Bassot ›

rattledad: Saarnia niinkuin vaahteraakin taitaa olla sekä pehmeämpiä että kovempia lajikkeita?
 
http://www.puuproffa.fi/arkisto/lujuus.php
 
Tuolta löytyi myös aika perusteellista tietoa. Saarnessa on tosiaan enemmän vaihtelua esim. tiheyden kanssa. Onkohan tuossa saarnen otannassa mukana esim. suosaarni, joka on yllättävän kevyttä.

Hahaa, kaikki oikein! Eli olen siis puukorva, kuten påppis taisi jo todetakkin...
 
Soittokokemusta on noin 20 vuoden ajalta sekalaisilla bassoilla. (on ne jossain ketjussa kaikki omat lueteltukin)
 
Rakenteleukokemusta myös muutamasta bassosta, sekalaisilla runkopuilla. Perustin omat arvaukseni ihan siihen, mitä olen lukenut runkopuiden vaikutuksesta soundiin yleensä. Ajattelin, että vaahtera lienee noista kirkassointisin ja leppä pehmein ja saarni sitten siltä väliltä, kuten vissiin moni muukin.
 
Soundinäytteistä sen verran, että läppärin omilla kajareilla en niihin saanut mitään korvinkuultavia eroja, kuulokkeet päässä erot olivat kuultavissa.

kraaps: Perustin omat arvaukseni ihan siihen, mitä olen lukenut runkopuiden vaikutuksesta soundiin yleensä. Ajattelin, että vaahtera lienee noista kirkassointisin ja leppä pehmein ja saarni sitten siltä väliltä, kuten vissiin moni muukin.
 
Soundinäytteistä sen verran, että läppärin omilla kajareilla en niihin saanut mitään korvinkuultavia eroja, kuulokkeet päässä erot olivat kuultavissa.
 
mietin kanssa tuota että vaahtera olisi kirkkain, mutta mun mielestä tuo keskimmäinen oli, mitä nyt hiljaa illalla tässä tietokoneen kaiuttimista kuuli.
Keskimmäinen oli omaan korvaan paras kyllä.
 
Vaikka väärin veikkasinkin lepän ja vaahteran.
pitääkin kuunnella nyt päiväsaikaan josko kuulisi paremmin kun voi vähän lujempaa pitää.
 
E:
Nyt lujempaan kuunneltuna, olen edelleen sitä mieltä että B on omaan korvaan kirkkain ja täyteläisin, hyvin lähellä C:tä kumminkin munsta.
 
A on selvästi tummempi, mikä on outoa sinänsä kun vähän aikaa sitten arvoin runkopuuta itselleni ja etsin kirkassoundista puuta niin moni sanoi että saarni on leppää kirkkaampi?
 
Toki eri homma on sitten suosaarnit ym, mutta kyllä leppäsenä pysyy noiden perusteella mun valinta rungoksi.
 
Kiitos hyvästä ajatuspähkinästä, tällaisia lisää.

rijopu: http://www.puuproffa.fi/arkisto/lujuus.php
 
Tuolta löytyi myös aika perusteellista tietoa. Saarnessa on tosiaan enemmän vaihtelua esim. tiheyden kanssa. Onkohan tuossa saarnen otannassa mukana esim. suosaarni, joka on yllättävän kevyttä.
 
Soinnillisten ominaisuuksien puolesta vois kuvitella että tiheydellä on enemmän merkitystä kuin kovuudella sinänsä (joka taasen esim puulattioiden tekijöitä ymmärrettävästi kiinnostaa - siinä alkaa Brinellit merkkaamaan kun ylipainoiset sotanorsut käyskentelevät piikkikorkoineen).

okabass: Heh. Minulla kaikki väärin. Puolustuksena puukorvaisuudelle -ennen kun menen vetämään itseni kaulakiikkuun- totean, että olen viimeisen 22 vuoden ajan, noin vuotta lukuun ottamatta (ilmeisesti leppärunkoinen squju), soittanut mahonkirunkoisilla bassoilla (WAL).
 
