Muusikoiden.net
28.03.2024
 

Puhaltimet »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Eri puhaltimien putken pituus
1
Hillboy
17.03.2011 22:30:58 (muokattu 17.03.2011 22:33:04)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moro!
 
Kaveriporukalla on viime aikoina väsäilty mitä ihmeellisimpiä äänen tuottamiseen tarkoitettuja vehkeitä.. erityisesti puhallettavia ja lyötäviä vehjeksiä. Saksofonia etäisesti muistuttavilla suukappaleilla varustettuja on saatu oikeasti jopa soimaan. Viimeisimpänä nokkahuilu alumiinisella, fonimaisella suuosalla.. mmutta vireisyydessä on ollut ongelmia, kun ei ole oikein tiedetty, mistä kohtaa aukkoa sijainti mitataan, mikä osa putkea/rööriä varsinaisesti soi ja vaikuttaa äänen korkeuteen jne. jne.. Pohdittiinkin, miten/mistä mitataan eri puhaltimien putken (soivan osan) pituus? Onko se suukappaleen päästä/keskeltä/lopusta/lehden tai vast jostain kohdasta putken loppuun/viimeiseen läppään vai.. miten nuo määritellään? Minkä mittaisia puhaltimisssa noin yleensä putket ovat? Kymmenistä senteistä varmaankin jopa metreihin?
 
Lähinnä nämä huilut ja xaphoon/bamboo sax vehkeet kiinnostaa noin rakentelemisen kannalta (koska resurssit ja välineet on mitä on..), mielenkiinnosta muutkin puhallinsoittimet. Toiminta noin periaatteessa nyt kaiketi on sama sekä oikeassa saksofonissa että bamboo saxissa/vast.. (?) ainakin äänten korkeuksien suhteen, vaiko.. kä kö ? Ilmapatsaan korkeuden mittaamisen ja vastaavan suhteen siis..
 
Ymmärsiköhän kukaan tätä sepustustani .. ei varmaan
 
- L
 
ps. Tämän tyyppisiä siis koitettu rakentaa:
 
http://www.youtube.com/watch?v=Ff-zZfj2WRI&NR=1
 
"Mun vasen käsi on vitun huono! Sama kun soittasin kullillani..." - Ville
töräytän
18.03.2011 08:50:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pohdittiinkin, miten/mistä mitataan eri puhaltimien putken (soivan osan) pituus? Onko se suukappaleen päästä/keskeltä/lopusta/lehden tai vast jostain kohdasta putken loppuun/viimeiseen läppään vai.. miten nuo määritellään? Minkä mittaisia puhaltimisssa noin yleensä putket ovat? Kymmenistä senteistä varmaankin jopa metreihin?
 
Käsittääkseni esim fonissa, itse rööri on akustinen impedanssi sovitin ja pituuden voi suoraan laskea
äänen aalonpituudesta millilleen.
 
Ääni sinänsä muodostuu suukappaleesta - suun resonaattorikammiosta sekä keuhkoista osin.
 
Hillboy
18.03.2011 10:03:03
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

töräytän:Käsittääkseni esim fonissa, itse rööri on akustinen impedanssi sovitin ja pituuden voi suoraan laskea
äänen aalonpituudesta millilleen.
 
Ääni sinänsä muodostuu suukappaleesta - suun resonaattorikammiosta sekä keuhkoista osin.

 
Jjuu, näin mekin sitä mietittiin, mutta kun paineella, puristuksella ynnä muilla kommervenkeillä pystyy vaikuttamaan äänen korkeuteen, niin eipä se putken soiva pituus siinä taida mihinkään muuttua, vaikka äänen korkeus muuttuukin? Vaiko?
 
Se siis lähinnä on ongelma/mysteeri, että kuuluuko itse suukappaleen sisällä oleva ilma myös siihen ilmapatsaaseen, joka "soi", vai muodostuuko ääni vaan siellä suukappaleessa ja varsinainen putki-osa määrää äänen korkeuden (ansatsin kanssa siis?)
 
- L
 
"Mun vasen käsi on vitun huono! Sama kun soittasin kullillani..." - Ville
Baryton-B
18.03.2011 15:40:29
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hillboy:Se siis lähinnä on ongelma/mysteeri, että kuuluuko itse suukappaleen sisällä oleva ilma myös siihen ilmapatsaaseen, joka "soi", vai muodostuuko ääni vaan siellä suukappaleessa ja varsinainen putki-osa määrää äänen korkeuden (ansatsin kanssa siis)
 
Mielestäni ääni syntyy värinäkohdassa. Klarinetissa lehdykän päässä ja trumpetissa huulien välissä. Siitä ääni lähtee äänen nopeudella kaikkiin suuntiin, eli myös suuontelo ja keuhkot toimivat kaikukammiona samoin kuin suukappaleen sisus ja sen päässä oleva putki, rööri, torvi tjmv.
 
