Kitarat: kitarakamat ›

Osaako joku kertoa, miten VOS 59:n kaulaprofiili eroaa tavallisesta 50's -kaulaisen stankun tai traditionalin profiilista vai eroaako mitenkään?

horseface: Osaako joku kertoa, miten VOS 59:n kaulaprofiili eroaa tavallisesta 50's -kaulaisen stankun tai traditionalin profiilista vai eroaako mitenkään?
 
VOSissa on kai rounded-profiili. Se on paksuin Gibsonin kaula. Puhutaan tutummin pesäpallomailan puolikkaasta.
 
50's ja 60's-profiilit puolestaan ovat muodoltaan lähinnä soft-v ja u. Niiden välinen paksuusero ei ole kovin suuri.

LaMotta: VOSissa on kai rounded-profiili. Se on paksuin Gibsonin kaula. Puhutaan tutummin pesäpallomailan puolikkaasta.
 
50's ja 60's-profiilit puolestaan ovat muodoltaan lähinnä soft-v ja u. Niiden välinen paksuusero ei ole kovin suuri.
 
Ahaa, itse olin luullut, että VOS '59:n kaula olisi ohuempi kuin Vos 56-58:ssa.

LaMotta: VOSissa on kai rounded-profiili. Se on paksuin Gibsonin kaula. Puhutaan tutummin pesäpallomailan puolikkaasta.
 
50's ja 60's-profiilit puolestaan ovat muodoltaan lähinnä soft-v ja u. Niiden välinen paksuusero ei ole kovin suuri.
 
Mun kokemus olisi, että niiden paksuusero vaihtelee. Viimeksi kun asiaan tuli tutustuttua, niin 50's oli ohentunut viidenvuoden takaisista. Silloin 50's oli lähempänä vos kaulan paksuutta kuin ohutta 60's kaulaa - ei tosin ihan yhtä paksu, mutta lähempänä.
 
Mulla on ollut siis 50's stankku 2005, 60's stankku 2004, ja kolme paksukaulaista vossia.
 
Miksi sitten 50's ja 60's kaulatyypit ovat lähentyneet toisiaan? Itse veikkaisin tuohon, että kaulojen suuri paksuusero haittasi Gibsonin kaupankäyntiä - monet olisi halunneet 60's mallin, mutta ainakin Suomessa myynnissä tuntui olevan 4-5 paksukaulaista yhtä 60's mallia vastaan.
 
Moneen käteen 50's tuntui liian paksulta ja 60's kaulaiset tuntuvat olevan kriittinen ominaisuus usealle. Jos ei muuta, niin tällä lienee kaupan klousausta hidastava vaikutus, mikä sekin maksaa kaupan alalle.
Nyt kun ero on vähäinen, voi asiakkaalle helpommin myydä kumman vain mallin joka sattuu kaupassa muuten asiakasta miellyttämään.

FensonGibder: Mun kokemus olisi, että niiden paksuusero vaihtelee. Viimeksi kun asiaan tuli tutustuttua, niin 50's oli ohentunut viidenvuoden takaisista. Silloin 50's oli lähempänä vos kaulan paksuutta kuin ohutta 60's kaulaa - ei tosin ihan yhtä paksu, mutta lähempänä.
 
Mulla on ollut siis 50's stankku 2005, 60's stankku 2004, ja kolme paksukaulaista vossia.
 
Miksi sitten 50's ja 60's kaulatyypit ovat lähentyneet toisiaan? Itse veikkaisin tuohon, että kaulojen suuri paksuusero haittasi Gibsonin kaupankäyntiä - monet olisi halunneet 60's mallin, mutta ainakin Suomessa myynnissä tuntui olevan 4-5 paksukaulaista yhtä 60's mallia vastaan.
 
Moneen käteen 50's tuntui liian paksulta ja 60's kaulaiset tuntuvat olevan kriittinen ominaisuus usealle. Jos ei muuta, niin tällä lienee kaupan klousausta hidastava vaikutus, mikä sekin maksaa kaupan alalle.
Nyt kun ero on vähäinen, voi asiakkaalle helpommin myydä kumman vain mallin joka sattuu kaupassa muuten asiakasta miellyttämään.
 
Tuolla keskustelua ja mittaustuloksia aiheen tiimoilta:
 
http://www.mylespaul.com/forums/his … -r9-r0-neck-profile-comparison.html

Tällaisia kaulan mittoja löytyi LP-forumilta. Eli Gibsoneissa näyttäisi olevan paksuudessa melkonen toleranssialue saman mallisarjankin kitaroissa.
 
