| Aihe: Sävellaji! | 1 |
|---|
|
Mistä tiedän jonkun biisin sävellajin? esim badding-paratiisi!
opettelen transponointia mutta en tiedä biisien sävellajeja, niin miten sen saa selvitettyä? | |
Monesti kappale alkaa ja päättyy sävellajin perussointuun. Tämä ei ole mikään sääntö. Ainoa keino tietää sävellaji on analysoida kappaleessa käytettyjä sointuja ja melodian säveliä ja päätellä sävellaji siitä.
Toki jo ajatus siitä että biisi menee jossain sävellajissa on lähtökohtasesti vinoutunut. Sävellaji on vaan teoreettinen apuväline musiikin ylöskirjoittamiseen ja analysointiin.
"When they say less is more, that is bullshit. Less is less and more is more. Simple as that." -Yngwie Malmsteen | |
F_Lame: Ainoa keino tietää sävellaji on analysoida kappaleessa käytettyjä sointuja ja melodian säveliä ja päätellä sävellaji.
Tai sitten tarkistaa asian laidan etumerkeistä, jos on nuottimateriaalia käytössä. Toki kappale voi mennä useammassa kuin yhdessä sävellajissa. | |
F_Lame: Toki jo ajatus siitä että biisi menee jossain sävellajissa on lähtökohtasesti vinoutunut. Sävellaji on vaan teoreettinen apuväline musiikin ylöskirjoittamiseen ja analysointiin.
Tuo pätee ehkä vanhaan modaaliseen järjestelmään, jossa melodioita luokiteltiin melko mekaanisesti, mutta jo jostain Schenkeristä lähtien näkökulma sävellajeihin on ollut havaintopsykologinen, so. sitä kuvaava, kuinka ihmismieli jäsentää äänitapahtumia mielekkäiksi ryhmiksi. Voitaisiin puhua vaikkapa tonaliteetin skeemasta, jonka kehittymisestä, mekanikaasta ja vaikutuksesta musiikin havaitsemiseen on paljon empiiristä todistusaineistoa.
Sävellajia määrittäessä tärkeitä ovat metrisesti vahvoilla kohdilla olevat soinnut, toonika-dominantti-suhteet ja subdominantti-dominantti-toonika-suhteet, jotka määrittelevät sävellajia kaikkein vahvimmin. Jos analyysissa alkaa pitkän aikaa vilistä muita sointuasteita kuin ykköstä ja nelosta ja vitostakaan ei oikein esiinny, on syytä pohtia, olisiko sävellaji sittenkin jokin toinen.
Esimerkiksi tuossa Baddingin Paratiisissa A-mollisointua on tilastollisesti eniten, se on vakaalla kohdalla, aloittamassa kierron ja siihen päädytään aina uudestaan sen dominanttisoinnun, E-duurin (huomaa A-mollitonaalisuutta vahvistava korotettu seitsemäs aste), kautta. Tämä jatkuu pitkäaikaisesti ja toistuu niin usein, ettei muille tulkinnoille jää sijaa. Kertosäkeessä flirtataan vähän rinnakkaissävellajia, C-duuria, koska C-duurisointuun mennään sen dominantin, G7:n, kautta, mutta A-mollisävellaji pullahtaa heti takaisin hyvin vahvan dominantin-dominantti-liikkeen kautta (H7-E7-Am).
En siis missään nimessä esitä siihen kohtaan sävellajinvaihdosta, se mutkistaisi analyysia turhaan ja on noin lyhytaikaisena mitätön sivuseikka kappaleen sävellajin kannalta. Sen voisi tiedostaa korkeintaan käyttämällä G7-soinnusta merkintää V7/III. Tuonkaltaiset läheisissä sävellajeissa pistäytymiset eivät missään nimessä vaikuta pääsävellajin tulkintaan mitenkään, päinvastoin, tuollaiset stereotyyppiset poikkeamat vahvistavat tulkintaa, vaikka olisivatkin pidempiaikaisiakin (esimerkiksi koko kertosäe menisi rinnakkaisesta duurista tai jostain muusta läheisestä sävellajista).
Toisaalta ei sinun välttämättä transponoidessa tarvitse tietää sävellajeista mitään: on mahdollista, että täysin mekaanisesti liikutat sävelmateriaalia johonkin suuntaan jonkin kiinteän määrän. Paratiisin transponoinnin D-mollisävellajiin voisi ilmaista noin tai vain että "kvarttia ylöspäin" tai "viisi puolisävelaskelta ylöspäin" ja sitten siirtelisi kaikki soinnut ja melodiat sen verran ylöspäin: lopputulos olisi sama.
Lainausmerkit, nuo kirjotetun kielen "kondomit" - väärinymmärrysten "ehkäisyvälineet". |  Jucciz
07.03.2011 21:43:13 (muokattu 07.03.2011 21:53:57) | |
|
Schnowotskilta erittäin hyvä vastaus. Plussan arvoinen ehdottomasti.
P.S. Miksi hitossa luin nopeasti sivusilmällä "Dimebag - Paratiisi"? :D
P.P.S. Oliko niin, että Schenker-analyysi tutkii viiksien pituuden ja riffien tarttuvuuden välistä korrelaatiota? http://www.scorpions-family.de/Downloads/Archiv/1986-BRAVO-02.jpg ... Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! | |
kiitos vastauksista! sen takia yritän sävellajia vaihtaa, koska kertosäkeessä laulu menee liian korkealle, "...valtavan" sanalla. niin pitäisi muuttaa biisin sävellajia matalemmaksi. onko tässä mun selityksessä mitään järkeä?? :D
vai voiko tehdä silleen että muuttaa vaikka vaan kertosäkeen sävellajia? vai miten? |  baron
07.03.2011 23:15:05 (muokattu 07.03.2011 23:25:08) | |
|
hedgehog: kiitos vastauksista! sen takia yritän sävellajia vaihtaa, koska kertosäkeessä laulu menee liian korkealle, "...valtavan" sanalla. niin pitäisi muuttaa biisin sävellajia matalemmaksi. onko tässä mun selityksessä mitään järkeä?? :D
vai voiko tehdä silleen että muuttaa vaikka vaan kertosäkeen sävellajia? vai miten?