Klarinetin suukappale on mielestäni laskettava pituuteen. Sitä siirtämällähän soitin viritetään.
 
Esimerkiksi trumpetin suukappaleen kupin muoto vaikuttaa paljon äänen laatuun. Paljon enemmän kuin soittimen normaalit materiaalit tai pinnoitteet.
Puhallusilma ei kulje äänen nopeudella
 
Olen tästä kertoessani käyttänyt esimerkkinä haitaria. Soundi on samanlainen painettaessa palkeita kasaan ja vedettäessä palkeita. Eli ilman suunta ei vaikuta äänen soundiin...jos ei aleta pilkkuja viilaamaan.
 
Soitimme kerran kaverin kanssa eräissä joulujuhlassa; noin pari metriä pitkän muoviputken toiseen päähän suppilo ja toiseen päähän pasuunan suukappale. Pelkästään sillä voi soittaa luonnonsävelsarjan. Kaverilla oli samanlainen ja soitimme kaksiäänisesti. Vireisyydellä ei ollut väliä muutoin kuin että molemmat olivat samanvireisiä, eli muoviletkut yhtä pitkiä.
 
Klezberg
18.03.2011 21:44:13
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Baryton-B: Mielestäni ääni syntyy värinäkohdassa. Klarinetissa lehdykän päässä ja trumpetissa huulien välissä. Siitä ääni lähtee äänen nopeudella kaikkiin suuntiin, eli myös suuontelo ja keuhkot toimivat kaikukammiona samoin kuin suukappaleen sisus ja sen päässä oleva putki, rööri, torvi tjmv.
 
Klarinetissa, fonissa ja vastaavissa ääni syntyy, kun ilma jää värähtelemään edestakaisin putkeen. Se lehdykkä laittaa puhallettaessa ilman liikkelle, ja kun ilmapatsas heijastuu takaisin putken toisesta päästä, syntyy se värähtely.
 
Klarinetin suukappale on mielestäni laskettava pituuteen. Sitä siirtämällähän soitin viritetään.
 
Suukappale kuuluu pituuteen mukaan, mutta en menisi suoralta kädeltä sanomaan mikä suukappaleen tehollinen pituus on. Värähtelevä lehti kun on siinä vinottain, melkein putken suuntaisena, ja suukappale samalla kapenee. Putken paksuudella on myös vaikutus siihen millä taajuudella ilma alkaa värähdellä.
 
Mutta klaraa ei viritetä suukappaletta vaan päärynää siirtämällä. Foni kyllä suukappaletta siirtämällä.
 
Olen tästä kertoessani käyttänyt esimerkkinä haitaria. Soundi on samanlainen painettaessa palkeita kasaan ja vedettäessä palkeita. Eli ilman suunta ei vaikuta äänen soundiin...jos ei aleta pilkkuja viilaamaan.
 
Haitarissahan on eri lehdykät veto- ja työntöpalkeella. Ja siinä ääni syntyy todellakin pelkästään sen lehdykän värähtelystä, eikä putkessa värähtelevästä ilmapatsaasta.
 
Soitimme kerran kaverin kanssa eräissä joulujuhlassa; noin pari metriä pitkän muoviputken toiseen päähän suppilo ja toiseen päähän pasuunan suukappale. Pelkästään sillä voi soittaa luonnonsävelsarjan. Kaverilla oli samanlainen ja soitimme kaksiäänisesti. Vireisyydellä ei ollut väliä muutoin kuin että molemmat olivat samanvireisiä, eli muoviletkut yhtä pitkiä.
 
Itse asiassa ei sitä suppiloakaan välttämättä tarvita. Minullakin on eräänlainen proto-klarinetti: suora putki jossa reiät ja klarinetin suukappale. Hyvin soi sekin, vaikka kellon kanssa toki paremmin.
 
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta
Hillboy
18.03.2011 22:00:28
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Klezberg: Klarinetissa, fonissa ja vastaavissa ääni syntyy, kun ilma jää värähtelemään edestakaisin putkeen. Se lehdykkä laittaa puhallettaessa ilman liikkelle, ja kun ilmapatsas heijastuu takaisin putken toisesta päästä, syntyy se värähtely.
 
Niinpä tietysti. Tuota oon aina miettiny, että miksi ääniaalto heijastuu avoimesta aukosta/röörin päästä takaisin päin. Kaipa se liittyy sitten siihen että se itse pilli värähtelee. Fysiikka on mielenkiintoista... harmi kun en oo reiluun kahteen vuoteen enää opiskellu sitä niin on päässy harmittavasti ruostumaan muisti.
 
