| Aihe: Miten olisi hyvä lähteä tekemään englannin kielistä lyriikkaa? | |
|---|
|
Niin, miten olisi hyvä lähteä tekemään englannin kielistä lyriikkaa?
Tietenkin, ensimmäisenä on hyvä huomioida musiikki tyyli, rap/rock yhdistelmällinen.
Mitä kannattaa tehdä ekaksi? Mistä voi saada aiheen? Kannattaako ottaa joku, vaikka rumpu komppi taustalle? jne..
Kiitos, jos voitte auttaa | |
Onko tarkoitus siis tehdä sanoituksia ilman että on varsinaisesti valmista biisiä? Rumpukomppi voisi olla ihan passeli niin ei lähde rytmitys lapasesta. Aiheet voi valita ihan mistä vain. Mieluusti jostain, mistä on jotain sanottavaakin.
"Sä osaat purra ja raapia mutta tapella et kyllä osaa." - 7 vuotias serkuntyttö pikkusiskolleen mummoni 91 päivillä. | |
Tutki sellaisten englanninkielisten bändien sanotuksia joista tykkäät ja plagioi vähän. Tai siis älä huolehdi liikaa omaperäisyydestä vaan käytä huoletta niitä samoja riimejä ja ilmaisuja omissa biiseissäs. Se oma tyyli löytyy kyllä kun vaan pääsee sen kielen kanssa sinuiks. Rap-suuntases kamas etenkin riimit on olennaisessa osassa ja erityisesti niitä kannattaa kerätä sanavarastoonsa aivan helvetisti.
Sit jos kielitaito on paremmal tolal voit ottaa jonkun valmiin rytmin, tyyliin jostain biisistä, ja hoilottaa omias englanniks siihen päälle. Ihan mitä mieleen tulee. Silleen lienee loppupeleis yllättävänkin monta klassikkobiisiä sanotettu.
Ja lopuks painotan vielä kielitaidon merkitystä. Opettele ne prepositiot ja sanajärjestykset niin hyvin että se oikeasti kuulostaa englannilta, tai pyydä lopuks joltain taitavammalta apua kielioppivirheiden tarkistukseen | |
Hend-Dy: Mitä kannattaa tehdä ekaksi? Mistä voi saada aiheen?
Ekaksi kannattaa unohtaa koko juttu. :)
Meinaan, että kun suurin osa natiivienkin tekemistä sanoituksista on melkoista hömppää, niin sitä suurempaa hömppää ja myötähäpeällisempää se on ns. kakkoskielisen rustaamana, vaikka olisi ihan reippaasti keskivertoa parempi kielitaitokin.
Kun vielä suomi kielenä on niin hieno ja monimuotoinen verrattuna vaikkapa englantiin, niin siitä löytyy ammennettavaa itse kullekin. ;)
Jos nyt kuitenkin sitä enkuksi haluaa vääntää, niin ei kai sen aiheen saaminen ole mitenkään kirjoituskielestä kiinni?
Tai ainakaan itse en ymmärrä, mitä haetaan takaa. | |
Hyvä olisi hallita englanninkieltä OIKEASTI. Eli eikun kirjastoon ja englanninkielistä romaania tankkaamaan. Lue englantia, opiskele englantia, kuuntele englantia ja englanninkielistä lyriikkaa. Ei siitä muuten mittään tuu. Huonoja englanninkielisiä sanoituksia on niin paljon, ettei maailmankaikkeus niitä enää lisää kaipaa. Hyvää suomisanoitusta sen sijaan on todella harvassa. Kuten edeltävä, kannatan vakavasti harkitsemaan kielenvaihtoa tähän ensimmäiseen kotimaiseen.
Mitä aiheisiin tulee: kirjoita siitä, mistä on sanottavaa. Jos ei ole sanottavaa, harjoita ja harjoittele itsenäistä ajattelua.
