| Aihe: Pastoriuksen basismi | |
|---|
|
Hypeä vai ei?
Itse en ole saanut makua hänen bassotteluunsa. Ei juuri nappaa soundi eikä säestämättömyys (= soittelee omiaan tukematta biisiä) ja mies ei sitten groovaa yhtään.
En minä muuten, mutta eräs arvostamani roots-musikantti kehui Jacon Joni Mithell-yhteistyötä ja se onkin parasta kuulemaani Jacoa. Tosin nuo Jacon jutskat olisi joku tummempi kaveri vedellyt akustisella vähemmillä kiemuroilla.
Asiasta on ennenkin taitettu peistä tuolla basso-osastolla, mutta ajattelin, että täällä jazzissa kuullaan asiat kokonaisuuden osalta analyyttisemmin.
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=35&t=74160&o=0
Sitä minä vaan, että onko sillä keisarilla niitä vaatteita? |  sub zero
18.03.2011 19:33:30 (muokattu 18.03.2011 19:38:43) | |
|
uusikaveri: Sitä minä vaan, että onko sillä keisarilla niitä vaatteita?
Todellakin on! En ole koskaan kuullut niin maukkaita sähköbassolinjoja kuin "Teen Town" ja "Palladium" WR:n Heavy Weather -levyltä.
Samalta aikakaudelta muita bassosuorituksia on esim. WR:n "Cucumber Slumber" (Alphonso Johnson) ja Pat Metheny Groupin "Jaco" (Mark Egan), jotka ovat mainioita, mutta eivät lähelläkään Pastoriusta. Stanley Clarken soitto taas on niin eri tyylistä, että siihen en jaksa verrata.
a gypsy woman told my mother before i was born you have a boy chile comin' gonna be alemman tason mies | |
Tsekkasin heti mainitsemasi Jacon kipaleet sekä 'Cucumber Slumberin', jolla Alphonse Johnson soittaa ja olisin juuri päinvastaista mieltä.
Kuulen asian, siten, että Johnsonin riffissä on rakenne; alku ja loppu kun taas koen Jacon kelailevan asteikkoa eestaas rytmisesti epämääräisesti sisältäen ehkä hienouksia, joita en vaan yksinkertaisesti hiffaa.
Ennen ketjun alkua psyykkasin itseäni kuuntelemalla Weather Reportin 'Mr. Gonen, joka suoraan sanoen on varsin mitäänsanomaton tekele. Ero oli varsin selkeä kun nyt kuunteli tuon Mysterious Travellerilla olevan 'Cucumber Slumberin', vaikka aikoinaan en tuosta levystä niin pitänytkään ja juuri siihen levyyn lopetin Weather Reportin seuraamisen.
Varsinkin kun Zawinul luopui Miroslav Vitousista, jonka Weather Report-soittoa pidän tosi jäntevänä, muutamaa kertaluokkaa Jacon soittoa kiinnostavampana. | |
uusikaveri: Kuulen asian, siten, että Johnsonin riffissä on rakenne; alku ja loppu kun taas koen Jacon kelailevan asteikkoa eestaas rytmisesti epämääräisesti sisältäen ehkä hienouksia, joita en vaan yksinkertaisesti hiffaa.
Ehkäpä voit silti ymmärtää Jacon suuruutta sitä kautta, miten hän on vaikuttanut muihin muusikoihin. Paska soitto harvemmin jättää jäljet soittamisen historiaan.
Ennen ketjun alkua psyykkasin itseäni kuuntelemalla Weather Reportin 'Mr. Gonen, joka suoraan sanoen on varsin mitäänsanomaton tekele. Ero oli varsin selkeä kun nyt kuunteli tuon Mysterious Travellerilla olevan 'Cucumber Slumberin', vaikka aikoinaan en tuosta levystä niin pitänytkään ja juuri siihen levyyn lopetin Weather Reportin seuraamisen.
No tässä asiassa noudattelet selvästi yleistä mielipidettä. Jotkut kuitenkin pitää vielä "Night Passagea" hyvänä levynä, mä en niin innostunu siitäkään.
a gypsy woman told my mother before i was born you have a boy chile comin' gonna be alemman tason mies |  Bolt Shooter
19.03.2011 01:42:01 (muokattu 19.03.2011 01:48:45) | |
|
Tosin nuo Jacon jutskat olisi joku tummempi kaveri vedellyt akustisella vähemmillä kiemuroilla.