Suukappale kuuluu pituuteen mukaan, mutta en menisi suoralta kädeltä sanomaan mikä suukappaleen tehollinen pituus on. Värähtelevä lehti kun on siinä vinottain, melkein putken suuntaisena, ja suukappale samalla kapenee. Putken paksuudella on myös vaikutus siihen millä taajuudella ilma alkaa värähdellä.
 
Mutta klaraa ei viritetä suukappaletta vaan päärynää siirtämällä. Foni kyllä suukappaletta siirtämällä.

 
Eli tästä vois päätellä, että täytyy tehdä siirrettävä suukappale jos meinataan saada omatekoisten torvien ja pillien sävelet edes jotenkin vireeseen. (?)
 
Itse asiassa ei sitä suppiloakaan välttämättä tarvita. Minullakin on eräänlainen proto-klarinetti: suora putki jossa reiät ja klarinetin suukappale. Hyvin soi sekin, vaikka kellon kanssa toki paremmin.
 
Joo, tuollaisen tyyppisiä mekin ollaan väännetty, tosin alumiiniputkesta siten, että sahattiin toinen pää todella viistoon, litistettiin vähän ja viilattiin sileeks, niin saatiin saksofonin lehti vedettyä teipillä kiinni ja soimaan.
 
- L
 
"Mun vasen käsi on vitun huono! Sama kun soittasin kullillani..." - Ville
Klezberg
18.03.2011 22:12:30 (muokattu 19.03.2011 08:53:28)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hillboy: Niinpä tietysti. Tuota oon aina miettiny, että miksi ääniaalto heijastuu avoimesta aukosta/röörin päästä takaisin päin. Kaipa se liittyy sitten siihen että se itse pilli värähtelee. Fysiikka on mielenkiintoista... harmi kun en oo reiluun kahteen vuoteen enää opiskellu sitä niin on päässy harmittavasti ruostumaan muisti.
 
En itsekään ole sitä täysin hahmottanut, mutta jotenkin siinä putken päässä vaihtuu impedanssi, jos sähköisiin piireihin vertaa, ja silloin aina tapahtuu heijastusta takaisinpäin. Värähtely pääsee kulkemaan hyvin siellä putkessa, mutta putken päässä se kohtaa avoimen ilman. Ja putken yläpäässä taas käytännössä umpinaisen putken pään.
 
Klaran kanssa huomaa myös, että jos äänittää mikillä suoraan kellon päästä, tulee varsin terävä ääni, matalat taajuudet puuttuvat kokonaan.
 
Eli tästä vois päätellä, että täytyy tehdä siirrettävä suukappale jos meinataan saada omatekoisten torvien ja pillien sävelet edes jotenkin vireeseen. (?)
 
No, pitää niiden mittojen ja reikien paikkojen olla jo muutenkin kohdallaan. Tuolla suukappaleen/päärynän siirrolla sitten säädetään vire tarvittaessa samaksi kuin muilla soittimilla joiden kanssa soitetaan.
 
Joo, tuollaisen tyyppisiä mekin ollaan väännetty, tosin alumiiniputkesta siten, että sahattiin toinen pää todella viistoon, litistettiin vähän ja viilattiin sileeks, niin saatiin saksofonin lehti vedettyä teipillä kiinni ja soimaan.
 
Kuulostaa tosiaan Xaphoonilta. Ehkä kannattaisi kokeilla oikean suukappaleen kanssa ja tosiaan niin että suukappaletta pystyy siirtämään. Silti voi joutua tekemään muutaman koekappaleen ennenkuin selviää mistä kohtaa suukappaletta ne mitat pitää ottaa ja mikä on putken paksuuden (siis sen sisäreiän läpimitta) vaikutus. No pelkän reiättömän putken ja suukappaleen kanssa voisi ensin mitata sen vireen.
 
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta
Klezberg
18.03.2011 22:22:28 (muokattu 18.03.2011 23:19:32)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Semmoinen perusjuttu tulee mieleen, että jos putki on tasapaksu, auki alapäästään ja yläpäässä suukappale jossa lehdykkä, niin yläpää on tavallaan suljettu ja alapää auki. Silloin putkeen mahtuu vain neljännesaalto ja soiva ääni oktaavia alempana kuin esim. saman mittaisessa poikkihuilussa jossa on molemmat päät auki.
 
Kartiomainen putki, kuten fonissa, onkin sitten matemaattisesti jo pirullinen hahmottaa.
 
