Yleistä keskustelua musiikista ›

velipesonen: Velipuolikuu oli jo aika huono, Mutapainin ystävät oli hyvin huono ja Hymyhuulet oli erittäin huono. Pulttibois meni sitten alle kaiken arvostelun.
 
Näyte todellakin kaikkein paskimmasta http://www.youtube.com/watch?v=s0Xe7-WDCak&feature=related
 
Olen huolissani, nauroin melko mukavasti tuolle... ! Huumorintajuni on siis ilmeisen alkeellista. :D

Joskus kammottava onkin loppujen lopuksi loistavaa, silkkaa campia. Kuten esim. Jorma:
 
http://www.youtube.com/watch?v=nCNRMVgnlHE

Cimble: Musiikillisesta kreisikomiikasta esimerkkinä Heikki Kinnusen Iltaravit. http://www.youtube.com/watch?v=gH6kYh3dxQM
 
Alkuperäinen on Spike Jonesin biisi. siinä oli tiukka bändi, saatana!

Cimble: No ainakin se levytetty versio on oikeasti millä tahansa mittarilla hyvä biisi (versio) lajissaan. Peteliuksen vahvuutena on mainittava luontevan huumorillinen tulkinnan sävy,... :)
 
Eipä muuta kuin voin iloisesti olla täysin eri mieltä suunnilleen kaikesta. Loiria en arvosta musiikin esittäjänä millin vertaa, Peteliuksen komedia on halpaa, Samuli Edelmannilla ei ole ääntä jne. Laulamisessa harvemmin toimii mikään yhden asian liike, eri sanoihin ja lauseisiin pitää ladata paljon vivahteita ja vivahteita taasen pitää opetella ja se opettelu on laulamisen opettelua. Perusmusikaalisella näyttelijällä ei yleensä ole paljon laulamisen opettelua taustassaan. On sen sijaan äänenkäytön harjoittelua ja erilaisten luonnetyyppien tekemisen harjoittelua. Sitä paitsi se äänenkäytönkin hallinta on enimmällä osalla suomalaisista näyttelijöistä riittämätöntä, mikä tosin ei koske yleensä heitä ketkä laulavat. Lisäksi voisin huomauttaa että myös kasvonilmeiden vivahteiden tekeminen eli mimiikka on meikäläisillä alavireistä. Tuijottaa osataan mutta posket ja silmäkulmat eivät elä.

velipesonen: Eipä muuta kuin voin iloisesti olla täysin eri mieltä suunnilleen kaikesta. Loiria en arvosta musiikin esittäjänä millin vertaa, Peteliuksen komedia on halpaa, Samuli Edelmannilla ei ole ääntä jne.
 
Ei se midn. En minäkään arvosta kummemmin Edelmania musiikin esittäjänä, mutta huono esittäjä se ei varmasti ole ja sillä on tyyliinsä sopivaa ääntä riittävästi. Eikä se tarkoita, että sen laulama olisi hyvää musiikkia tai että edes minä kuuntelisin sitä. Peteliuksen komedia on halpaa, mutta semmost' soon. Loiria arvostan yleensäkin. Se pystyy lataamaan moneen asiaan niin paljon, monesti myös esittämäänsä musiikkiin. Enkä puhu Veskun hilipalitittaa-osastosta, kuten hyvänä esimerkkinä Euroviisujen 1980 Huilumies. Hyh!
 
Laulamisessa harvemmin toimii mikään yhden asian liike, eri sanoihin ja lauseisiin pitää ladata paljon vivahteita ja vivahteita taasen pitää opetella ja se opettelu on laulamisen opettelua.
 
Ainakaan Loirilta ei vivahteita puutu kaiken muun rohkean asialle antautumisen ja syvältä tulevan eläytymisen lisäksi. Loiri kun on taiteellinen, musikaalinen ja rytmitajuinen esiintyjä ynnättynä sillä kaikella muulla. Jos se sitten on jo hyvästä peruslaulajasta persoonallisempaa ja liian paljon heittäytyvämpää ja se ei miellytä, niin makuasioita...
 
Lisäksi voisin huomauttaa että myös kasvonilmeiden vivahteiden tekeminen eli mimiikka on meikäläisillä alavireistä. Tuijottaa osataan mutta posket ja silmäkulmat eivät elä.
 
:) Hööh, miten niin ei: http://www.youtube.com/watch?v=nYXdTBti6KA

Miten ois iki-ihana Eveliina Kurki ja muka tuhmat sanoitukset?
http://www.youtube.com/watch?v=HrO82D_5220
http://www.youtube.com/watch?v=8dr06V5eIQk&feature=related

Onks Kotiteollisuus tehny jonkun coverlevyn? Ainakin youtuben perusteella siinä on kyllä vankka ehdokas paskimmaksi ikinä.

velipesonen: Velipuolikuu oli jo aika huono, Mutapainin ystävät oli hyvin huono ja Hymyhuulet oli erittäin huono. Pulttibois meni sitten alle kaiken arvostelun.
 
Mutta Tabu oli minusta ajoittain oikeinkin hauska.

StJerky: Mutta Tabu oli minusta ajoittain oikeinkin hauska.
 
