| Aihe: Fonin oktaavinappi kauhistuttaa | 1 |
|---|
|
Olen ihan nöösi fonin puhaltamisessa. Olen harjoitellut yksin ja opetellut nuotit ihan hauki-on-kala menetelmällä. Vuoden sinnikkään alton kiusaaminen jälkeen muutama vanha klassikko saatiin siihen kuntoon, että osa perikunnasta jo tunnisti kappaleen. Muutama päivä sitten suoritin todellisen investoinnin ja ostin kiiltävän, uuden ja upean Yamahan tenorin. Puhaltaminen tuntui helpolta ja keskialueen nuotit heräävät kauniisti eloon. Sitten varsinainen kysymys: kun nouset asteikolla D:hen asti, niin se vaan karkaa ja kiljaisee! Lähes joka kerta! Kun jatkan siitä ylöspäin niin ei mitään ongelmia? Mitä ihmettä minun tulee tehdä. Olen valmis melkein hitsaamaan sen yläD:n koskettimen umpeen ikuisiksi ajoiksi. Tiedän, että olen kärsimätön mutta harjoittelu menee ihan skitsoksi, kun pelkään jo etukäteen sitä oktaavinapin painamista ja en löydä juurikaan ohjelmistooni biisejä, joissa ei tuota nuottia tarvittaisi :) | |
hussoja: Olen ihan nöösi fonin puhaltamisessa. Olen harjoitellut yksin ja opetellut nuotit ihan hauki-on-kala menetelmällä. Vuoden sinnikkään alton kiusaaminen jälkeen muutama vanha klassikko saatiin siihen kuntoon, että osa perikunnasta jo tunnisti kappaleen. Muutama päivä sitten suoritin todellisen investoinnin ja ostin kiiltävän, uuden ja upean Yamahan tenorin. Puhaltaminen tuntui helpolta ja keskialueen nuotit heräävät kauniisti eloon. Sitten varsinainen kysymys: kun nouset asteikolla D:hen asti, niin se vaan karkaa ja kiljaisee! Lähes joka kerta! Kun jatkan siitä ylöspäin niin ei mitään ongelmia? Mitä ihmettä minun tulee tehdä. Olen valmis melkein hitsaamaan sen yläD:n koskettimen umpeen ikuisiksi ajoiksi. Tiedän, että olen kärsimätön mutta harjoittelu menee ihan skitsoksi, kun pelkään jo etukäteen sitä oktaavinapin painamista ja en löydä juurikaan ohjelmistooni biisejä, joissa ei tuota nuottia tarvittaisi :)
Aivan ensimmäiseksi antaisin jonkun asiantuntijan tarkastaa soittimen kunto. Vaikka se on kiiltävä ja uusi saattaa siinä silti olla jotain säädön tarvetta tms.
Sitten kun soitin on todettu kaikinpuolin säädöissään olevaksi, niin sitten lähtisin kokeilemaan eripaksuisella lehdellä, ehkäpä toisella suukappaleella. Näiden asioiden vuoksi olisi hyvä aina aloittaa opettajan kanssa. Hyvä harrastus saattaa itseopiskelijalla kaatua hyvinkin vähällä korjattavissa olevaan ongelmaan. | |
Sax-pappa: Aivan ensimmäiseksi antaisin jonkun asiantuntijan tarkastaa soittimen kunto. Vaikka se on kiiltävä ja uusi saattaa siinä silti olla jotain säädön tarvetta tms.
Nimenomaan näin. Kaupan hyllyllä olevan uuden soittimen säädöt voivat olla pielessä. Tämmöinen tapaus sattui äskettäin itselle kun olin huilua ostamassa. Huilu on itselle hiukan outo instrumentti, ja ihmettelin että näinkös siinä kävikin että kunnollinen huilu onkin vaikeampi soittaa kuin Thomannin halpishuilu. Toinen samanlainen kuitenkin lähti soimaan kunnolla. Soitinkorjaaja sattui olemaan paikalla ja näki huilusta heti ettei se voikaan soida. Korjaus vei pari minuuttia.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | |
Kiitos tiedosta. Kokenut fonisti kävi sitä puhaltamassa ja ei totisesti karannut yläD ! Moitiskeli suukappaleen ja lehden tukkeutumista itsellään, mutta kun kuunteli minun puuskuttamistani, niin sanoi : " Suukappaleita sitten eri vaihtoehtoja kokeilemaan joskus myöhemmin. Soihan tuo". Jotain lohtua siis.
Tarkemmin fonia tutkittuani huomasin, että se läppä siellä yläpäässä ei olekaan ihan kiinni siinä piikissä (jossa ilmeisesti pieni reikä). Kokenut fonisti taivutteli vivustoa varovasti. Nyt se ainakin on kiinni ja mielestäni hieman paransi lopputulosta. Silti : kun muutan pään asentoa ja en puhalla kovin lujaa ja keskityn aivan kamalasti niin silloin se soi - se penteleen yläD - sievästi. Mutta kun soitan nuoteista minulla ei ole aikaa keskittyä pään ja suun asennon (=valmistautua tulevaan) muutokseen ja silloin vihlaisee niin että sieluun sattuu. Jään harjoittelemaan, käytän varmuuden vuoksi myyjäliikkeessä fonia ja pidän ystävällisiä neuvojiani ajan tasalla tulevaisuuden tapahtumista. | |
Tarkemmin fonia tutkittuani huomasin, että se läppä siellä yläpäässä ei olekaan ihan kiinni siinä piikissä (jossa ilmeisesti pieni reikä). Kokenut fonisti taivutteli vivustoa varovasti. Nyt se ainakin on kiinni ja mielestäni hieman paransi lopputulosta. Silti : kun muutan pään asentoa ja en puhalla kovin lujaa ja keskityn aivan kamalasti niin silloin se soi - se penteleen yläD - sievästi. Mutta kun soitan nuoteista minulla ei ole aikaa keskittyä pään ja suun asennon (=valmistautua tulevaan) muutokseen ja silloin vihlaisee niin että sieluun sattuu. Jään harjoittelemaan, käytän varmuuden vuoksi myyjäliikkeessä fonia ja pidän ystävällisiä neuvojiani ajan tasalla tulevaisuuden tapahtumista.
Tuo on aika yleinen ongelma. Paitsi tuo kaulaputken läpän taivutus niin asiaa voi auttaa oktaaviläpän "hellempi" käyttö. Siis: monesti kun peukalon lätkäisee matkan päästä oktaaviläpälle c2-d2 vaihdossa ottaa ylempi oktaaviläppä tempauksen ns. itteesä ja ihan vaan kostoksi aukaisee tyynyä niin että d2 kiksaa ja kovaa. Eli pientä huomiota peukun mätkinnälle :)? | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