R7: .902, .937, .921, .921
R8: .929, .912, .951, .885
R9: .921,. 913, .932
Classic: .764, .780, .752
 
Classic on siis asiaa tuntemattomalle 60's neck.

jii.haanpaa: Intternetskusta löytyvien esimerkkien perusteella noi '59 plain topit ovat varsin persoonallisia, selkesästi eri levelillä kuin sellainen tasasyinen '58. Omaan silmääni jokseenkin parasta mitä rahalla saa. En ole mikään suurin tasapaksun ja oppikirjamaisen bookmatched leiskan ystävä.
 
Ja mä alan olla jo vähän kyllästynyt loimukansiin, vissiin liikaa pällistellyt kitarapornoa netistä. Joskus ne oli olevinaan hienoja mutta kauhean sotkuisen näköiseksihän ne jarrutusjäljet vain kitaran tekee. Plain top on parempi. Jonakin päivänä tekin huomaatte.

Yhteenvetona kaulaprofiilikeskusteluun voinee todeta, että ei auta kuin kokeilla.

LaMotta: Tällaisia kaulan mittoja löytyi LP-forumilta. Eli Gibsoneissa näyttäisi olevan paksuudessa melkonen toleranssialue saman mallisarjankin kitaroissa.
 
R7: .902, .937, .921, .921
R8: .929, .912, .951, .885
R9: .921,. 913, .932
Classic: .764, .780, .752
 
Classic on siis asiaa tuntemattomalle 60's neck.
 
oon nähnyt netissä R7sta mitattavan jopa melko tasan tuuman paksuisia pölkkyjä, siinä on eroa esim. tuohon .902 jo ihan tuntuvasti (puhumattakaan esimö profiilista yms. vaikeammin mitattavista asioista).

Jep, mä väittäisin, että yhdessäkään käpistelemässäni R7:ssa (oma, kaverin oma ja ennen hankintaa muutama eri kaupan seinällä roikkunut) ei ollut toisen kanssa samanlainen kaula; ei profiilin tahi paksuuden osalta. Melko isoja toki kaikki, mutta vaihtelua on.

Gibsonin tehtaalla taidetaan veistellä kauloja aika lailla fiilispohjalta käsin......ei anna kuvaa kovinkaan laadukkaasta tuotannosta. Kymmenesosamilliluokka olisi hyväksyttävissä, kymmenesosatuumaluokka on toleranssialueena melko laaja.
 
Oman Classicin kaulan paksuus on 1.nauhalta näköjään 20,2mm eli 0,795". Kyllähän tuollainen 1" on kaulaksi jo aikamoinen pesäpallomailan puolikas. Tietysti jos käpälä on kookas niin ei kai sillä ole niin väliä?
 
Kansiasiaan otan kantaa niin, että vain lievästi loimukas Classicin perä on kieltämäti rauhallisuudessaan melkoisen tyylikäs. Tiikerikuvio on omaan silmääni liian psykedelinen.

mvirta: ...Plain top on parempi. Jonakin päivänä tekin huomaatte.
 
Tiedä sitten kenelle tuo pallo oli heitetty, mutta kun itse etsin omaa plain toppiani (R8), niin väkisinkin joutui huomaamaan sen, mistä phoorumeillakin on puhuttu. Tänne perälle ei oikein hyvän näköisiä kansia pahemmin eksy. Tarjonta näyttää intternetskun mukaan olevan paljon parempaa ja monipuolisempaa suurien vesistöjen toisella puolella. Täältä löytyy lähinnä sitä tasa- ja harvasyistä tavaraa, jossa ei tapahdu kertakaikkiaan mitn. Minä ainakin arvosta plain topissakin jonkinlaista tunnistettavuutta. Varmaan sama koskee leiskakansiakin.
 
Noista kaulan profiileista sen verran, että metsästyskaudella tuli noita hypisteltyä useampiakin eri aikoina, mutta myös rinnakkain. Kuten jo onkin sanottu, niin yllättävän suuria eroja oli kaulaprofiileissa, mutta myös akustisessa saundissa. Eihän noilla asioilla tällaiselle soittotaidottomalle kamanysvärille ole mitään merkitystä, enkä mä osannut niitä paremmuusjärjestykseen laittaa, mutta erot oli helppo bongata.
 
Omiin käpäliin sitten loppujen lopuksi jäi 2005 R8, "pitokitara".

LaMotta: Gibsonin tehtaalla taidetaan veistellä kauloja aika lailla fiilispohjalta käsin......ei anna kuvaa kovinkaan laadukkaasta tuotannosta.
 