Joo pitää paikkansa, minusta hyviä olivat myös Valehtelijoiden klubi ja Hepskukkuu, vaikkeivät tyylipuhdasta sketsiviihdettä olleetkaan, tai oikeastaan kyllä olivat.

huonoin äänilevy on semmonen, minkä pinnassa on paljon naarmuja.

Mr. Mustard: huonoin äänilevy on semmonen, minkä pinnassa on paljon naarmuja.
 
Huonoin äänilevy on se, mikä ei toimi.

elon arska: Huonoin äänilevy on se, mikä ei toimi.
 
Ei kun mitä huonompi äänilevy ei toimi, sitä parempi se on.

Suomessa on äänitetty aivan valtavan monta levyllistä totaalisen mitään sanomatonta iskelmää. Tänään kuuntelin radio suomea aamulla, ei helvetti mitä biisejä.

velipesonen: Jos kaikkein paras äänilevy on yhtä kuin kaikkein huonoin silloin kun se ei toimi, meidän kai pitäisi ryhtyä etsimään optimaalisen huonoa, joka on laadultaan kaikkein keskimmäsin ja toimii puoliksi.
 
Totta. Mikään ei ole niin huonoa kuin keskinkertainen äänilevy, joka sekin toimii vain puoliksi. :)

Cimble: Totta. Mikään ei ole niin huonoa kuin keskinkertainen äänilevy, joka sekin toimii vain puoliksi. :)
 
Siinä tapauksessa Boulevardin Nauravat silmät saattaisi olla kaikkein huonoin suomalainen äänilevy, sehän on kaikkein keskimmäisin ja toimii vain puoliksi. Myös Finlandersilta voisi löytyä jotain mikä yltää lähituntumaan.

Tukee: Suomessa on äänitetty aivan valtavan monta levyllistä totaalisen mitään sanomatonta heavy metallia, ei helvetti mitä biisejä.

velipesonen: Eipä muuta kuin voin iloisesti olla täysin eri mieltä suunnilleen kaikesta. Loiria en arvosta musiikin esittäjänä millin vertaa, Peteliuksen komedia on halpaa, Samuli Edelmannilla ei ole ääntä jne. Laulamisessa harvemmin toimii mikään yhden asian liike, eri sanoihin ja lauseisiin pitää ladata paljon vivahteita ja vivahteita taasen pitää opetella ja se opettelu on laulamisen opettelua. Perusmusikaalisella näyttelijällä ei yleensä ole paljon laulamisen opettelua taustassaan. On sen sijaan äänenkäytön harjoittelua ja erilaisten luonnetyyppien tekemisen harjoittelua. Sitä paitsi se äänenkäytönkin hallinta on enimmällä osalla suomalaisista näyttelijöistä riittämätöntä, mikä tosin ei koske yleensä heitä ketkä laulavat. Lisäksi voisin huomauttaa että myös kasvonilmeiden vivahteiden tekeminen eli mimiikka on meikäläisillä alavireistä. Tuijottaa osataan mutta posket ja silmäkulmat eivät elä.
 
Sä olet väärässä. Ainoastaan nerot voivat olla tätä mieltä, ja neroille kuuluu vittuilla heidän mielipiteistään. Se kuka on kaiken takana, on ihan vitun Spede.

Miten olisi "Suomen huonoin "musiikki""journalisti""-kilpailu? liikaa lainausmerkkejä, pakosta.

Epämuusikko: Miten olisi "Suomen huonoin "musiikki""journalisti""-kilpailu? liikaa lainausmerkkejä, pakosta.
 
Aivan oikein. Jyrki Hämäläinen, Antti Einiö ja Mapex Veijalainen olivat oikeastaan aika hyviä musiikkijournalisteja. Vasta Rumba-lehti toi Suomeen todellisen limboilujournalismin mitä musiikista kirjoittamiseen tulee, eikä asiaa helpottanut että tuolloin 80-luvulla elettiin Suomessa gonzoilun huippukautta ja toimittajan ammattia pidettiin jostain kumman syystä erityisen houkuttelevana, vähän kuin valokuvamallin ammattia. Vuosikymmenten saatossa on Rumbaan kirjoittanut joukko erittäin huonoja musiikkijournalisteja, toiseksi huonoin on ollut Musiikkiuutiset tai mikä se nyt kulloinkin on ollut nimeltään. Soundin tamperelaisuus tietysti ärsyttää aina ja ikuisesti mutta siinä lehdessä näitä ultra-limboja toimittajia on ollut vähemmän, sikäli kuin muistan. Vähemmän on tullut viime aikoina luettua.
 
Rumbassa tosiaan riitti jos osasi kopioida englantilaisen New Musical Expressin vieraantuneiden tähtitoimittajien sanahelinään upotettuja latteita mielipiteitä. Mutta jos kotimainen musiikkijournalismi on näin huonoa, eikö syyttävällä sormella pitäisi osoittaa myös kotimaista musiikkielämää, jolle skeidakirjoittelu kelpaa aivan täysin? Klassiselta puolelta tulee mieleen Heikinheimo-vainaa, joka ei taatusti ollut Suomen huonoin musiikkijournalisti, eikä aina mielipiteineen täysin terävä, mutta puutteineenkin huikeasti keskitason yläpuolella.
 
Onko Suomi siis liian pieni maa ylläpitää minkäänlaista kulttuurielämää, journalismi mukaanlukien?