Onko siis maalattu WAL bodiltaan kokonaan mahonkia vai onko siinä jotku muut pintaviilut niinku lakatuissa? Saako sun bassosta sen selville vai onko maalattu niin ettei näe? Tuossa olis toinen mielenkiintoinen vertailu eli minkä verran joku ohut viilu (yleensä kai n. 6mm) vaikuttaa bodin sointiin.
Marko

Oikein meni, varsin mukavaa. Nyt kun vastaukset on tiedossa, uskaltaa laittaa ne perustelutkin.
 
A: Kaikista narisevin soundi. Omalla tavallaan vähän tukkoinen ja takakireä. Osittain jopa härski. Saarnibasso löytyy tällä hetkellä tallista ja jostain kumman syystä (vaikka adjektiivit olivatkin ehkä negatiivissävytteisiä) diggailen soundia kovasti. Mun mielestä saarnessa on kuitenkin aika jämäkkä bottne, eikä se puuroudu herkästi.
 
B: Kaikista bassomaisin soundi. Pyöreä ja pehmeä. Muutama leppäbeisi on tallissa ollut. Herkästi syttyvä puu (takkapuuksi? ;)). Soundi sopii melkeinpä kaikkeen.
 
C: Kaikista hifein soundi. Saarnea tasapainoisempi soundi, vaikka kovasti samaan suuntaan kallistuva. Vaahterabassoja ei ole omistuksessa ollut, mutta niitä on tullut käpisteltyä ja kuultua myös. Soundi vastasi myös mielikuvia ja verbaalisia luonnehdintoja eri puulaaduista.
 
Soittovuosia on puolenkymmentä takana ja erilaisilla bassoilla.
 
Tämä oli erittäin mukava ja hyödyllinen testi, jääkäämme odottelemaan "Otelautapuun merkitys bassosoundiin"- testejä :)

MPU: Onko siis maalattu WAL bodiltaan kokonaan mahonkia vai onko siinä jotku muut pintaviilut niinku lakatuissa? Saako sun bassosta sen selville vai onko maalattu niin ettei näe? Tuossa olis toinen mielenkiintoinen vertailu eli minkä verran joku ohut viilu (yleensä kai n. 6mm) vaikuttaa bodin sointiin.
Marko
 
Maalattu (ei transparent) on ilman viiluja. Tieto on valmistajalta (Peter Stevens), ja kyllä sen näkeekin kaulataskusta. Pete sanoi, että viiluilla ei ole suurta vaikutusta soundiin, enemmän ulkonäköön. En tiedä, miten nykyään, koska valmistaja on vaihtunut (Paul Herman). Oma käsitys (=virheetöntä, aikuisten totuutta) on, että ko. bassossa huomattava vaikutus soundiin (selektiivisyys, selkeys, tanakkuus) on monikelaisessa mikissä, sekä laminoidussa kaulassa (vaahtera, horn beam, masandarube, eeben otelauta, isot nauhat (Dunlop 6130))

okabass: Maalattu (ei transparent) on ilman viiluja. Tieto on valmistajalta (Peter Stevens), ja kyllä sen näkeekin kaulataskusta. Pete sanoi, että viiluilla ei ole suurta vaikutusta soundiin, enemmän ulkonäköön. En tiedä, miten nykyään, koska valmistaja on vaihtunut (Paul Herman). Oma käsitys (=virheetöntä, aikuisten totuutta) on, että ko. bassossa huomattava vaikutus soundiin (selektiivisyys, selkeys, tanakkuus) on monikelaisessa mikissä, sekä laminoidussa kaulassa (vaahtera, horn beam, masandarube, eeben otelauta, isot nauhat (Dunlop 6130))
 
OK: Noin vähän ajattelinkin. Enempi silmäkarkkia ovat nuo apinanleipäpuuviilut bodissa. Etuvahvistin antanee oman leiman myös soundille.
Marko

Jee oikein meni. Vaahtera oli noista meikäläisen suosikki. Sen saundin tunnistaa aina tiukkuudesta, saarni taas loistaa yleisesti laajalla taajuusskaalalla ja on siinä muutenki tuttu klangi. Leppä taas on niin kärjistetyn keskialuepainotteinen. Oli kyllä oikein mielenkiintonen testi.