Putken soivan pituuden määrittely taisi tässä olla se pääongelma. Enpä muista nähneeni siitä valmista tietoa ainakaan yläpään, siis suukappaleen osalta. Äänireikien vaikutuksesta olen nähnyt jotain. Periaatteessa putken värähtelevä osa päättyy siihen avoimen reiän paikkeille, mutta se tarkka tehollinen pituus ei ole ihan simppeli juttu. Arvelisin, että nykyisten soittimien mitoitukset ovat määräytyneet vuosisatojen aikana, niin putkien pituus, porauksen halkaisija, reikien paikat ja koot.
 
Tämä on joka tapauksessa aika hyvä alustus klarinetin fysiikasta http://www.phys.unsw.edu.au/jw/clarinetacoustics.html (sieltä löytyy huilu ja foni myös omina sivuinaan)
 
Ja vielä, olettekos nähneet tämän http://www.youtube.com/watch?v=LWbj7FYEi3M
 
Jaahah, aiheesta kyllä löytyy kirjallisuutta: http://books.google.com/books?id=Cu … 0of%20a%20mouthpiece%20wind&f=false
 
Jos tuosta äkkiä jotain hahmottaa, niin suukappaleen tehollinen pituus voidaan arvioida sen tilavuuden perusteella, mikä olisi se putken pituus jolla on sama tilavuus kuin suukappaleella. Ja myös toisesta päästä tehollinen pituus on pitempi kuin putken pituus tai pituus ensimmäiseen avoimeen reikään (ns. end correction).
 
Tuolla on peräti ohjeita omien soittimien tekoon ja linkki jonnekin mistä löytyy apua reikien paikkojen määrittelyyn http://www.logarithmic.net/pfh-file … esign/Medieval_Wind_Instruments.pdf
 
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta
Baryton-B
18.03.2011 22:55:57
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Klezberg: Klarinetissa, fonissa ja vastaavissa ääni syntyy, kun ilma jää värähtelemään edestakaisin putkeen. Se lehdykkä laittaa puhallettaessa ilman liikkelle, ja kun ilmapatsas heijastuu takaisin putken toisesta päästä, syntyy se värähtely.
 
Ajattelun trumpettia, jossa eri äänet saadaan putken pituutta muuttelemalla....hieman erilailla kuin nokkahuilussa. Tässä pitää erottaa mielestäni toisistaan puhalluksen aiheuttama ilmapatsas (-virtaus) ja äänen aiheuttama ilman värähtely(?)
 
Haitarissahan on eri lehdykät veto- ja työntöpalkeella. Ja siinä ääni syntyy todellakin pelkästään sen lehdykän värähtelystä, eikä putkessa värähtelevästä ilmapatsaasta.
 
Mitä tapahtuisi jos laittaisi haitarin kielen nokkahuilun suukappaleen tilalle, eli voisiko soittaa eri ääniä?
 
Itse asiassa ei sitä suppiloakaan välttämättä tarvita. Minullakin on eräänlainen proto-klarinetti: suora putki jossa reiät ja klarinetin suukappale. Hyvin soi sekin, vaikka kellon kanssa toki paremmin.
 
Ei tarvi mutta se voimistaa ääntä...on ikäänkuin vahvistin.
 
Klezberg
18.03.2011 23:08:34
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Baryton-B: Ajattelun trumpettia, jossa eri äänet saadaan putken pituutta muuttelemalla....hieman erilailla kuin nokkahuilussa. Tässä pitää erottaa mielestäni toisistaan puhalluksen aiheuttama ilmapatsas (-virtaus) ja äänen aiheuttama ilman värähtely(?)
 
No, kyllähän se äänenkorkeus määräytyy pääasiallisesti sen putken pituuden mukaan, niin vaskissa kuin puupuhaltimissa. Vaskissa vain muutetaan sitä pituutta venttiileillä, puupuhaltimissa äänireikien avulla jotka vaikuttavat vähän monimutkaisemmin. Siksi nokkahuilussa saa puolisävelaskeleita ristiinsormittamalla tai peittämällä reiän osittain.
 
Mitä tapahtuisi jos laittaisi haitarin kielen nokkahuilun suukappaleen tilalle, eli voisiko soittaa eri ääniä?
 
Aika vaikea äkkipäätä hahmottaa millainen viritys se olisi ja miten se toimisi. Siinä kävisi helposti niin että kieli soisi oman vireensä mukaan ja putki vain toimisi siinä jonkinlaisena suodattimena. Haitarin kieli ei kun ei ole tarkoitettu toimimaan semmoisessa vuorovaikutuksessa soittajan ja putken välissä kun puupuhaltimen kieli, vaan soimaan ihan yksinään.
 
Ei tarvi mutta se voimistaa ääntä...on ikäänkuin vahvistin.
 
Taikka impedanssisovitin. Taitaa olla vaskissa tärkeämpi, koska ääni tulee niissä pääasiallisesti sieltä päästä ulos, kun ei ole äänireikiä.
 
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «