Aihe: Selluloosalakan ohentimet | 1 |
---|
|
Tinneri. Jep. Mutta mun tinnerikanisteri on opistolla lukkojen takana enkä viitisisi maksaa seitsemää euroa litrasta (en tartte kuin desin tai kaksi. Tässä on tarkoitus vaan lakata Diccolla yksi kerros mahonkirungon pintaan, jottei se keräisi paskaa. Myöhemmin filleröinti jne. Ohentamattomalla en viitsisi lakata, kun siinä on se vaara, että syykuviot häviävät tukkeuduttuaan liian paksusta lakasta). Eli siis korvikeohenninta kaipaan. Käykö sinol tai marinol? Entä pirtu? DIT: Tai asetoni? Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam. |
Juniper 14.07.2006 22:06:58 (muokattu 14.07.2006 22:09:15) | |
|
Käytä vaan tinneriä, tai sitten ohentamattomalla. Ei ne syykuviot häviä sieltä alta vaikka vetäis ohentamattomalla. Selluloosalakka on sen verran herkkä, että en kokeilis muita liuottimia. Pirtu periaatteessa käy, kun sillä kerran pulituurataan selluloosapinta...... Voithan tietysti kokeilla ja kertoa havainnoista :D |
|
Luulin, että m.netin puistokemisteiltä olisi ollut asiaan varmoja vinkkejä, nyt on ilmeisesti tehtävä kokeilut itse. Sinolista 90 prossaa on etanolia, joten aloittanen sillä. Jos ei ohentimena toimi, niin aina sen voi juoda. Yritän muistaa kertoa tuloksista myöhemmin. Eri valmistajien tinneritkin eroavat melko paljon toisistaan. Dicco tinneri (1020) sisältää tolueenia ja isobutanolia, kun Polaricin tinneri sisältää muistaakseni asetonia ja tolueenia. Dicco pulituuri taas on etanolia (joten sinolpullokin käynee pulituurista). Mutta en mä noista mitään ymmärrä. Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam. |
|
Minä en ainakaan ole huomannut mitään laadun heikkenemistä, siitä että sulattaa lakkahartsin sinoliin. Kuitenkin alkoholi on vain sulattava ja haihtuva tekijä prosessissa. Lakatessa se hyvän pinnan kehittyminen perustuu siihen, että aiempi lakkapinta sulaa uutta laittaessa pinnaltaan ja muistetaan: "ohuen ohuita kerroksia". |
|
Huom! Olen kirjoittamassa yli 209 päivää vanhaan ketjuun! Tiedoksi niille, joita tämä asia askarruttaa: ainakaan itse en huomannut Diccon käyttäytymisessä tai lakkauksen lopputuloksessa mitään eroa, kun käytin ohentimena Sinolia. Työväline oli ruisku. Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam. |
|
Paineilmajarrujen jäätymisen estoaine. Jotain alkomahoolia sekin on. Toimii maalien kanssa hyvin, tähän mennessä ei vielä pettymyksiä. Olen rento, rauhallinen ja ulospäin suuntautunut. Minulla on positiivinen mielikuva itsestäni. kalamies#19 >-)))> ; ESTR #2 ; Relic #5 |
|
Mielenkiintoista.Mun pitää kans lakata Diccolla kaula tai pari. Ei jaksais ostaa sitä Diccolle tarkoitettua ohennetta. Kirk Hammett Suomen Presidentiksi ! |
|
Paineilmajarrujen jäätymisen estoaine. Jotain alkomahoolia sekin on. Toimii maalien kanssa hyvin, tähän mennessä ei vielä pettymyksiä. Onko halpaa? Sinol maksaa täällä halvimmillaan 3,25 per litra. Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam. |
|
Onko halpaa? Sinol maksaa täällä halvimmillaan 3,25 per litra. Sinol on sitten halvenpaa, kuin tuon lähihuoltamon hinta. Tosin en tiedä, paljonko maksaa litra, kun ottaa tuommoisen puoli pakettiautollista, mitä tuolla varastossa näkyi olevan. Olen rento, rauhallinen ja ulospäin suuntautunut. Minulla on positiivinen mielikuva itsestäni. kalamies#19 >-)))> ; ESTR #2 ; Relic #5 |
|