Jeesus sanoo: "Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa." Matt.24:35 |  arc
09.02.2011 11:32:54 (muokattu 09.02.2011 11:44:08) | |
|
Meinaan, että kun suurin osa natiivienkin tekemistä sanoituksista on melkoista hömppää, niin sitä suurempaa hömppää ja myötähäpeällisempää se on ns. kakkoskielisen rustaamana, vaikka olisi ihan reippaasti keskivertoa parempi kielitaitokin.
Hömppää on juu, mutta ei se heidän tapauksessaan kielestä riipu tai kielitaidosta. Väittäisin, että omatoiminen ajattelu, yleinen ns maun taso ja muu kypsyys sekä sitten se vokaalinen ulosanti vaikuttaa lyriikan toimivuuteen paljon enemmän, kuin itse kielitaito. On niitä monia uskottavia artisteja, jotka lausuu reilulla aksentilla, mutta eivät silti kuulosta kömpelöiltä.
Mitä aiheisiin tulee: kirjoita siitä, mistä on sanottavaa. Jos ei ole sanottavaa, harjoita ja harjoittele itsenäistä ajattelua.
Olen hyvin vahvasti samaa mieltä. Ainakin itselle on ollut hyvin vierasta tommonen "pakko keksiä aihe" -ongelma. Suosittelen kirjoittamaan niistä asioista, mitä päässä liikkuu. Ilmiöistä, asioista ja henkilöistä joista pidät, jotka vituttaa ja jotka herättää jotain ajatuksia. Eli kaikesta mitä sun elämän ympärillä pyörii. Lyriikka on musta parhaimmillaan sillon, kuin siinä on omakohtaisuutta, pointtia ja samaistuttavaa.
E: Ja totta on tietenkin, että hyvä kielitaito ja itse kielestä kiinnostuminen on vain eduksi ja tekee lyriikastasi mielenkiintoisempaa. Mutta hyvä kielitaitokaan ei auta, jos ajatukset eivät kulje, ja toisinpäin. | |
Komppaan kyllä niitä, jotka ovat sitä mieltä, että tuloksena todennäköisimmin on kömpelöä kökköä. Jos tekijällä on mahdollisuus oikoluettaa tuotoksensa natiivilla puhujalla, niin homma on tietysti ihan toinen. Silloin käynnistyy oppimisprosessi, joka voi johtaa ties kuinka hyviin tuloksiin.
Englanninkielessä pitää vielä muistaa sellaisia yksityiskohtia, kuin että kirjoittaako
USA:ta, Englantia vai Australiaa, ja jos kirjoittaa räppiä tai muuta sellaista, jossa oleellista on syvä katuslangin hallinta, niin menee vielä vaikeammaksi. Ja jos sotkee yläluokan englantia duunareiden englantiin, niin taas saa hävetä :o)
Tiesittekö, että esim. Harry Potter kirjat "käännetään" amerikanenglanniksi?
Vaan toki...jos on hyvä peruskielitaito, niin tekemällähän oppii.
Suurempana ongelmana kyllä pidän sitä, että kysyjän täytyy forumilla kysyä aiheita, joista kirjoittaa. Eikös sen pitäisi mennä niin, että on sisäinen tarve kirjoittaa ajatuksiaan teksteiksi? Jos ei edes tiedä, mikä olisi kirjoittamisen arvoista, niin olisiko parempi vaikka piirrellä?
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. | |
Tavallaan höpöhöpöjuttuja..
Kirjoitat mitä kirjoitat, sitten annat jonkun natiivin luettavaksi. Hiljalleen alat muodostaa omaa tyyliäsi joka tuskin poikkeaa heidän kirjoittamastaan. Positiivista siinä, että suomalainen kirjoitta englanniksi on, että ei ole kangistunut samoihin kaavoihin kuin he jotka kirjoittavat sitä äidinkielenään. Pystyy vähän funtsimaan sen laatikon ulkoreunoiltakin.
