmoniseen ja rytmiseen kontekstiin.

Ja jos siitä Govanista diggailee, niin kannattaa tsekata hänen kirjasarja Creative Guitar. Itsellä on molemmat vol.1 ja 2. Suosittelen. Ja ehdottomasti ensimmäiseksi blokkailet Mike Sternin Upside Downsiden, s'on niin hauska :-D

Heka123: Kiitos paljon, tästä oli hyötyä. Eli otan jokaiselta jotakin, sotkien omia juttuja mukaan. Siihen kun lisätään vielä hieman Bachia ja suomirock vaikutteita, ollaan niin syvällä musiikillisessa hurmiossa että takaisin on turha yrittääkkään. Sinne siis ->
 
Eiks toi Bach ala olla jo vähän helppo reitti kun kaikki käyttää sitä. Vedä Brahmsia. :D

Karipiirto: Vedä Brahmsia.
 
...tai Stockhausen:ia.
 
Herkimmät kyllä voi tarvita lääkityksen ja pehmustetun huoneen, jonkun "Klavierstuck X" jälkeen.

Johann Onn: ...tai Stockhausen:ia.
 
Herkimmät kyllä voi tarvita lääkityksen ja pehmustetun huoneen, jonkun "Klavierstuck X" jälkeen.
 
Mä meinasin mainita jonkun vähän hämmentävämmän kanssa mutta en viitsinyt nolata itteäni kun olisin kirjoittanut nimen väärin. :D

Johann Onn: ...tai Stockhausen:ia.
 
Herkimmät kyllä voi tarvita lääkityksen ja pehmustetun huoneen, jonkun "Klavierstuck X" jälkeen.
 
...tai Tristan Murailin Telluria, jos ei jaksa sovittaa juttuja kitaralla.
 
http://www.youtube.com/watch?v=hqR6nTBzLpc

Iteki oon viime aikoina ollu kiinnostunu fuusiojazzista.. Allan holdsworth on iha zekkaamise arvone http://www.youtube.com/watch?v=uJF5zB7YcXc

Opettajat.
 
zekkaamise arvone
 
Mielenkiintoista triviaa tuosta videosta: bänditallenteet menivät vahingossa äänitysvaiheessa suoraan stereoraidalle. Ei miellyttäny valmiiksi itsekriittistä AH:a.
 
ja: Groovesharksissa on semmoista tykitystä yleisötallenteen muodossa että ei pysty käsittämään. Shallow Sea-vetonsa olen kuunnellut n. sata kertaa, sekä ainakin minuutin verran rumpujen osalta transkriptoinut. mahtavaa.
 
Lol diMeola, Brett Arsed. ei siinä, onhan nekin :) Avainsanana itse (jos olisin muusikko) mielenkiintoisempaan soittoon käyttäisin "merkityksellisiä ääniä". Eli ainakin Tony McAlpine kannattaa kiertää kaukaa. Teoriatunnit ja ymmärryshaluinen paikoitellen ärräpäiden saattelema pähkäilevä SOITTO (ei soittelu!) on joka tapauksessa tapetilla, jos meinaa f-alkuista härkää sarvista ottaa.

Al Di Meolaa ei vissiin vielä mainittu, eikö sitä saa kuunnella? Itse en fuusiojazzista tajua mitään mutta vähän Al Di Meolaa, Return to Foreveria ja esim. Herbie Hancockia tulee kuunneltua, liekö nämä sitten fuusiota ollenkaan.

Hyviä nimiä täällä paljon, mutta Brett Garsed puuttuu toistaiseksi... Hieno hybrid picking/legato -soittotyyli ja bonuksena mahtava slidetekniikka, TJEU:
 
http://www.youtube.com/watch?v=Cm6U2FdWlGg

Tsek out Thomas Blug. Se on kyl kova jätkä tässä lajissa. Youtube täynnä ja Spotifyssa kaikki levyt. Soitossa vahvasti soulia mukana.

Mikäköhän olisi oikein jazztyylinen sointukulku, esim. e- tai a-mollista? Voisi hieman kokeilla eri jazzmaisia juttuja hieman mitä on tulut tässä kehiteltyä, niin jos sais tehtyä sopivaa taustaa itelle.

Heka123: Mikäköhän olisi oikein jazztyylinen sointukulku, esim. e- tai a-mollista? Voisi hieman kokeilla eri jazzmaisia juttuja hieman mitä on tulut tässä kehiteltyä, niin jos sais tehtyä sopivaa taustaa itelle.
 
http://johnmusicnz.files.wordpress.com/2011/02/autumn-leaves.pdf
 
Tos ois autumn leavesin soinnut kitaraystävällisessä sävellajissa.

Spike: http://johnmusicnz.files.wordpress.com/2011/02/autumn-leaves.pdf
 
Tos ois autumn leavesin soinnut kitaraystävällisessä sävellajissa.
 
Kiitos paljon tuosta. Tuttu biisi tosin, jossakin sävellajissa oon biisiä tapaillut sillonkun vasta aloittelin kitaran soittoa. Tuo on todellakin hyvä sävellaji kitaralle, verrattuna siihen mitä itse soitin silloin. Hyvä biisi, vaikkakin ehkä hieman kliseinen, mutta ei haittaa, ei muuta biisin arvoa mihinkään.