Voi tehdä niin mutta ei kuulosta enää välttämättä samalta piisiltä ja voi olla vaikea löytää oikea sävellaji jatkossa.
Kyllähän laulajalla on oikeus transponoida piisi omalle äänialalleen sopivaksi.
Muutat vain piisin kaikki soinnut yhtä sävelaskelta alemmaksi, jos ei riitä niin toinen lisää niin eiköhän ala onnistua.
Edit: Tietysti piisin sävellajin tunnistaminen on hyödyllistä mutta ei välttämättämyys että voisi transponoida.
Annat vain bändikavereillesi uudet soinnut ja sanot että tästä mennään:-)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
hedgehog: kiitos vastauksista! sen takia yritän sävellajia vaihtaa, koska kertosäkeessä laulu menee liian korkealle, "...valtavan" sanalla. niin pitäisi muuttaa biisin sävellajia matalemmaksi. onko tässä mun selityksessä mitään järkeä?? :D
vai voiko tehdä silleen että muuttaa vaikka vaan kertosäkeen sävellajia? vai miten?
Noh, yleensähän transponointia suoritetaan juuri siksi, että biisi menee jossain kohdin liian korkealle tai matalalle. Pelkän yhden osan sävellajin muuttaminen on täysin mahdollista, mutta se voi pahimmillaan vaatia aika rankkaakin uudelleen säveltämistä, jottei kuulostaisi typerältä, ja on usein täysin tarpeetonta, sillä kyllä tuollaisen perus pop-ohjelmiston pitäisi olla laulettavaa suurimmalle osalle väestöstä kunhan sen naksauttaa itselleen sopivaan äänialaan.
Jos et vielä osaa transponoida kappaleita suoraan, mitä et varmaan osaa, niin voit lähteä vaikka siitä, että otat esille Parasiitin soinnut ja avaat tekstieditorin. Editoriin kirjoitat vanhan tutun kromaattisen asteikon: A - A#/Bb - B - C - C#/Db - D - D#/Eb - E - F - F#/Gb - G - G#/Ab ja sitten muutat tuon avulla kaikkia sointuja jonkin kiinteän määrän johonkin suuntaan, tapauksessasi varmaan pari tai kolme puolisävelaskelta alaspäin.
Eli jos ensimmäinen sointu on Am (jos siis muistin kappaleen sävellajin oikein) ja tahdot muuttaa sitä kaksi puolisävelaskelta matalemmaksi, lasket kaksi hyppäystä vasemmalle A:sta tuossa asteikolla. Eli ensimmäinen hyppäys olisi A:sta asteikon oikeaan laitaan (se kääriytyy itsensä ympäri kuin kellotaulu, jossa hyppäys kello yhdestä taaksepäin on hyppäys kello kahteentoista) säveleen G#/Ab ja toinen hyppäys säveleen G - eli näin ensimmäinen sointu olisi transponoitu kaksi puolisävelaskelta alaspäin Am-soinnusta G-mollisoinnuksi. Tekemällä tämän prosessin kaikille soinnuille, olet transponoinut kappaletta - eli muuttanut sen sävellajia.
En tietenkään suosittele tuota keinoa ainoaksi. Se on vain tuollainen idioottivarma, hyvin hidas keino, jolla pystyt kyllä hoitamaan homman, mutta käytännössä suosittelen opettelemaan intervallihypyt niin, että osaa suoraan ajatella, mikä sävel on sekunnin tai minkä tahansa intervallin verran ala- tai yläpuolella A:sta. Tai vielä parempaa: opettelet sointuasteet niin hyvin, ettei tuollaista transponointiprosessia tarvitse edes käydä läpi, vaan voit ajatella soinnut tavallaan suoraan uudessa sävellajissa.
Lainausmerkit, nuo kirjotetun kielen "kondomit" - väärinymmärrysten "ehkäisyvälineet". | |
Tai vielä parempaa: opettelet sointuasteet niin hyvin, ettei tuollaista transponointiprosessia tarvitse edes käydä läpi, vaan voit ajatella soinnut tavallaan suoraan uudessa sävellajissa.
Juuri näin. On muuten ihan kehittävää treeniä komppailla joitain tuttuja ralleja siten, että transponoi soinnut lennossa mielivaltaiseen sävellajiin juuri tuon sointuasteajattelun kautta. Tavoitteeksi voisi asettaa sen, että tuollaiset suht yksinkertaiset biisit lähtevät lonkalta missä sävellajissa tahansa. | |
hedgehog: kertosäkeessä laulu menee liian korkealle + pitäisi muuttaa biisin sävellajia matalemmaksi.
Jos kysessä olisi biisi, jossa on seassa sointuja, joissa hyödynnetään avoimia kieliä: "F#11 (Alex Lifeson tyyliin) = 2-4-4-3-0-0 (F#-C#-F#-A#-B-E)" -> Ei oikein voi soittaa otteita fyysisesti ja 1:1, muuten kuin virittämällä eri vireeseen tai käyttämällä capoa.
Ei noi eroa koskettimien ja synien "transpose up / down" nappuloista yhtään. Jos itse täytyy niissä valita, opettelenko biisin uudestaan vaiko painan rolandista "pitch down -1", niin painan "pitch down -1". | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