Aihe voi olla mitä vaan mutta se, miten sitä lähestyy ja miten sen ilmaisee on sitten se tärkeä asia. Kirjoita jostain mikä on sulle jotenkin tuttua..mutta tee kielestä rikasta vertauskuvien ja muiden hömpänpömppien kanssa.
Rap lyriikoissa ei välttämättä tarvitse katukieltä.. tässä esimerkki räp-lyriikoista jonka allekirjoittanut on tehnyt normaalilla , laiskalla, kouluenglannilla...ja tottakai sitten kehittänyt kielitaitoaan kirjoittaessa.
Mirage
You feed my desire with vague promises
And shady images of an ageless queen
My soul's on fire, blazing like Paris is
The city of joy and restless dreams
All I got from you was dark wreath from your hair
With scent of spring and morning dew
Scarlet face and depth of your stare
Amend my sins I'll fall in to
Butterflys are dancing in the shape of your figure
Watch them twist n' turn, Want to scape away with u
Summer Azures and Ulysses' combine to one breating creature
Last tip of your ear is finished, you become living picture
The Flawless contour, vacant yet delicate
Purest of pure, there can't be replicate
Birds are playing Vivaldi but I would dance without it
Your every breath is new melody, prance thru' boundries
There's a chance you found me, your eyes' glance surrounds me
There's no other that could see a man throughoutly
Fall colors, snowflakes, rainbows and bloom
They all honour the beauty of Angels and You
Then with featherlight steps you approach my body
All I can wish is: please heart dont stop pounding
Suddenly you start to diminish, slowly disappear
I say goodbye and moist the ground with a tear...
You feed my desire with vague promises
And Shady images of an ageless queen
My soul's on fire, blazing like Paris is
The city of joy and restless dreams
A new scene, unseen, seems to be real to me
You're bathing in sunlight, I lean to see
How you souse your feet in the sparkling river
I watch this perfect symbiosis and start to shiver
Your existance - it causes serenity and calmness
Tell me, has the horizon ever been so flawless?
You wave at me and so does the whole forest
Oaks and alders, birches maples and clovers
They're inviting me, so I dare to approach you
Soft wind caresses your body, I'm scared to broach you
Inch by inch I reach for you with trembling hands
I stop right before impact, matter's pending and
You lean towards my ear, whisper, soulmates never die
I hesitate to talk back, won't they ever, why?
You slowly open your mouth to give me reply
Then like light flashes you're gone and im griefing n' cryin
You feed my desire with vague promises
And shady images of an ageless queen
My soul's on fire, blazing like Paris is
The city of joy and restless dreams
Next time I saw you was in close past in the fall
I valued those moments but they only lasted so long
I don't lie when I say I'd gone past death and sworn
To be beside u through the laughter or scorn
And when you finally surrend to me, your entity,
descends to me.
The love of thousand centuries, we're ment to be,
amending me.
Our hips are closing, your lips controll me,
So this is for real? Mistress calling..
I rake your hair and sooth you softly
Then remember the past, I choose to stop it
Take a step back, feel abused and broken
I run far, far away until im exhausted and chockin'
Too tired to continue, I faint and start dreaming
Wake up gripping a dark hair in my hand...
What to believe in?
You feed my desire with vague promises
And shady images of an ageless queen
My soul's on fire, blazing like Paris is
The city of joy and restless dreams
All I got from you was dark wreath from your hair
With scent of spring and morning dew
Scarlet face and depth of your stare
Amend my sins I'll fall in to | arc
22.02.2011 21:57:27 (muokattu 22.02.2011 21:58:49) | |
|
Väittäisin englanninkielisen lyriikan (lähinnä musiikkikontekstissa) jonkinlaisena intoilijana, että tuo katuslangihomma ja muu on ihan höpön löpöä. Kyllä monet artistit sekottavat ihan perus arki-amerikanenglantia alueelliseen slangiin, katukieleen, vanhaan englantiin ja ties mihin muuhun. Ei ole olemassa mitään kappaleen sisäisiä rajotteita, että pitäisi kirjoittaa vaikkapa amerikanenglantia tai brittienglantia.
