| Aihe: Soundiohjelmoinnin iloista | |
|---|
|
Tässä olen muutaman kuukauden herätellyt henkiin tuota konemusaharrasteluani ja sen innoittamana tuli hankittua syksyllä muutaman vuoden tauon jälkeen pari hardispulputintakin nurkkiin pyörimään. Kyllä sitä tässä on huomannut, että on vähän soundinruuvaustaidot ruosteessa, kun niitä on laiminlyönyt. Ei ihan niin ekstempore tule uusia pulputuksia kuin Virus-päivinä.
Mutta siis asiaan: Voisi yrittää kehitellä tänne jonkinlaista soundinikkarointiklinikkaa ja niksipirkkaa. Varmasti monenlaista kikkaa ja vippaskonstia on jengillä hihat täynnä ja näitä voitaisiin sitten jaella. Voisi olla iso apu aloittelevillekin nikkaroijille, ettei ihan nollasta tarvitse lähteä heuristisesti vääntämään. Olisiko tähän innostusta kansalaisilla?
Jos ottaa kunnolla tuulta alleen tämä, niin voi aiheen tiimoilta perustaa huoneenkin, mutta kokeillaan nyt ensin tällä palstalla.
"...more humane, more thoughtful, more understanding."
"Esto quod es" | |
Soundiohjelmoinnin perusteista ei ole oikein minkäänlaista hajua, joten tämä on oikein tervetullu aihe.
"It was totally worth it" -homer simpson in the episode "fraudcast news" | |
Iees. Monelle tuo analogisynien ohjelmointi on mystistä salatiedettä, johon on kylmiltään aika vaikea päästä käsiksi.
Joskus vuosia sitten pohdin, että voisi veistää selkotajuisen oppaan, joka lähtee ihan perusasioista ja opetetaan ajattelemaan taajuus- ja aikatasoissa. Vähän sellainen signaaliteorian perusoppimäärä ilman matematiikkaa kera selkeiden kuvien. Siitä sitten systeemi etenisi monimutkaisempaan ohjelmointiin ja modulointiviidakoihin. Duunin määrä on kyllä aika kusinen, mihin tuo homma sitten vähän kaatuikin.
"...more humane, more thoughtful, more understanding."
"Esto quod es" | |
Yks juttu jonka tajuamiseen meni mulla ihan liian pitkään - opettele ensin yhden synan käyttö kunnolla ja vasta sitten lisää uusia kun tietää mitä sillä voi ja ei voi tehdä. | |
Lenoldinho: Yks juttu jonka tajuamiseen meni mulla ihan liian pitkään - opettele ensin yhden synan käyttö kunnolla ja vasta sitten lisää uusia kun tietää mitä sillä voi ja ei voi tehdä.
Tämä on hyvä huomio, mutta perusteoriahan on kuitenkin kaikissa suodattamiseen perustuvissa vermeissä sama.
"...more humane, more thoughtful, more understanding."
"Esto quod es" | |
Juho L: Tämä on hyvä huomio, mutta perusteoriahan on kuitenkin kaikissa suodattamiseen perustuvissa vermeissä sama.
onhan noissa äänisynteeseissä suuriakin eroja (vrt. vaikka FM-synteesiä ihan mihin muuhun tapaan).
viina. hanuri. ja naiset. | |
ganesha: onhan noissa äänisynteeseissä suuriakin eroja (vrt. vaikka FM-synteesiä ihan mihin muuhun tapaan).
Eipä se FM:äkään maailman erikoisin keksintö on. Siinä vain signaalit sekoitetaan taajustasossa. Ehkä eniten hämmennystä voi aiheuttaa joku granulaarisynteesi tai muu erikoisempi viritelmä.
Granulaareista tulikin mieleeni, että minulla on jäänyt samplekikkailujen kanssa leikkiminen ihan sikseen. Todella vähän tullut väännettyä sampleilla mitään erikoisempaa. Joku looppinikkari voisi siitäkin vääntää vaikka millaista niksisettiä.
"...more humane, more thoughtful, more understanding."
"Esto quod es" | |
Hyvä topic. Ehdottomasti kaipaisi itse vinkkejä tällä saralla. |  Juho L
25.03.2011 22:42:20 (muokattu 25.03.2011 22:49:29) | |
|
Minä yritän tässä nyt koulukiireiden ohessa saada aloitettua tuon perusoppaan. Ajattelin kattaa siinä ihan perusoskillaattoritoiminnot sivuten FM:ää ja sitten eri suodatukset. Siihen päälle voi sitten niitä ohjelmointikikkoja pinoamaan.