Ootko nyt satavarma tuosta? Kaikkihan me hiukan tummemmat tai vaaleemmat kaverit soitetaan ne Jacon jutut paljon paremmin kuin mies itse koska ollaan treenattu ja siinä sivussa kompataan vielä bändiä paljon paremmalla asenteella. Kysymys on helppo ja se on miksi? Vastaus on helppo, koska Jaco ne jutut keksi.
Ehkä sun ei kannata sähköbasisteja kuunnellakaan, ne on yleensä tosi tylsiä. John Patituccikin olis äärettömän tylsä sähköbasisti, jollei osais juuri ja juuri sitä kontraa soittaa. | |
Bolt Shooter: Ehkä sun ei kannata sähköbasisteja kuunnellakaan, ne on yleensä tosi tylsiä. John Patituccikin olis äärettömän tylsä sähköbasisti, jollei osais juuri ja juuri sitä kontraa soittaa.
Pöh, Patituccin soitossa viis/kuuskielisellä on just sopivasti sitä tilua
a gypsy woman told my mother before i was born you have a boy chile comin' gonna be alemman tason mies | |
sub zero: Ehkäpä voit silti ymmärtää Jacon suuruutta sitä kautta, miten hän on vaikuttanut muihin muusikoihin. Paska soitto harvemmin jättää jäljet soittamisen historiaan.
Mihin? Miten? Osaatko antaa vinkkejä, jotta tällainen tumpeloaloittelija voisi vaikka yrittää hakea yhtäläisyyksiä tms.
Olipa kerran Ihmemies, Teräsmies ja Batman - samassa baarissa... | |
uusikaveri:soundi eikä säestämättömyys (= soittelee omiaan tukematta biisiä) ja mies ei sitten groovaa yhtään.
Onhan tää provoa, onhan!? | |
Onhan tää provoa, onhan!?
Veit jalat suustani ! | |
Niinpä niin, näyttää siltä, että takkiin tulee, vaikka eihän tämä mikään kisa olekaan. Näyttää siltä, että maailmankaikkeudessa vallitsee rikkumaton näkemys Jaco Pastoriuksen neroudesta.
Ymmärrän varhaisen poismenon jälkeiset kaanonit, mutta luotin aikalaishistoriaan ja tutkailin vanhoja Down Beat-lehtiä. Turhaan.
Jaco Pastoriuksen ensimmäinen soololevy saa ylistystä ja neljä tähteä. Ylistystä saa hänen soittotekniikkansa sekä eritoten sävelkynän erinomaisuus unohtamatta sovitustaitoja. Sellainen yksityiskohta on mainittava, että arvioija ei ymmärtänyt Portrait of Tracyn merkitystä vaan piti sitä pelkänä teknisenä taidonnäytteenä.
Ei löytynyt tukea hieman vanhemmasta tummaihoisesta kontrabasististakaan (Percy Heath), joka mutisee kuunneltuaan Blindfold Testissä Punk Jazzin, että kyllä kaikki oppivat luettelemaan aakkoset nopeasti edestaas, mutta runoutta syntyy vasta kun poimitaan oikeat kirjaimet mielekkääseen järjestykseen, mutta antaa silti kappaleelle kolme tähteä sen musiikillisten ansioiden vuoksi.
Löytäessäni transkription Amerikasta en voinut kuin ihmetellä miten nelikielisestä bassosta saa irti niin paljon. Niin paljon, että transkriptio ei mahdu yhdelle bassoviivastolle vaan vaatti selvyyden vuoksi toisen alle. Valitettavasti kuunneltuna kappale oli pettymys vaatien ilmeisesti tarkemman korvan harmonian hienouksiin.
Loppujen lopuksi on kai myönnettävä, että Jacolla on vaatetus, jota yleensä pidetään upeana, mutta minä kuulen sen vain ärsyttävänä tuputuksena. Rangaistuksena kuuntelin Pharoah Sandersin Black Unity-levyä, jossa kaksi kontrabasistia (Cecil McBee ja Stanley Clarke) soittavat kiehtovasti toisiinsa limittyviä linjoja.