->Vielä päivitystä. Diccon ohentimena voi näköjään käyttää lähes tulkoon mitä tahansa liuotinta - tähän mennessä olen käyttänyt onnistuneesti (Sinolin lisäksi) Lasolia ja Korrek jäänestoa. Molemmissa on etanolia, Korrekissa lisäksi isopropanolia, jota löytyy myös Diccosta. Ja kun jotkut valittavat sitä, että Dicco on nykyään paska lakka, niin se johtuunee siitä, että tolueeni korvattiin teollisuusbensiinillä, liuotin toisella. Edellinen aiheuttaa sikiövaurioita, jälkimmäinen ilmeisesti ei. Samaa paskaa se edelleen suurelta osin on ja ainakin itse olen onnistunut saamaan uudella Diccolla ihan yhtä hyvää jälkeä kuin vanhallakin. Vähän eri lailla pitää työskennellä, mutta siinä kaikki. Tässä vielä Diccon ainesosat. Listaan ne siinä toivossa, että joku kemisti lukee tämän ja kertoo minulla halvimman korvikeohenteen. Tän hetken pohjat: Korrek jäänesto, 2 euroa. 64742-49-0 Teollisuusbensiini, 10 - 25 % F, Xn, N; R11- vetykäsitelty kevyt 1200 mg/m3 ( (alifaattinen liuotinbensiini) 1330-20-7 Ksyleeni 1 - 5 % Xn; R10-20/21 50 ppm (HTP 67-63-0 Isopropanoli 5 - 10 % F, Xi; R11-36- 200 ppm (HTP 78-83-1 Isobutanoli 1 - 5 % Xi; R10-37/38 50 ppm (HTP 123-86-4 Butyyliasetaatti 25 - 50 % -; R10-66-67 150 ppm(HTP 9004-70-0 Nitroselluloosa 10 - 25 % F; R11 Eva jag behöver dig. Mer än vad jag vill ha dig och jag vill ha dig för gamla tiders skull. Du betydde inte allt. Men det blåste aldrig kallt. För du var solskenet. Jag var ensam. |
|
Huom! Olet kirjoittamassa yli 1492 päivää vanhaan ketjuun! Jatkan vanhaan ketjuun. Itse olen käyttänyt ohentamiseen RK tinneriä ja Pakcem tinneriä. RK tinnerissä luki sen olevan "sekoitus korkealaatuisia kemikaaleja", kun taas Pakcemissa ainesosina mainittiin ainoastaan tolueeni. Käyttäytymisessä ruiskun kanssa en huomannut eroja suuntaan tai toiseen. Ruiskua pestessä ohuet kumihanskat, sulivat selvästi nopeammin Pakcemin kanssa. Aineissa on siis eroa. Yritin netistä etsiä tinnerin määritelmää, mutta en löytänyt. Tietääkö joku mitä on tinneri? Ainakin se voi koostua erilaisista aineista, mutta täytyy sille jokin määritelmä olla. Kansanomainen määritelmä voisi olla "liuotinpohjaisten maalien ohenne", mutta se kuulostaa jotenkin puolinaiselta. Tai jos tuo olisi määritelmä niin onko sinolkin tinneri, koska se toimii ohenteena? Englanniksi tinneri lienee Thinner - ohenne. Noniin, jatkakaas joilta tietoa tai mielipiteitä löytyy. |
varakeef 24.03.2011 21:50:37 (muokattu 24.03.2011 21:52:02) | |
|
joomak: Yritin netistä etsiä tinnerin määritelmää, mutta en löytänyt. Englanniksi tinneri lienee Thinner - ohenne. No eikö se tuossa nyt tullut? Ei sana "ohenne" kerro ainesosista, vaan käyttötarkoituksesta. Vähän niinkuin "juoma" voi olla maitoa tai viskiä - ei kannata tivata, mistä juomaa tehdään. Tarkemmin voidaan kai puhua liuotinpohjaisesta maalinohenteesta. Toisaalta vesikin on liuotin siinä merkityksessä, että siihenkin voi kiinteitä aineita liuottaa. (Tällä en tietenkään tarkoita, että vettä voisi käyttään nitroselluloosan liuottimena.) "Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala |
|
64742-49-0 Teollisuusbensiini, 10 - 25 % F, Xn, N; R11- vetykäsitelty kevyt 1200 mg/m3 ( (alifaattinen liuotinbensiini) 1330-20-7 Ksyleeni 1 - 5 % Xn; R10-20/21 50 ppm (HTP 67-63-0 Isopropanoli 5 - 10 % F, Xi; R11-36- 200 ppm (HTP 78-83-1 Isobutanoli 1 - 5 % Xi; R10-37/38 50 ppm (HTP 123-86-4 Butyyliasetaatti 25 - 50 % -; R10-66-67 150 ppm(HTP 9004-70-0 Nitroselluloosa 10 - 25 % F; R11 Jaahas, voiko tästä siis päätellä, että kun tavara on kuivahtanut ja nuo haihtuvat yhdisteet hävinneet, niin pintaan jää ainoastaan nitroselluloosa eli pumpuliruuti. Kun lyö vasaralla kitaran pintaan, niin poks vaan ja se on siinä? Joskus muinoin noita biljdardipalloja kuulemma on nitroselluloosalla pinnoitettu ja sitten sopivalla lyönnillä tai osumalla toiseen palloon tapahtui räjähdys.
Humpasta rautalankaan...
http://www.myspace.com/tanssiorkesterigalaxie |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
---|