| Aihe: Gibson Flying-V VS SG, ja pakkaa sekoittaa myös Les Paul | |
|---|
|
Viimme viikon stratoista vaihdetaan nyt merkkiä Gibsoniin.
Eli nämä kitarat vertailussa. Suurena Iommi ja Angus Young fanina SG olisi ykkös vaihtoehto. Tosin Flying-V lumoaa ulkonäöllä ja soundilla. Les Paul puolestaan on vain, no, ehkä maailman tärkein sähkökitara
Haluaisin tietoja monipuolisuudesta, käyttö mukavuudesta ja mahdollisista vioista. Kokemukset ovat parhaita.
Musiikki makuni menee välillä Santana - Metallica. Nyttemmin olen soittanut paljon juuri Black Sabbathia. Tosin myös bluessia on kiva soittaa, joten kitaran olisi taivuttava siihenkin. Jos jonkun näistä ostan, niin malli on mahdollisimman halpa Gibson (vai onko kallis Epiluuri parempi??).
Eli tiiviist; mikä näistä?
Elämä on, sullakin toivottavasti :-P |
 fox
10.04.2011 21:38:08 | |
|
rock ankka:
Eli tiiviist; mikä näistä?
Oletkos itse ollenkaan käynyt noita kokeilemassa, vai miks luottaisit _sun_ oman soitinvalinnan jollekulle "kolmannelle osapuolelle"..
Ite Carlos (Santana, that is) soitti alkuajat Gibson SG:lla, siirtyi sitten Gibson L-6S -kitaraan, siitä sitten painavampaan Yamahan SG 2000 -malliin josta seuraava olikin sitten Paul R.Smithin pikkupajassaan (silloinen tilanne) tekemään custom-keppiin, joka nykyään on valmistuksessa nimellä PRS Santana..
SG ja Flying V ei nyt hirveän erilaisia soundeiltaan ole, siis siltä ihan "perussoundilta" - molemmat on suht. keveitä mahonkirunkoisia kitaroita. LP taas, vähän toisenlaisesta puuvalinnasta, ja suuremmasta massasta johtuen, hieman toisenmoinen.
Mutta suosittelisin, että ihan itse käyt nyt ne "perustyypit" heittämässä kaikilla noilla kysymälläsi kitaroilla, niin suuntaviivoja saa hyvin siitä, mikä on sun omaan käteen se käyttökelpoisin? Sitten pääsee syvällisempään pohdintaan.
Aivan hyvin voi "budjettivaihtoehtona" heittämäsi Epiphonekin olla se "oikea" valinta. |
|
Ihan hyvälaatuista SG:tä saa kyllä niin uutena kuin käytettynäkin kohtuuhintaan ja ainakin itse pidän ko. mallista. Les Paul on selkeästi huonompi soittoergonomialtaan (toki joku voi tuostakin olla eri mieltä), mutta soundiltaan erilainen. En sano parempi, koska mielipidekysymys tuokin. Flying V, SG ja Explorer eroavat oikeastaan vain rungon muodon puolesta. Soundissa tai soitettavuudessa ei suurempia eroja mielestäni ole. Toki SG istuu noista parhaiten syliin jos istualtaan soittaa. |
|
SG ja Les Paul on kokeiltu. Jäi tosi ristiriitaiset tunteet. Les Paul ei räjäyttänyt mun maailmaa, mutta oli tasaisen hyvä kitara. SG oli soundiltaa paljon parempi, mutta kaulapainoinen. Molemmat olivat tosin epiluureja
käytettyä en osta. Olen soittanut pelkillä käytetyillä tähän asti, ja nyt saisi riittää.
Epiä en mielellään ostaisi, sillä tämä kitara saisi olla sellainen pitkäaikainen kitara. En usko että epit ainakaan 10 vuotta pysyy hyväkuntoisina??
Elämä on, sullakin toivottavasti :-P |
 ajs
10.04.2011 23:19:11 | |
|
Edullisemmissa Gibsoneissa on todella paljon hajontaa viimeistelyn laadussa yksilöiden välillä. Jonkin verran myös soundissa. Kannattaa siis testata itse niin monta kuin vain mahdollista. Yhden tai kahden musiikkiliikkeen tarjonnasta ei välttämättä löydy sitä oikeaa.
"Somehow - and this may sound farfetched - I have the feeling that all notes are contained in one." - Roy Buchanan |
fox
11.04.2011 01:33:39 | |
|
rock ankka: En usko että epit ainakaan 10 vuotta pysyy hyväkuntoisina??
