Keikkapaikat ›

Kirjoitetaanpas nyt sitten ihan järkevää juttuakin tähän aiheeseen.
 
Se, että ihmetellään "että missä verkostoidutaan, missä käydään katsomassa, miten muut vetää" kielii jotain siitä, miten menneisyydessä tämän asian kanssa Turun nuorisotoimen musapiireissä ilmeisesti eletään. Niin pahalta kun se voi vanhan liiton janttereista tuntuakin, niin se kulttuuri on kuollut tai ainakin henkitoreissaan.
 
Ei ketään enää kiinnosta, miten "oman kylän kundit vetävät", jolleivat sitten satu olemaan henkilökohtaisesti ystäviä heidän kanssaan. Paikallisuus ei enää ole mikään myyntivaltti, jopa päinvastoin.
 
Musiikki on nykyajan nuorille niin arkipäiväinen ja globaali asia, että pelkällä keikalla ei yksinkertaisesti ole enää mitään itseisarvoa. Jos vielä 90-luvullakin oli ihmeellistä ja tarpeeksi, että näki lavalla yleensä jotain, niin ei todellakaan enää. Laatua ja nimekkäitä artisteja ne nuoretkin haluavat! Eivät junnut halua katsoa bändiä, josta kukaan ei ole kuullut, soittamassa kappaleita, joita kukaan ei ole kuullut, keikalla, jolle ei tule ketään. Pari kymppiä lisää vanhemmilta kinuamalla turkulaiset nuoret voivat hurauttaa kepeästi vaikka Gloriaan tai Nosturiin katsomaan ihan oikeita, kansainvälisiä bändejä.
 
Esimerkiksi juuri Nosturin keikat ovat yleensä hemmetin hyviä juuri sen laajan ikähaitarin takia: vanhempi rockpoliisikatsojakuntakin nauttii keikasta enemmän kun junnujen temmeltäminen permannolla luo esiintyjiin valtavasti lisäenergiaa ja vuorovaikutus yleisön lisääntyy. Sen takia siellä käydään.
 
Moni tästä varmaan vetää herneen nenäänsä, mutta annetaan nyt tulla: Turussa mättää ihan kaikki.
 
Ensinnäkin, yksikään keikkamesta tässä maassa ei elä vain alaikäisten rahoilla. Lutakko, Nosturi, Gloria, Tampereen Pakkahuone. Kaikki ovat mestoja, joihin alaikäiset ovat tervetulleita, mutta joissa myös täysi-ikäiset viihtyvät. Ja kaikki varmaan arvaavat miksi. Koska ne myyvät alkoholia. Nosturin, Glorian ja Lutakon taustalla on myös kaupungin rahaa ja silti niissä myydään keppanaa. Onko Turussa joku laki, joka kieltää tämän? Vimma ei ole missään vaiheessa ollut oma autonominen saarekkeensa Turun keikkaelämässä vaan on aina ollut kilpailuasetelmassa muiden keikkamestojen kanssa. Ja saanut pahasti selkäänsä. Lisäksi Vimma on aivan hemmetin epämukava mesta, jollet sitten satu olemaan itse lavalla.
 
Toiseksi, buukkaus. Se, mikä on 30-40 -vuotiaan nuorisotoimen työntekijän mielestä kovaa kamaa, ei taatusti ole sitä 14-17 -vuotiaan mielestä. Lähiöistä lavalle raahattu kahden pennin glam rock saattoi olla kova juttu joskus 1998, mutta voin ilmaisena vinkkinä kertoa, että se ei ole ollut sitä sen jälkeen. Järjestäkää vaikka Vimman sivuilla kysely, että mitä suomalaisia bändejä lavalla halutaan nähdä. Saatatte yllättyä. Tai avatkaa ovia ulkopuolisille keikanjärkkääjille.
 
Kolmas, markkinointi. Auran panimolla on taas alettu järjestämään keikkoja, mutta moniko niistä edes tietää? Ne kanavat, joita nuoret seuraavat on otettu todella tehottomasti ja virkamiesmäisesti haltuun. Itsekin sain tietää Panimon keikoista täysin vahingossa ja tunnen silti seuraavani Turun keikkaelämää varsin aktiivisesti. Eikä Auran Panimolla ole edes kunnon nettisivuja.
 
Että semmosta. Turha syyllistää yleisöä jos tarjolla on pelkkiä kilpailukyvyttömiä nevaribändejä ankeissa mestoissa eikä jakseta niitäkään markkinoida.
 
En nyt halunnut tällä kirjoituksella haukkua tai halventaa ketään, mutta näin turkulaisena muusikkona ja keikanjärkkääjänä halusin vain tuoda mielipiteeni keskusteluun. Minua harmittaa kaikki se hukkaan heitetty potentiaali, mitä Panimossa ja Vimmassa näen.
 
Enkä jaksanut oikolukea.
 
-Ville