Epäilin jopa fretless-allergiaa, mutta satuin sitten löytämään tämän Alphonse Johnsonin pehmeäsointisen pätkän.
http://www.youtube.com/watch?v=VbF5RXj0vgM&feature=related | |
-Jonkun blindfold testin perusteella Heathin veljeksille ei kelvannut mikään
-Pioneerien tuotteet on aina pioneerituotteita, enemmän tai vähemmän. Perässähiihtäjät poimii hedelmät, mutta jonkun on istutettava puu.
Neljännessuomalainen basistimme ei välttis ollut maailman PARAS, mutta yksi TÄRKEIMMISTÄ.
6-stroke troll. | |
Jaco kulki omassa sarjassaan ja hänen soittonsa ei vanhene koskaan. Pitääpä kuunnella aamulenkillä taas Bright Size Life :)
Ei se absoluuttinen totuus ole, mutta lähes järjestelmällisesti olen oikeassa asian kuin asian todellisesta jamasta. - jazzmies 2011 - | |
En mä usko että kaikki niin välttämättä rakastavat Jacon soittoa, kuten kenen tahansa muunkaan soittoa. Aina ne mielipiteet jakautuvat, varsinkin jos on yhtään taiteellista tai esteettistä statementia mukana.
Luvalla sanoen kysymyksen asettelu oli alun perin se, "onko keisarilla vaatteita", ts. "onko se oikeasti hyvää". Jollei itse pidä jostain, miksi hakea tukea sille sitä kautta että joku todistaisi sen kategorisesti huonoksi? Toteaa vain että se ei puhuttele omaa musiikillista näkemystä tai makua, ja jos haluaa artikuloida asian tarkemmin, voi eritellä mikä siinä ei omasta mielestä toimi. | |
Petrin edellä oleva oikeaan osunut kommentti sai minut vielä yrittämään selvittämään itselleni mikä siinä Pastoriuksen basismissa mättää. Siinähän ei pitäisi olla teknisesti mitään vikaa. Maailman tarkimmat 16-osat sanoo Pete Erskine, uskomaton melodian ja harmonian taju, täydellinen intonaatio ylistävät muut.
Kuunnellessani Hejiraa asia hieman valkeni, sillä soundissa tuo yletön naukuva vibraatto tuntuu rasittavalta. Pastoriuksen säestämissä(?) kappaleissa tuntuu olevan kaksi tähteä: vokalisti ja basisti, jolla tuntuu olevan oma show menossa, sillä niin kappaleen rakenteesta irralliselta basistin soitto kuullostaa. Ja sellaiseksi minä koen Pastoriuksen soiton lähes koko ajan.
Asia selvisi minulle kuunnelessani kappaletta Blue Motel Room, jossa Chuck Domanicon akustinen hyväilee pehmeän perinteisesti kappaleen sointurakennetta.
Mutta koska kerran Jazzmieskin antaa synninpäästön Pastoriukselle, niin minun ohjelmaversiossani se vika on, vaikka kiva olisi vertailla alkuperäistä Bright Size Life vuoden 2000 akustisella bassoteltuun live-versioon.
Tuossa olisi vielä klippi ajoilta, jolloin Weaher Report-miehet olivat nuoria ja bassoissa oli Miroslav Vitous.
http://www.youtube.com/watch?v=LhZmqR-fHm0 |  Epämuusikko
28.03.2011 15:53:59 (muokattu 29.03.2011 09:48:37) | |
|
uusikaveri: Kuunnellessani Hejiraa asia hieman valkeni, sillä soundissa tuo yletön naukuva vibraatto tuntuu rasittavalta. Pastoriuksen säestämissä(?) kappaleissa tuntuu olevan kaksi tähteä: vokalisti ja basisti
Sen takia hän senkin pestin sai. Hejira on mahtava levy.
jolla tuntuu olevan oma show menossa, sillä niin kappaleen rakenteesta irralliselta basistin soitto kuullostaa. Ja sellaiseksi minä koen Pastoriuksen soiton lähes koko ajan. Paska homma :)
ai jaa mun mielestä billy sheehan on parempi kuin jaco pastorius. haha Ulos.