Edit: Eli seuraavan listan ajattelin (jos tulee mieleen jotain lisättävää, niin hihkaiskaa):
Perusaaltomuodot
PWM
FM
Crossmodulation
Ringmodulation
Sync
Filttereistä LP, HP, BP, notch, comb
Moduloinnista envelopet ja LFO:t.
"...more humane, more thoughtful, more understanding."
"Esto quod es" | |
Jep varmaan olennaisinta on just noi aaltomuodot, filtterit ja perusmodulaatiot eli LFO ja envelopet. Tulee varmaan aikamoista finglish-viidakkoa tosta mut on se mun mielestä parempi ku joku matalataajuusoskillaattori tai verhokäyrägeneraattori. Tohon olis hyvä koota myös ääni- ja kuvaesimerkit jostain kaikille alustoille saatavissa olevalla ilmaissynalla, esim TAL:n Noisemakerilla (http://kunz.corrupt.ch/), voin tässä hommassa auttaa tarvittaessa.
http://web.me.com/juhasipila/syntetisaattorit/ löytyy ihan hyvää ja suurelta osin voimassa olevaa tietoa mut just semmonen "yhdestä paikasta kaikki perustieto"-paketti ois kyl tänne varsin hyödyllinen. | Juho L
26.03.2011 11:00:20 (muokattu 26.03.2011 11:01:53) | |
|
Lenoldinho: Jep varmaan olennaisinta on just noi aaltomuodot, filtterit ja perusmodulaatiot eli LFO ja envelopet. Tulee varmaan aikamoista finglish-viidakkoa tosta mut on se mun mielestä parempi ku joku matalataajuusoskillaattori tai verhokäyrägeneraattori. Tohon olis hyvä koota myös ääni- ja kuvaesimerkit jostain kaikille alustoille saatavissa olevalla ilmaissynalla, esim TAL:n Noisemakerilla (http://kunz.corrupt.ch/), voin tässä hommassa auttaa tarvittaessa.
On fiksua pitää termistö englanninkielisenä, koska jos ne kääntää suomeksi, niin sitten synaa ohjelmoidessa on ihan pihalla, kun siinä on taas kaikki englanniksi.
Noiden kuvajaisten piirtely onkin se työläin homma. Minä saan tuolla Q:lla tehtyä nuo kaikki oleelliset aaltomuodot, FFT-analyysit, yms.
http://web.me.com/juhasipila/syntetisaattorit/ löytyy ihan hyvää ja suurelta osin voimassa olevaa tietoa mut just semmonen "yhdestä paikasta kaikki perustieto"-paketti ois kyl tänne varsin hyödyllinen.
Kyllähän kaikenlaisia artikkeleita on netti pullollaan, mutta aina ne ovat joko puutteellisia tai sitten keskittyvät johonkin tiettyyn syntikkaan ollen enemmän käyttöohjeita kuin yleismaailmallisia oppaita.
"...more humane, more thoughtful, more understanding."
"Esto quod es" | |
Jos täältä löytyy kunnon biittimaakareita/beatmanglereita, niin mielelläni niistä hommista kuulisin jotain niksiä, kun itse meinaan olla totaalisen käsi niissä hommissa.
"...more humane, more thoughtful, more understanding."
"Esto quod es" | |
Mielenkiintoinen lanka.
Itse en ole perehtynyt juurikaan muuhun kuin juuri tuohon granulaariin, ts. ohjelmoinut itse logiikat kyseiseen. Granulaarisynteesissä siis toistetaan valmiita waveletteja tosi nopeasti. Alunperin tarkoitus on ollut toistaa niitä useammin kuin 50ms välein ja pitää samplet aika lyhyinä jolloin toistotaajuus muodostaa merkittävimmän kuuluvista komponenteista. Itse tykkään käyttää 50-300ms sampleja esimerkiksi pianosoinnuista (ilman attackia, kilahtaa ikävästi) noin 10ms toistotaajuudella, ja siten että on tarpeeksi satunnaisuutta, jolloin voidaan luoda pysähtynyt kuva kyseisestä soinnusta. Kannattaa kokeilla jos on softat moiseen. |  CPU
13.05.2011 15:34:51 | |
|
Juho L: jos tulee mieleen jotain lisättävää, niin hihkaiskaa)
Varmaan noise ois hyvä lisätä tohon ja modulaatioihin/fm:ään audio rate moduloinnit. Ehkä myöskin detune, unison ja muutamat efektit, kuten esim. chorus on aika tärkeä.
http://www.therepublicofdesire.net/
http://www.myspace.com/protectorateindustrial | |
Miten tehdään VCS 3:n tapaisia lurinoita ja lasergun-soundi?