Ja uskomus pohjautuu: ??
Jos sitä skebaa asiallisesti käsittelee, niin uso pois, kyllä se ihan "koossa ja toimivana" pysyy. Varsin hyvin uskoisin, että myöskin nää DaeWon-tehtaan Epiphonet ei tuossa mitään poikkeusta tee.
Tai sitten menee "samoilla lämpösillä" myös ne muunmerkkiset kiinalaiset..
Itellä on edelleen vuosmallin -72 japsi Epi Casino, sekä Koreassa Saein-tehtaalla tehty -99 LP Std Limited Edition, eikä niissä ole mitään huonokuntoisuutta ilmennyt. Käytöstä ja keikkailusta tulleita skraaduja ja normaalia kulumista kyllä, sekä muutama "isompi damage", tuohon Stankkuun olen vaihtanut esim. virikoneet "parempiin" kun orkkikset oli ottanu vähän itseensä.
SG-mallin kaulapainoisuus-myytti on täällä moneen otteeseen, kuvallisestikin, kumottu, mitä tulee noihin aitoihin Gibsoneihin. Ne on pikkuisen eri mahonkia esmerkiksi kuin nuo itästen maitten poikien tekemät. Eipä muuta.
Kymmenen vuotta kitaralle ei oo ikä eikä mikään, mikäli se on asiallisista puista kokoon kyhäilty, ja jotenkin tuntuu, että tuota Epiphonea vähän "ansiottomasti" dissaillaan, joko ihan tietämättömyydestä, siitä, että se sattuu olemaan "muodikasta" ja nettijutuista saa virikkeitä, tai ihan vaan siitä syystä, että se on tuon "kirotun" Gibsonin tytäryhtiö... =) |
|
Minä ottaisin varmaankin Gibbonin studio lespan.
plussat: Valmiiksi kunnolliset raudat ja puut.
miinus: Karvalakkimalli, eli puuttuupi silmäkarkit.
Soitettavuus ja saundi menee täällä blingbölibgin edelle jos joutuu valitsemaan.
niin ja ittellähän on tsekki-epi-lespa joka päivitysten jälkeen hyvä peli mutta ei kuitenkaan samaan saundiin pääse gibsonin kanssa... no eihän sitä yleisö tiedä tai huomaa:=)
ATTENTION! Kitaristi hakusessa Metallin gruuvaukseen!!! |
|
rock ankka: SG ja Les Paul on kokeiltu. Jäi tosi ristiriitaiset tunteet. Les Paul ei räjäyttänyt mun maailmaa, mutta oli tasaisen hyvä kitara. SG oli soundiltaa paljon parempi, mutta kaulapainoinen. Molemmat olivat tosin epiluureja
Ota ennemmin Gibson SG. Fadedit liikkuvat hyvin lähellä Epiphonen arvokkaampien mallien hintoja eivätkä ole samalla tavalla kaulapainoisia. Paremmat puutkin saat (mutta vähemmän silmäkarkkia).
rock ankka: En usko että epit ainakaan 10 vuotta pysyy hyväkuntoisina??
No jotain kytkintä voi joutua vaihtamaan, jakkia kiristämään ym. pikkuremppaa, samoihin töihin kyllä voi joutua kalliimpienkin merkkien kanssa.
Mutta ei ne puut siitä miksikään mene 10 vuodessa, paranevat vain ikääntyessään.
Rikkihakatut ja vänkyräkaulaiset kitarat ovat tietysti sitten oma lukunsa.
Les Paul vs SG vs V:
Onhan noissa soundissa eroa, Lespalla on paksuin soundi ja V:llä terävin. Mutta kyllä ihan millä tahansa noista soittaa ihan minkä tahansa mainitsemasi artistin musaa, ainakin soundin puolesta. Isommat erot tulevat soittajan sormista kuin noiden kitaramallien eroista.
Ota se, josta tykkäät eniten. |
|
rock ankka: käytettyä en osta. Olen soittanut pelkillä käytetyillä tähän asti, ja nyt saisi riittää.
Epiä en mielellään ostaisi, sillä tämä kitara saisi olla sellainen pitkäaikainen kitara. En usko että epit ainakaan 10 vuotta pysyy hyväkuntoisina??