Miten tuo merbau puu toimii bassossa ?

jperala: Miten tuo merbau puu toimii bassossa ?
 
Warwick on ainakin käyttänyt Streamer Stage II -mallissaan merbauta eli afzeliaa. Liekö kyseisen mallin murakka soundi kaulan vai bodyn matskusta kiinni, mene ja tiedä.

About 50 kitaraa ja jokusen basson rakentaneena olen aiheesta "Sähkökitaran fysiikka" gradun kanssa samoilla linjoilla eli sähkömagneettinen ilmiö muu on kuuloluuloa eli psykoakustiikkaa eli homeopatiiaa ;-) Muutakin mieltä saa olla - eihän soittimet muuten kaupaksi mene.
 
Käykääs lukemassa gradu alan kirjastossa.
Linkin kuvassa tekijätiedot yms. http://rockdata.org/sahkokitaran_fysiikka.jpg
 
Itsesuunnittelemistani protyyppisoittimista kuvatuksia nähtävissä
http://rockdata.org/photos/

Kuuntelin nuo ketjun alussa olevat näytteet nyt uudestaan, paremmalla äänentoistolla, kuin edellisellä kerralla. En enää muistanut mitä silloin vastasin, mutta muistin kaikkien menneen väärin.
 
Päädyin täsmälleen samaan kaikki väärin -vastaukseen kuin viimeksikin! Ei hyvältä näytä.

Latvis (virallinen): About 50 kitaraa ja jokusen basson rakentaneena olen aiheesta "Sähkökitaran fysiikka" gradun kanssa samoilla linjoilla eli sähkömagneettinen ilmiö muu on kuuloluuloa eli psykoakustiikkaa eli homeopatiiaa ;-) Muutakin mieltä saa olla - eihän soittimet muuten kaupaksi mene.
 
Käykääs lukemassa gradu alan kirjastossa.
Linkin kuvassa tekijätiedot yms. http://rockdata.org/sahkokitaran_fysiikka.jpg
 
Mielenkiintoista! Pitää käydä varmaan lukemassa tuota graadua.
 
Tsekkasin tuon gradulinkin, mutta en ehkä ymmärrä sähköisen spektrin käsitettä kunnolla (ehkä se on eri kuin korvalla kuultava ääni...), mutta miten ihmiset sitten kuulevat eroja esim. noissa mun bassonäytteissä, jos mikrofonityyppi on sama kaikissa, mikrofonien sijainti on sama ja näppäilykohtakin sama. Ja vielä kielten merkki ja korkeus mikrofonista on sama? Vain runkopuut ovat eri.
 
Pitäisi vielä rakentaa kolme täysin identtistä bassoa ja katsoa, kuulevatko basistit eroja niissä. Todennäköisesti kuulisivat, mutta todellisuudessa ero olisi "häviävän pieni".

rijopu: Mielenkiintoista! Pitää käydä varmaan lukemassa tuota graadua.
 
Tsekkasin tuon gradulinkin, mutta en ehkä ymmärrä sähköisen spektrin käsitettä kunnolla (ehkä se on eri kuin korvalla kuultava ääni...), mutta miten ihmiset sitten kuulevat eroja esim. noissa mun bassonäytteissä, jos mikrofonityyppi on sama kaikissa, mikrofonien sijainti on sama ja näppäilykohtakin sama. Ja vielä kielten merkki ja korkeus mikrofonista on sama? Vain runkopuut ovat eri.
 
Pitäisi vielä rakentaa kolme täysin identtistä bassoa ja katsoa, kuulevatko basistit eroja niissä. Todennäköisesti kuulisivat, mutta todellisuudessa ero olisi "häviävän pieni".
 