"It was totally worth it" -homer simpson in the episode "fraudcast news" | |
jp8000: Miten tehdään VCS 3:n tapaisia lurinoita ja lasergun-soundi?
VCS 3:sesta enempää tietämättä, mitä nyt youtubesta jotain katselin, niin tuntuu että käytetään paljon LFO-modulaatiota eli moduloidaan filtteriä ja/tai oscillaattorin taajuutta, jolloin tulee sellasta pilinää. Ja kun pitää resonanssia korkealla niin tulee sellasta lasermaista vinkunaa.
Millä tahansa subtraktiivisella synalla lasersoundin saa esim tehtyä, kun pistää resonanssin suht korkealle, lp-filtterin cutoffin aika alas ja sit moduloi sitä cutoffia ADSR-envelopella, jossa on attack pieni (vaikka nollassa), decay maun mukaan eli kuinka nopean laserin haluaa ja sustain nollassa. Release voi olla decayn kanssa samassa jolloin voi keyboardia näpäyttämällä saada laserin laulamaan... Ja sit sen filtteri-envelopen vaikutuksen (määrän) pistää korkeaks. ZIUUUU!! | |
Moikka,
Biittien tekemisestä joku kyseli.. Sämplääminen on oma taiteenlajinsa sinänsä, mutta tärkeintä on kuunnella luuppeja ja miettiä, mitä haluaa - minkälaista soundia, minkälaiseen biisiin jne. Yleensä itse otan hyvänkuuloisen luupin käsittelyyn äänieditorissa ja pätkin basarin, haitsun, snaren, riden, crashin jne itsenäisiksi sampleiksi. Hitusen voi käyttää fade outtia jos tuntuu että sämpylä loppuu ns. kesken. Riippuen musatyylistä, voi olla että kicki tarvitsee lisäpotkua, jota saadaan layeroimalla - otetaan toinen basarisample ja filtteröidään pois ylimääräiset taajuudet, esim. jos halutaan lisää bassoa, kaikki yli 300-400 hz pois. Läskiyttä biittiin, sitten kun se on kasattu, saa aikaiseksi kompressoimalla eri kanavia (oletan, että sämplet on eri kanavilla), snarea ja kickiä ei kannata hirveesti lytätä ellei halua purkkisaundia - tosin esim. industrialissa ne on monesti lytätty. Riippuu mitä soundia hakee.. Ehkä tärkeintä on kuunnella jokaista biitin osaa kappaleessa johon se kuuluu itsenäisesti ilman muita biitin osia, siten kuulee selkeimmin jos jotain taajuutta pitää säätää hiljemmalle. Ikinä ei kannata buustata eq:lla mitään, ääni muuttuu luonnottomaksi ja paljon vaikeammaksi miksata.
My two cents. | |
Pikkuisen bassarin tekemisestä.. Tapoja on monia, itse käytän lähinnä kahta ja käyn tässä ne läpi. Ehkä joku löytää siitä peräti jonkin vinkin tai uuden ajatuksen omiin hommiin.
Bassarin soundi riippuu melko paljon kappaleen tyylistä. Kuitenkin harvoin samplekirjastosta löytyy just sellaista kuin tarvitsee, eli se on tehtävä itse. Edellä mainittu tapa yhdistää samplet on toimiva. Kun mieleinen lähtökohtasoundi on löytynyt (tässä vaiheessa pitää olla jo selvillä minkälaista soundia ollaan tekemässä) tutkitaan mitä soundista puuttuu, ja saako sitä EQ:lla kaiveltua esiin. Minusta EQ:lla voi korostaa myös ihan ongelmitta, ja niin saa agressiivisemman soundin helposti. Tietysti järki käteen ja korvat tarkaksi ettei vedetä kuralle jo tässä vaiheessa...
