Kitarat: soittaminen ›

Kannattaa yhdistää kyllä nämä. On tuskallista jos joku rupeaa swiippaamaan treeneissä, vaikka ei osaa pätkääkään vielä swiipata. Siinä biisien välissä kun muut yrittää jutella seuraavasta biisistä, sovituksesta tms.. "oottakaa kyllä se kohta menee!" Pakko on yksinkin tehdä työtä.
 
Kahden kitaristin jammailu voi olla hauskaa, toinen keksii sointukierron ja toinen sooloilee, vuorotellen. Siinä on nopeempaa päästä kiinni juttuun, kuin mitä kokonaisen bändin jamittelussa. Rumpukoneesta tms. komppi taustalle tai vaikka metronomi.

Very well put. It is always a fun way to learn by having another guitar player to work with. To be able to improvise over a chord progression or rythm part that you come up with on the spot can be very inspiring. Just practicing, by yourself, can get old. The whole point (IMHO) is to eventually be able to write and play your own music and collaboration is a big part of that, especially at first.
 
Todd
 
aalataur: Kannattaa yhdistää kyllä nämä. On tuskallista jos joku rupeaa swiippaamaan treeneissä, vaikka ei osaa pätkääkään vielä swiipata. Siinä biisien välissä kun muut yrittää jutella seuraavasta biisistä, sovituksesta tms.. "oottakaa kyllä se kohta menee!" Pakko on yksinkin tehdä työtä.
 
Kahden kitaristin jammailu voi olla hauskaa, toinen keksii sointukierron ja toinen sooloilee, vuorotellen. Siinä on nopeempaa päästä kiinni juttuun, kuin mitä kokonaisen bändin jamittelussa. Rumpukoneesta tms. komppi taustalle tai vaikka metronomi.

Joo, ei noihin 1.3.4 jne. harjoituksiin kannata jämähtää liiaksi. Itsellä on vieläkin se ongelma, että ajattelen kaiken niin kromaattisesti että kunnollisten melodioiden tekeminen on tuskallista. Muutamia skaaloja osaan mutta ei pitäisi jämähtää vain muutamaan. Tekniikkapuoli on toki paremmin hallussa, mutta eipä se paljon lämmitä jos ei ole melodiatajua yhtään.
 
Mutta kyllä tabulatuureista oppiminenkin puoltaa paikkansa.