Sä oot kuule niin pihalla kun van olla ja voi tässä asiassa. Harmi sinänsä koska tolla asenteella menee takuulla sulla parhaimmat kepit ohi. |
|
baba o riley: Sä oot kuule niin pihalla kun van olla ja voi tässä asiassa. Harmi sinänsä koska tolla asenteella menee takuulla sulla parhaimmat kepit ohi.
Pihalla kuin lumiukko.
had a rough night, and I hate the fucking Eagles, man...
The Big Lebowski |
Cosmic Ted
11.04.2011 09:32:13 (muokattu 11.04.2011 09:33:22) | |
|
baba o riley: Sä oot kuule niin pihalla kun van olla ja voi tässä asiassa. Harmi sinänsä koska tolla asenteella menee takuulla sulla parhaimmat kepit ohi.
Näinpä, kymmenvuotias kitara alkaa minun mielestäni vasta hiljalleen olla valmis. Puut ovat varmasti eläneet sen mitä elävät ja "auenneet". Hyvin pidetty ja säännöllisesti soitettu käytetty kitara on käytännössä aina parempi kuin vastaava uusi, varsinkin jos puhutaan laatusoittimista. Puihin liittyviä yllätyksiä ei enää tule ja lopullinen soundikin alkaa olla selvillä.
Aloittajalle suosittelen torin aktiivista seurailua tai vaikka ostoilmoituksen tekemistä. Mutta jos uusi pitää saada, niin ei siinäkään mitään pahaa ole. Pitäähän jonkun ostaa ne uudetkin laatusoittimet että käytettyjä riittää... |
|
kaljataiteilija: Pihalla kuin lumiukko.
:D pihalla kuin sulanut lumiukko |
 Izer
11.04.2011 10:50:05 (muokattu 11.04.2011 10:52:23) | |
|
Lienee tuo enemmän juurikin tuollainen fiilis/ulkonäkö/soittotuntuma-kysymys. Ainakin näin Les Paulin, SG:n kuin Explorerinkin omistajana tuo soundikysymyskin tuntuu olevan vähän päiväkohtainen. Aina jonain hetkenä joku tuntuu parhaalta ja toisena päivänä toinen. Enkä usko, että kukaan täällä pystyy levyltä sanomaan millä noista jokin juttu olisi soitettu, kun siihen vaikuttavat niin paljon vahvistimetkin ja muut kilkuttimet.
Soitettavuudeltaanhan Les Paul on minusta huonoin, jos mennään noille ylänauhoille, mutta muuten kai samapa se. Riippuen tietysti vähän onko ostamassa Gibsonia vai Epiä vai mitä, mutta ainakin Giballa Les Paulin kohdalla pääsee vähän vaikuttamaan vähän kaulaprofiiliin toisin kuin noiden muiden mallien kohdalla.
SG ei ole kaulapainoinen ainakaan, kun siihen laittaa kunnon hihnan. Les Paulit ovat aika kalliita, jos vertaillaan ns. standard-malleja.
Ja minusta Les Paulissa on eniten mojoa, siksi se on ykkönen minulla.
Got a six-string heartbeat |
 hevuorenmaa
11.04.2011 10:54:31 (muokattu 11.04.2011 10:56:51) | |
|
Ostin itse vähän aikaa sitten Gibson SG Stankun ja olen erittäin tyytyväinen. Ei ole kaulapainoinen ja todella hyvä ja kevyt soittaa. Mikitkin oli yllättävän kuumat. Aika Stonerhan toi on soundiltaan, kun vertaa EMG-mikitettyyn Eclipseen, mutta juuri sitä halusinkin.
Akustisesti ääni on Eclipseä voimakkaampi. Cleanit on yhtäaikaa tuhdit, mutta treblekkään kimaltelevat. Hyvä kitara. |
|
16 vuotta vanha (nuori?) Epiphone Les Paulini on vain parantunut ajan myötä. Toinen volume-potikka vähän rahisee käännettäessä ja menee siten vaihtoon, muuten kaikki alkuperäistä. Ja tällä kitaralla on soitettu todella paljon.