Minä hoidan homman tässä tapauksessa näin:
1. Yhdestä samplesta otetaan sub-taajuudet, muut EQ:lla pois.
2. Toisesta otetaan se "potku" ja usein tämä on just se bassarin runko, jonka ympärille lähden soundia rakentamaan.
3. Jos mieleistä napsua (2-4khz) ei edellisistä löydy, etsitään mukava sample ja kaivetaan/leikataan se napsu sieltä.
4. Kaikki senditään kanavaan, jossa efektinä EQ jolla leikataan turhat=liian matalat taajuudet pois ja viimeistellään kokonaisuus. Sitten spectrum analyzer perään jotta kuulemisen tukena myös nähdään mitä taajuuskäppyrässä tapahtuu. Viimeisenä kompura/limitteri, mikäli näin tahdotaan. Tässä vaiheessa yllättävän harvoin käytän kumpaakaan. Soundin saa tiukaksi, kun säätää samplet soimaan samaan "nuottiin". Napsun kanssa sillä ei tosin ole merkitystä.
Kaikki tietysti riippuu siitä mitä haetaan. Jos tarvitaan matalaa, eli todella matalaa bassaria, sitä voi hakea tämmöisellä reseptillä:
1. Etsitään taas samplekirjastosta sopiva soundi jota käytetään runkona.
2. Lisätään äänigeneraattorista, eli ihan mistä vain syntikasta siniaalto.
3. Loopataan näitä päällekkäin ja sovitetaan ne soimaan samaan nuottiin.
4. Siniaallon volume envelopella hoidetaan soinnin pituus halutuksi. Näin saa myös ylipitkiä ja matalia bassareita tehtyä, taitaa hiphopin puolella kuulua niitä..
5. EQ:lla hienosäätö samplelle.
6. Ja nämä samaan mikserin kanavaan jossa efektiketjussa taas sitä EQ:a ja analysaattoria jne jne...
Yksi tärkeimmistä jutuista on se, että bassari ja basso juttelee kivasti keskenään. Päällekkäin on hankala (mahdoton?) saada näitä, jos samoja taajuuksia murisee molemmissa. Sidechain on yksi ratkaisu, ja toimii moneen juttuun, mutta usein se kannattaa hoitaa ihan vaan sovittamalla joko soundit tai bassolinja siten ettei matalissa taajuuksissa riitaa tule. Helpoin tapa pistää koko kappale muhjuksi ja tukkoon on puolivillainen toteutus bassopolitiikassa. Kompura ei ole oikotie onneen. Jos se ei potki ilman sitä, ei se potki myöskään sen kanssa (sidechain tietysti asia erikseen, mutta...)
Summa summarum: EQ on sinun paras kaveri kun teet bassaria. Mielestäni on hyvä käyttää myös silmiä taajuuskäppysrän hahmottamiseen, eli jonkinlainen spectrum analyzer plugari on kova sana näissä hommissa. Kannattaa käyttää sitä vähintään viimeisenä efektiketjussa, että näet minkälaista käppyrää kanava puskee ulos. Ja tuskin sillä puutteellista kuuntelua voi täysin korvata, mutta tuntuvasti se helpottaa hyvän lopputuloksen aikaan saamista kuuntelun tukena käytettynä.
Nämä ei ole absoluuttisia totuuksia mistään, vaan pelkästään minun tapa tehdä tämä homma. Vaan toivottavasti tästä oli jollekin hyötyä.
(ps. loistava viestiketju! pidetään tämä hengissä ja hyvässä lihassa...) | |
Mikael2k2: Yksi tärkeimmistä jutuista on se, että bassari ja basso juttelee kivasti keskenään. Päällekkäin on hankala (mahdoton?) saada näitä, jos samoja taajuuksia murisee molemmissa.
kannattaa hoitaa ihan vaan sovittamalla joko soundit tai bassolinja siten ettei matalissa taajuuksissa riitaa tule.
Just näin. Kannattaa siis miettiä kummasta tekee biisiin botnen. Toki voi olla molempiakin, mutta pääasiallisesti joko basarista botne tai bassosta. Itse tykkään joissakin tapauksissa tehdä sub-basson alimmaksi, sinne 40-50 hertsin hujakoille, siihen päälle joko basari tai basso. Jos basari, niin sen voi vaikka laittaa pumppaamaan sinne 80 hoozetan kieppeille about palttiarallaa. Sit beissiä sinne minne se tulee, riippuu beissistä. Tämä vain yksi tapa miljoonasta. kannattaa kokeilla miljoonaa tapaa ja opetella kaikki.
Edes tätä yhtä ei ole olemassa. | |
Basarin ja basson yhteensovittamisessa ei kannata unohtaa sidechain-kompuran käyttöä.
http://www.youtube.com/user/kb1629 | http://soundcloud.com/rationalizer | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
