Joku Matin ja Tepon iskelmälevy (tyyliin seitsemäskymmenes samanlainen kuin ne muutkin), jossa on joihinkin biiseihin väännetty rumpukoneella tai synalla jotain teknojumputuskomppia. Ja sitten on suomi-iskelmä-artisteilla joku ihme pakkomielle, että pitää yrittää vääntää niihin mitäänsanomattomiin ja itseään loputtomasti toistaviin peruskaavan rallatuksiin jotain wanna-be-lattarimeininkiä. Voi hesus sentään! Soittajat ovat osaavia ammattilaisia ja laulajat myös, minkä takia tuollaista paskaa pitää suoltaa vuosi toisensa jälkeen ja vielä vähän lisää? Jos on hevibänditkin itseään toistavia, niin ei sillä alueella kuitenkaan olla vielä ihan niin pahassa jamassa kuin iskelmäpuolella. Suomimetallin puolella sentään silloin tällöin kuulee jotain uutta ja erilaistakin, tai ainakin hyvää yritystä jos ei muuta. Iskelmäpuolella mennään vaan samalla kaavalla, ilmeisesti maailman tappiin asti. Ainoa iskelmäbändi, joka saisi minut tanssiravintolaan, on Agents. V*ttu se on ihan hyvä, ei tarvii aina valittaa! |
trent
JCM
akisetä