Pitää muistaa, että puhuttu kieli on aina eri, kuin kirjakieli. Lyriikat ja runot ovat kuitenkin mielestäni useinmiten tehty lausuttaviksi ja niiden kirjoituksellinen muoto voi jopa olla eri, kuin lausuessa. Kun kyseessä ei ole mikään journalistinen asiateksti, vaan lähinnä rytmillistä ilmaisua, voi taiteilu olla vapaampaa. Myös suuri osa esimerkiksi amerikan- ja brittienglannin eroista ovat lähinnä kirjoituksellisia (color, colour, digitalization, digitalisation) ja se miten ne sanat raapustat siihen paperille ovat suht yhdentekevää, jos sanat kuitenkin kuuluvat muille vain suustasi. Oikolukua suosittelen siinä vaiheessa, kun ensimmäiset tekstisi painat muille nähtäväksi. Sitä ennen jos ne ovat vain suusta kuultuja, niin aika hiton sama.
Toki varsinaisia kielioppivirheitä ei saa tehdä, ellei ne sitten kuulu juurikin johonkin tyylittelymuotoon. Toisaalta niitäkin voi tehdä ihan perusteetta, jos on vain tarpeeksi itsevarma siitä, ettei muut luule sitä vain tietämättömyydeksi. Annetaan vaikka esimerkkinä se SOADin biisi, jossa ne laulaa "most loneliest day of my life" ja käyttää siis tuplasuperlatiivia, joka särähtää varmaan suomalaisenkin korvaan. | |
arc: Väittäisin englanninkielisen lyriikan (lähinnä musiikkikontekstissa) jonkinlaisena intoilijana, että tuo katuslangihomma ja muu on ihan höpön löpöä. Kyllä monet artistit sekottavat ihan perus arki-amerikanenglantia alueelliseen slangiin, katukieleen, vanhaan englantiin ja ties mihin muuhun. Ei ole olemassa mitään kappaleen sisäisiä rajotteita, että pitäisi kirjoittaa vaikkapa amerikanenglantia tai brittienglantia.
Juju onkin siinä, että tietääkö kirjoittaja mitä tekee, vai onko kaikki vain sattuman kauppaa. Kaikkea voi sekoittaa, mutta jos se menee vain tuurilla, niin tulos voi aiheuttaa myötähäpeää olemalla aivan höpön löpöä.
Mutta, kuten todettu, niin tekemällä oppii, etenkin jos on joku, jonka tiedot riittävät oikolukuun. Avainsana on ehkä itsekritiikki. Kun on sen verran tietoa, että osaa epäillä, on vahvoilla. Onko se "rubber" nyt pyyhekumi vai kondomi ? :o)
Se vanha perusjuttu, että säännöt pitää ensin tuntea, jotta niitä voi toimivasti rikkoa tai pistää uusiksi, pitää mielestäni edelleen paikkansa. Ja säännöillä en siis nyt tarkoita mitään kielioppikokoelmaa, vaan sitä että pitää osata kirjoittaa "hyvin" ja tajuta kielen nyanssit, ennen kuin voi päästää ruvelle. Joillain on siihen vaistomainen taju, monilla ei. Kokemukseni mukaan ne, jotka kovaäänisimmin toitottavat "sääntöjen" turhuutta, ovat yleensä niitä, joilta kielen taju puuttuu.
Vaan kuten edellisessä postissani totesin: Kun lähtee kirjoittamaan, niin oleellisinta on, että on jotain paperille pantavaa. Kun se on paperilla, sitä voi kehittää retostella vaikka maailman tappiin, jos tarvetta on.