En usko minäkään ihan heti, että puilla (eli kutakuinkin soittimen akustisella soinnilla) ei olisi vaikutusta soittimen sähköiseen sointiin. Ainakin näissä omissa tekeleissä jokainen on soinut omalla tavallaan niin akustisesti kuin sähköisesti vaikka on sama mikki ollut kiinni. Tietysti mittari ei valehtele, joten voin olla väärässä.
Marko

MPU: En usko minäkään ihan heti, että puilla (eli kutakuinkin soittimen akustisella soinnilla) ei olisi vaikutusta soittimen sähköiseen sointiin. Ainakin näissä omissa tekeleissä jokainen on soinut omalla tavallaan niin akustisesti kuin sähköisesti vaikka on sama mikki ollut kiinni. Tietysti mittari ei valehtele, joten voin olla väärässä.
Marko
 
Älä nyt yhtään yritä, Latvishan tuossa jo pohjusti hyvää keskustelua paaluttamalla että kaikki muu on homeopatiaa...
 
Tosin mä olen sun kanssasi täysin samaa mieltä tästä asiasta ja oma kokemuspohjakin alkaa olla sen verran vahva että homeopatian voi helposti sulkea pois. Lisäksi Rijopun kysymys oli erittäin aiheellinen ja perusteltu.

absqua: Älä nyt yhtään yritä, Latvishan tuossa jo pohjusti hyvää keskustelua paaluttamalla että kaikki muu on homeopatiaa...
 
Tosin mä olen sun kanssasi täysin samaa mieltä tästä asiasta ja oma kokemuspohjakin alkaa olla sen verran vahva että homeopatian voi helposti sulkea pois. Lisäksi Rijopun kysymys oli erittäin aiheellinen ja perusteltu.
 
Kai toi nyt jostain kertoo, että täälläkin vissiin puolet possesta arvasi puut oikein.
 
Mun mielestä väite siitä, että puulaadut ei vaikuttaisi sähköiseen sointiin on aika höpöhöpöä. Kyllähän noi kolme näytettä on selkeästi erikuuloisia, vaikka joku asiaan vihkiytymätön ei välttämättä eroa kuulisi. Vähän sama kuin asiaan vihkiytymätön ei välttis erota alttoviulun ja viulun soundia jne.
 
Kolme täsmälleen samanlaista beisiä olisi hauska testi myös, koska siinä sitten voisi vertailla sitä yksilön vaikutusta soundiin. Uskoisin että pieniä eroja voisi olla jopa kuultavissa, mutta en usko että yhtä radikaaleja kuin tuossa kolmen eripuisen beissin testissä.

absqua: Älä nyt yhtään yritä, Latvishan tuossa jo pohjusti hyvää keskustelua paaluttamalla että kaikki muu on homeopatiaa...
 
Tosin mä olen sun kanssasi täysin samaa mieltä tästä asiasta ja oma kokemuspohjakin alkaa olla sen verran vahva että homeopatian voi helposti sulkea pois. Lisäksi Rijopun kysymys oli erittäin aiheellinen ja perusteltu.
 
Riku on ihan asian ytimessä. Erilaiselta nuo bassot kuulostaa. Olkoon sit vaikka homeopatiaa. Mittari voi kertoa mitä vaan (en siis ole tuota gradua lukenut, mutta kuvittelisin että jos piuhan päähän tökätään joku mittalaite näyttää kaikkien bassojen käppyrä samalta. Tätä vääntöä oli viime talvena kiva seurata tuolla maailman mikinkäämijäin foorumilla jossa yksi puolikuuro (oikeasti) mittarinlukija ja Alembicillakin vaikuttanut Rick Turner sanaili asiasta.
Marko

Gradulinkistä löytyvä selostus on toki aivan oikeassa siinä, että puun vaikutus sointiin on häviävän pieni verrattuna mikrofonityypin, mikin sijoittelun tai näppäilykohdan merkitykseen. Nehän vaikuttavat sointiin siinä määrin ettei eron huomaamista varten tarvitse erikseen keskittyä, kuten puunyanssien ollessa kyseessä. Puulaadun merkitys noihin tekijöihin verrattuna on pieni, mutta ei suinkaan täyttä huuhaata.