Itteäki ihmetyttää että sieltä laitetaan kaulaa tarjolle hiukan tollai että mitä kulloinkin sattuu verstaalla syntymään. Luulis nyt sentään että yhden mallin pitäis olla melko yhdenlainen. Eikö Gibsonilla ajatella ollenkaan ostajia (ja kauppiaita) jotka tilaavat kitaran sen perusteella, miltä kyseinen malli on tuntunut aiemmalla kerralla.

ReBeat: Itteäki ihmetyttää että sieltä laitetaan kaulaa tarjolle hiukan tollai että mitä kulloinkin sattuu verstaalla syntymään. Luulis nyt sentään että yhden mallin pitäis olla melko yhdenlainen. Eikö Gibsonilla ajatella ollenkaan ostajia (ja kauppiaita) jotka tilaavat kitaran sen perusteella, miltä kyseinen malli on tuntunut aiemmalla kerralla.
 
En ole asiasta ihan sata varma, mutta eräs suomalainen Gibson-dealeri on kertonut, että noi kaulat veistetään kirjaimellisesti käsin. ELi jos ne vuollaan jollain sabluunalla niin kyllähän profiili tulee oikein mutta paksuus voi vaihdella. Luulisi noinkin perinteikkään valmistajan pystyvän tasaisempaan työhön.
 
Ilmanko ne kopiot pitää tehdä paremmin, että saavat jalansijaa ):
 
Fender American Standard Stratocasterin kaula on näköjään 1.nauhalta tasan 21mm. Kahden meksikolaisen Fender Telecasterin vastaaavat 21,3mm ja 21,5mm.

Sinua varten Gibsonin CNC -koneet jauhaa liukuhihnallaan Melody Makereita ja Les Paul Junioreja millintarkalla koneistuksella. Saat varmaan juuri sellaisen kun ennenkin. Toiset taas tykkää enemmän ihmisten tekemistä kitaroista.

LaMotta: ...Luulisi noinkin perinteikkään valmistajan pystyvän tasaisempaan työhön.
 
Varmasti pystyisikin, jos niin haluaisivat. Toleransseilla ja tasalaatuisuudella on merkitystä vain silloin kun niihin pyritään. Itse en ymmärrä miksi käsinveistellyn kaulan pitäisi totella jotakin millin kymmenesosia. Hyvä vaan, että antavat custom shopin rojuille vähän enemmän vapauksia olla persoonallisia.
 
Liukuhihnatehtaat myyvät halukkaille tasapäistettyä tavaraa vaikka tuhansien kitaroiden erissä, joten jos tällaista haluaa, niin ainakin tavaraa on tarjolla perhanasti.

Jos Custom Shopin tuotannon filosofia on persoonallisuus, niin mikitkin vissiin käämitään perstuntumalla. Joten ei kai tuossa mallistossa voi olla sitten mitään omaa soundiakaan?

LaMotta: Jos Custom Shopin tuotannon filosofia on persoonallisuus, niin mikitkin vissiin käämitään perstuntumalla. Joten ei kai tuossa mallistossa voi olla sitten mitään omaa soundiakaan?
 
Ainakin oma korva väitti, että CS pauleissa todellakin on enemmän soundillista vaihtelua kuin esim Gibson USAn tuotteissa (lähinnä 2008 std oli vertailupenkissä), siitäkin huolimatta, että mikit tulee noissa perusvosseissa hihnalta. Hyvä niin.
 
Mikit kun käämittiin ihan tosissaan perstuntumalla silloin kuin historic-sarjan esikuvia tehtiin, niin olisipas se melko typerää puhua jostakin absoluuttisesta mallikohtaisesta soundistakaan.

jii.haanpaa: Ainakin oma korva väitti, että CS pauleissa todellakin on enemmän soundillista vaihtelua kuin Gibson USAn tuotteissa. Hyvä niin.
 
Mikit kun käämittiin ihan tosissaan perstuntumalla silloin kuin historic-sarjan esikuvia tehtiin, niin olisipas se melko typerää puhua jostakin absoluuttisesta mallikohtaisesta soundistakaan.
 
OK. Tulipa tällainenkin näkökohta esillle.
En mää avostele CS-mallistoa.
Omissa työkaluissakin on "käsintehdyt"-mikit. Mutta on ne sentään yleismittarilla johonkin specifiin arvoon käämitty :)
Ja LP on hieno kitara. Malliltaan eräs 'klassikoista.' Referenssi.