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. | |
Gumar: Hyvä olisi hallita englanninkieltä OIKEASTI. Eli eikun kirjastoon ja englanninkielistä romaania tankkaamaan. Lue englantia, opiskele englantia, kuuntele englantia ja englanninkielistä lyriikkaa. Ei siitä muuten mittään tuu. Huonoja englanninkielisiä sanoituksia on niin paljon, ettei maailmankaikkeus niitä enää lisää kaipaa. Hyvää suomisanoitusta sen sijaan on todella harvassa. Kuten edeltävä, kannatan vakavasti harkitsemaan kielenvaihtoa tähän ensimmäiseen kotimaiseen.
Mitä aiheisiin tulee: kirjoita siitä, mistä on sanottavaa. Jos ei ole sanottavaa, harjoita ja harjoittele itsenäistä ajattelua.
Iteltäni oma neuvo tohon engl. sanoituksiin on se, että mitä päähän tulee jotain hyviä lauseita huom. suomeksi niin kirjottaa paperille ylös, alkaa pikkuhiljaa miettimään aihetta ympärille, ettei ihan mene metsään. Kirjottaa kaikki sanat puhtaaksi suomeksi, käy läpi ne ja sen jälkeen alkaa vasta taivuttelemaan niitä englanninkielelle, tällöin jää suurinosa virheistä pois ja sanat ainakin kertoo jostain, muustakin kuin beibe, beibe, beibe, uuh tai blood, blood, slaughter, hell | |
neuvone: Iteltäni oma neuvo tohon engl. sanoituksiin on se, että mitä päähän tulee jotain hyviä lauseita niin kirjottaa paperille ylös, alkaa pikkuhiljaa miettimään aihetta ympärille, ettei ihan mene metsään. Kirjottaa kaikki sanat puhtaaksi suomeksi, käy läpi ne ja sen jälkeen alkaa vasta taivuttelemaan niitä englanninkielelle, tällöin jää suurinosa virheistä pois ja sanat ainakin kertoo jostain, muustakin kuin tai
Samalla saa aikaiseksi helvetin kankeaa ja epäloogisesti etenevää englantia, jossa osa tekstin sisällöstä on saattanut muuttaa merkitystään, koska asia ilmaistaankin englanniksi eri tavalla kuin suomeksi, mutta se on jäänyt käännösvaiheessa huomaamatta. Jos taas kykenee kääntämään kirjoittamansa tekstin englanniksi niin elävästi, ettei sitä tunnista käännöstekstiksi, kykenee yleensä kyllä myös ilmaisemaan itseään englanniksi sen verran hyvin, että kirjoitetusta tekstistä löytyy ne halutut asiat about virheettömässä muodossa ilman tuota välivaihettakin.
The only emotion Dave Mustaine is capable of is rage. All other apparent emotions are the result of drugs. | |
hullu_ukko: Samalla saa aikaiseksi helvetin kankeaa ja epäloogisesti etenevää englantia, jossa osa tekstin sisällöstä on saattanut muuttaa merkitystään, koska asia ilmaistaankin englanniksi eri tavalla kuin suomeksi, mutta se on jäänyt käännösvaiheessa huomaamatta. Jos taas kykenee kääntämään kirjoittamansa tekstin englanniksi niin elävästi, ettei sitä tunnista käännöstekstiksi, kykenee yleensä kyllä myös ilmaisemaan itseään englanniksi sen verran hyvin, että kirjoitetusta tekstistä löytyy ne halutut asiat about virheettömässä muodossa ilman tuota välivaihettakin.
En tarkottunu kuitenkaan mitään Googlen translaattoria tuossa kääntämisessä. Mitä mei rumpali on noita tehny joskus ni ei sitä kyl huomaa käännetyksi. Ite väsään suoraan kyl englanniks, myönnän että on sujuvamman kuulosta niinpäin. | |
neuvone: En tarkottunu kuitenkaan mitään Googlen translaattoria tuossa kääntämisessä. Mitä mei rumpali on noita tehny joskus ni ei sitä kyl huomaa käännetyksi. Ite väsään suoraan kyl englanniks, myönnän että on sujuvamman kuulosta niinpäin.
