Aihe: Sanat: Lavastaja 1 | |
---|---|
![]() 29.03.2011 22:33:04 | |
Miulle kolahti nyt täysin nämä Magyar Possen sävelet, jo toinen heidän kappaleensa. mikä innoitti kirjoittamaan.. http://www.youtube.com/watch?v=FYUBdwVoUqA&feature=related ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Eilen kirjoittelin illalla tämmöinen runon ja laululyriikan sekasikiö improvisoinnin Lavastaja (28.3.2011) ei saa varastaa kenenkään omaa koskettaa milloinkaan samettia joka verhoaa hänen vartaloaan hänen kuristettua uumaa silloin esirippu putoaa ja kimppu ruusuja katoaa yöhön sä poimit niitä yksitellen olet narri ja pelle näyttämöllä sekosit sametista, kosit pelkkää samettia, ahne kun olit, ahneeksi kun tulit sametille, sametille ei saa kumartaa kauneutta varastaa kenenkään omaa samettia joka verhoaa hänen vartaloaan tai pitsistä korsettiaan silloin rakkaus huutaa sä riuhdot kuuta näyttämölle olet narri ja lavastaja vain hetken rakastaja näyttelijän laulu ja kuiskaajan nauru silloin esirippu putoaa ja kimppu ruusuja katoaa yöhön sä poimit niitä yksitellen olet narri ja pelle näyttämöllä sekosit sametista, kosit pelkkää samettia, ahne kun olit, ahneeksi kun tulit sametille, sametille aplodit ja kumarrus sametille aplodit ja kumarrus sametille esiripun takana kumarrus lavastajalle -merja ritala- Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
![]() 03.04.2011 11:35:29 | |
Upea teksti. Itsellekin tuli joitan mielikuvia tuosta videosta. Pitäisiköhän seuraava lyriikkakisa tehdä jonkun vidon pohjalta ? Olisi jännä nähdä miten eri ihmiset näkevät saman tilanteen. | |
![]() 03.04.2011 17:29:17 | |
Niin, mikä toimii kenenkin kohdalla. Tuo voi olla hyvä idea, mitä ehdotat. Varmaan joku on ihmetellyt, kun laitan usein jonkun musiikkikappaleen, mistä olen saanut inspiksen sanoihin. Luulen, että osittain toimin noin, koska en osaa soittaa, enkä säveltää. Toimii musiikki pohjana ja joskus jopa rytminä sanoille. Vaikka sitten lopputulos, ei viittaa mitenkään siihen suuntaan. Tässä eroaa, se minkä koen runona, runoja en oikeastaan kirjoita musiikkia kuunnellen (vain harvoin), vaan usein se vaatii hiljaisuuden, ja paljon muuta. Tässä on käynyt se harmillinen juttu kun kävin kokeilemaan/opettelemaan laululyriikkaa noin kolme vuotta sitten. On minun vaikea nyt palata runojen pariin. Runot vaativat myös paljon joutilaisuutta, sekä lukemista, eikä siihen ole nyt aikaa. Minulla on olut kohta kolme vuotta kesken runokirjaluonnos joku ystävistäni sanoi, että hän ei erota, mikä on sinun laululyriikkaa ja mikä runoutta. Minä kyllä erotan hyvin! Tiedän, että lauluteksteissäni on liikaa runollisia elementtejä, siitä saan kritiikkiä, mutta pääni toimii vain niin, enkä voi tehdä toisin perusjuttuani. Muutoin voi itseään kehittää koko ajan. tulipa pitkä vastaus... Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)