6-stroke troll. | |
Eihän siitä Pastorista tarvitse pitää, jos sen soitossa jokin omasta mielestä mättää. Makuasioitahan nämä... Itse kyllä pidän kaverin melodiantajusta, joka oli omaa luokkaansa 70-luvulla. Weather Reportilla Pastorius oli parhaimmillaan, kun Zawinul piti miestä jonkin verran aisoissa. Esim. Havona on mulle edelleen niin painavaa meininkiä että oksat pois. Pastoriuksen soololevyistä en kuitenkaan innostu. Mulle Pastorius oli parhaimmillaan sivumiehenä tai bändin jäsenenä, mutta soololevyillä mentiin ehkä jonkin verran hutun puolelle. Sitten on näitä Japan-painoksia joistakin varhaisista projekteista, joilla selvästi ratsastetaan Jacon myöhäisemmällä maineella ( esim. Paul Bleyn "Jaco"), ja niillä on aika omituista haahuilua. Ei hyvä..
Miroslav Vitous ei mulle ollut parhaimmillaan WR:n levyillä, vaan miehen myöhempi soolotuotanto on enemmän mieleen, esim. Miroslav Vitous Groupin eka ECM levy 80-luvun alusta, jota ei jostain syystä saa CD:nä. Siinä oli hyvä bändi ja Kenny Kirklandin pianonsoitto hienoa.
Muita hyviä sähköbasson soittajia on minusta aika vähälle huomiolle jäänyt Jimmy Johnson ja tekniikkavirtuoosi Hadrien Feraud, josta voisi tulla kova nimi, kun vähän kypsyy :) | |
ai jaa mun mielestä billy sheehan on parempi kuin jaco pastorius. haha | |
Vaikka kiivas keskustelu on ohitse, ajattelin laittaa jakoon pari löytämääni mielenkiintoista lähdettä, jos joku ei ole törmännyt niihin aiemmin.
Joni Mitchellistä löytyi kiva artikkeli, lähinnä hänen käyttämistään erikoisista virityksistä, mutta sivulauseessa hän toteaa Hejirasta, että vaikka hän itse halusi ison bassosoundin levylle, niin Pastorius halusi nostaa bassoa niin pintaan miksauksessa, että Mitchell tunsi olevansa basistin taustalaulaja.
http://www.acousticguitar.com/issues/ag44/CoverStory.shtml
Sitten on tämä islantilaisen fanin, Sigurdorin ja maailmanluokan muusikoiden avustamana tehty analyysi Havonasta. Ohessa myös ylistytä Pastoriuksen kaikkivoipaisuudesta sähköbasson soitossa.
http://siggidori.posterous.com/havona-jaco-pastorius | |
Yleensä nuo basistivetoiset levyt ovat osoittautuneet tylsiksi ja ne on kuultu muutaman kerran jälkeen, minkä jälkeen jäävät hyllyyn pölyttymään. Mieluummin kuuntelen levyjä, joissa nämä bassosankarit ovat taustajoukoissa oli sitten kyseessä Marcus Miller, Victor Wooten, Stanley Clarke tai sitten Pastorius. Toki Pastoriuksen kompit ovat melko Groovaavia esim vaikka Chickenissä. Eihän Chickenin peruskomppi ole ylitsepääsemättömän vaikea, mutta siihen svengin saaminen on. | |
Katselin tuon Chickenin yhden version täältä.
http://www.youtube.com/watch?v=lwhkPSEXs1Q
Siinä kuunnellessani ja kommentteja lukiessani tajusin ongelman ytimen kohdallani. Minulla oli ollut kaistanpäästösuodin asennossa jazz ja funk.
Vääsin suotimeen asentoon proge ja kaikki asettui kohilleen. Virtuoosimainen tekniikka, nopeus, oteleaudan käyttö koko pituudeltaan, tauoton soittotyyli, tavanomaisen välttely, rajoja rikkova äänen kuljetus. Aivan mahtavaa.
Nyt ymmärrän tuon groove-aspektinkin. Ilman muuta Pastoriuksen soitto groovimmasta päästä maailmassa, jossa Moneyn bassoriffi on parhautta. Eikä tietysti pidä groovata liikoja, sillä "taskussa oleminen", "kävelyllä" tai "koukutus" taitavat aiheuttaa progeleirissä syytöksiä yleisön kosiskelusta.
Ilman muuta Pastorius kuuluu samaan valiojoukkoon kuin Pohjola, Patitucci, Sheehan, Egan, Manring, Bailey, Hellborg. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