Kunhan heittelen näkökulmia ilmoille, aina välillä lyriikkapalstalle vilkaistessa huomio kuitenkin kiinnittyy englanninkieliseen otsikkoon, joka on täysin vailla järkevää merkitystä johtuen juurikin siitä, että tekstiä on lähdetty kääntämään suomesta englanniksi täysin sen suomenkielisen version ehdoilla sanakirja kourassa. Välillä törmää myös näihin tapauksiin, joissa on etsitty sanakirjasta se siisteimmältä kuulostava, näennäisesti sen yksinkertaisemman vaihtoehdon kanssa samaa merkitsevä sana, joka nyt sitten siinä kontekstissa, johon se asetetaan saakin täysin erilaisen merkityksen. Itse en lähtisi aivan varauksetta siis suosittelemaan tuota käännöstekniikkaa, koska kuten sanoin, käännetyn tekstin elävöittäminen muuttamatta koko tekstin kantavaa ideaa on varsinkin lyriikoiden osalta aivan helvetin vaikeaa, oikeastaan jopa jossain määrin vaikeampaa kuin suoraan englanniksi kirjoittaminen.
The only emotion Dave Mustaine is capable of is rage. All other apparent emotions are the result of drugs. | arc
26.02.2011 01:43:10 | |
|
http://paspartuu.org/files/choices.txt
Kommentteja otetaan vastaan, hyvässä tai huonossa.
Laitoin tähän, koska tosiaan lyriikkapalstalle jos laittaa oman threadin englanninkielisestä lyriikasta, niin jengi kiertää sen kaukaa | |
Arc, koitan mututuntumalta arvostella kriittisesti kirjoitustas! Saattaa jotku kohat mennä pieleen, mutta tarkista kuiteski : ).
_Choices aren't just straight paths following a crossing/
_They're more like the branches of a tree/
_So a choice is just a detour/
_That I follow to the end of me/
Veikkaan että mielummin 'branches of a tree' ilman 'the'-sanaa.
Hmm, toinen mitä mietin on, että onko englannissa olemassa tollasta
'end of me' sanontaa. Kannattaa tarkistaa jostain! Kuullostaa kummalta._
_A dry and sunny route I sometimes find myself in
_No pain no gain, they say/
_And as the next path crosses my way/
_Stride to the route of rain I may/
Ehkä puolihäiritsevä käänteinen sanajärjestys ekassa ja vikassa rivissä.
_Moving too fast along these paths/
_Yet so eager to run/
_Afterall, to spread its branches a tree needs both rain and sun/
_The weight of choice feels nonexisting/
_As there's no way escaping this wooden frame/
_And as I'm going on, my approach may differ/
_But the conclusion stays the same/
'Yet so eager to run' ehkä kaipaisi parikseen jonkun lauseen, missä kuvataan kuinka hitaasti joutuu liikkumaan
"Liikun liian nopeasti mutta niin innokas juoksemaan"
_'Cause with the shape of my branches I'm left with/
_Surrounding me with boundaries I see/
_And even if I grow and blossom/
_There's really no way for me to be all free/
_Choices aren't just straight paths following a crossing/
_They're more like shapes that define a man/
_It doesn't matter what I choose to live or die for/
_Just a shape is what I really am/
_So when stumbling upon a new path/
_Feelings are just credits to spend/
_And after a careful pondering you'll see/
_It's just a new beginning of an end/
Feelings are just credits to spend
Jotenkin liian kömpelö ottaen huomioon muuten ah niin runollisen fiiliksen.
Elä nyt käsitä väärin ku pistin paljon noita kehitysehdotuksia! Musta oli oikein pätevänoloinen kirjoitus..tykkäsin runollisesta vibasta ja oli hyvät vertauskuvat saatu aikaan. Varmasti saa hyvän kibaleen tehtyä tosta. | arc
28.02.2011 14:38:12 (muokattu 28.02.2011 14:46:58) | |
|
Jeps, kiitti kommenteista.