I started out with nothing, and I still got most of it left. - Seasick Steve |
|
SG:n, Flying V:n ja Les Paulin jopa saman aikaisesti omistaneena voin sanoa, että nuo ovat soittotatsiltaan, yleisfiilikseltään ja balanssiltaan niin erilaisia kitaroita, ettei niistä voi valita kuin käymällä kokeilemassa. Vahvistimesta tulevan saundin puolesta varmaankaan suurta eroa ei ole - SG varmaan vähän middlekkäämpi ja Les Paul tummempi, Flying V jotain siltä väliltä. |
|
Eli tällaista selvennystä nytten:
Enhän minä täysin käytettyä tyrmää, mutta mielellään uusi. Syy tähän löytyy ihan vaan fiiliksestä. Tiedän kyllä että hyvät kitarat on n 10 vuotta ja yli vanhoja, mutta silti. Olenhan minä tosin vuoden 96 stratoa katellut.
ja jotenkin tuntuu, että tuota Epiphonea vähän "ansiottomasti" dissaillaan, joko ihan tietämättömyydestä, siitä, että se sattuu olemaan "muodikasta" ja nettijutuista saa virikkeitä, tai ihan vaan siitä syystä, että se on tuon "kirotun" Gibsonin tytäryhtiö
Kaikista niistä teksteistä joita olen lukenut keskusteluissa on juuri tuo paistanut läpi. Varsinkin testaamani epin LP oli varsin laadukas. SG ei tosin sitten ollutkaan... ken ties huonoa tuuria??
Juttu menee niin, että SG tai V niin sitten tulee Gibson. Jos tulee lp niin se onkin sitten epiluuri (Kai)
Viedäänpä tätä keskustelua vielä uusille urille...
Mites Tokait. Laadukkaampia kuin epit? Kuinka alkuperäisiä verraten Gibsoneihin??
Elämä on, sullakin toivottavasti :-P |
|
rock ankka: Mites Tokait. Laadukkaampia kuin epit? Kuinka alkuperäisiä verraten Gibsoneihin??
Tokaita löytyy kahta sarjaa, halvempi sarja (esim. ALS ja ALC) on tehty Koreassa (ennen vuotta '10) ja Kiinassa (vuodesta 2010 alkaen) ja ne pyörii samassa hintaluokassa ja laadussa Epin Standard/Custom jne. sarjalaisten kanssa. Nuissa kiina-korea LP -kopioissa body taitaa olla leppää, eli siinä eroaa normaalista Les Paulista.
Kalliimpi sarja taas sit on Japanista, hinnat siellä tonnin paikkeilla ja ne ovat lähtökohtaisesti laadukkaampia (tosin aika mahdotonta tätä todeta) kuin Epiphonet. Niissä myös vastaavat puut kuin Gibsonin tuotteissa. Toki Tokailla on sitten parin tonnin soittimiakin mutta niitä ei taida juurikaan pyöriä Suomessa.
Ja tämä siis koski pääasiassa Tokain Lespoja. |
|
rock ankka: ...
Kaikista niistä teksteistä joita olen lukenut keskusteluissa on juuri tuo paistanut läpi. Varsinkin testaamani epin LP oli varsin laadukas. SG ei tosin sitten ollutkaan... ken ties huonoa tuuria??
Voi olla juuri sitä. Laatuvaihtelua on yksilöiden välillä. Kokeile muutama eri yksilö molempia, niin voi löytyä jotain karkeita, mutta luotettavia näkemyksellisiä suuntaviivoja.
Juttu menee niin, että SG tai V niin sitten tulee Gibson. Jos tulee lp niin se onkin sitten epiluuri (Kai)
Viedäänpä tätä keskustelua vielä uusille urille...
Mites Tokait. Laadukkaampia kuin epit? Kuinka alkuperäisiä verraten Gibsoneihin??
Gibson on Gibson ja Tokai ei ole. Siinäpä ero alkuperäisyyteen. Nimenomaan Tokain LP-malleja on moni kehunut, ja ihan päteviä pelejä on olleet ne mitä itse olen päässyt soittamaan. Nettimielipiteen mukaan ALC- ja ALS- mallit, jotka ovat E-Koreassa tehtyjä, ovat vähemmän laadukkaita kuin LC- ja LS-mallit (Japaniasta). Taaskin, kokeilemalla selviää. Mitä tulee rock-uskottavuuteen, niin sitä on varmasti Tokaissa yhtä paljon kuin Epissä ja Gibsonissakin.
EDIT: hitautta
... |
|
(Sorry... Puhelimella ei voi lainata :D)
Niin jäi vähän auki toi materiaalien ero. Eikös kunnon lespa ole mahonkia? Kyllä kai toi puiden ero jotenkin myös soundiin vaikuttaa
Elämä on, sullakin toivottavasti :-P |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