Vaihtelin itsekin tuota the-sanaa ensimmäisessä säkeistössä. Sinällään kumpikaan ei mielestäni ole väärin, mutta the-sanalla arvelin korostaa oksien merkitystä. Toisaalta mistään tietyistä oksista ei ole ollut puhetta aiemmin, joten logiikka ontuu tuossa mulla.
"yet so eager to run" -asetelma viittaa enemmänkin tahdon vastakkainasetteluun kuin nopean tai hitaan vastakkainasetteluun. Viittaan siis siihen, että etenen liian nopeasti, mutta samalla kiirehdin myös omasta tahdostani. Ristiriitainen tilanne, mutta niin se on oikeastikin :)
Tuo credits-läppä sai alkujaan lainista jonka joskus kehittelin päähäni: "My feelings are like credits and I just ran out." Oot ihan oikeassa, että tuossa nykyisessä kontekstissaan tuo laini ei itsessään välitä tuota tunteen kulutustavara-merkitystä kovinkaan hyvin. Tuohon voisi tosiaan pyöritellä jotain täsmällisempää. | |
Itse suosittelen ekaksi ihan englanninkielen opiskelua (itse tullut asuttua tuolla), tuon jälkeen suosittelen kirjojen lukemista (kauhu, psykedeelinen ja draama, tai riippuen tietty genrestä) englanniksi. | |
minua kiinnostaa tietää, että tekeekö kukaan sanoituksessa semmoista "parityötä" tai onko kokeillut, että kääntää toisen suomenkielisiä tekstejä esim. englanniksi. Jos jotain kiinnostaa joskus tämmöinen kokeilu, ois kiva yrittää. Vai onko niin, että ne tekstinikkarit jotka hallitsevat englannin, hallitsevat myös aina hyvin lyriikan. itselläni on kyllä ystäviä, jotka vois kääntää sanoituksia, mutta heitä puuttuu taas sitten säveltämiseen liittyviä taitoja. Itse olen surkea vieraissa kielissä. Ja aikaa ei ole paneutua enää niin syvällisiin oppeihin. Tässä suomen kielessä on vielä tarpeeksi tahkottavaa.
Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | arc
13.05.2011 03:06:54 | |
|
soihtu55: minua kiinnostaa tietää, että tekeekö kukaan sanoituksessa semmoista "parityötä" tai onko kokeillut, että kääntää toisen suomenkielisiä tekstejä esim. englanniksi. Jos jotain kiinnostaa joskus tämmöinen kokeilu, ois kiva yrittää. Vai onko niin, että ne tekstinikkarit jotka hallitsevat englannin, hallitsevat myös aina hyvin lyriikan. itselläni on kyllä ystäviä, jotka vois kääntää sanoituksia, mutta heitä puuttuu taas sitten säveltämiseen liittyviä taitoja. Itse olen surkea vieraissa kielissä. Ja aikaa ei ole paneutua enää niin syvällisiin oppeihin. Tässä suomen kielessä on vielä tarpeeksi tahkottavaa.
Tuli tästä sivuseikkana mieleen.
Isäni on alallaan varsin menestyvä simultaanitulkki ja kielenkääntäjä ja olen joskus huvikseni tuupannut hänelle englanninkielistä lyriikkaani. Hän ei jotenkin tuppaa ymmärtävän valittujen sanojen tarkotusta niiden runollisen aspektin, rytmin, soinnin ja kaiken muun tärkeän kannalta, vaan haluaa järjestellä niitä lauseita merkitystensä mukaan luonnollisempaan järjestykseen.
Olen tuosta tehnyt semmoisia päätelmiä, että jos vieraskielistä lyriikkaa haluaa kääntää on varmasti aina jostain oijottava. Tavoitteenahan on siis pyrkiä alkuperäiseen merkitykseen siten, että lyriikka on runollinen ja toimiva, mutta se voi olla hyvinkin vaikeaa varsinkin jos kielten rakenteet eroavat runsaasti. Tohon hommaan pitää siis olla hyvä kielipää, mutta ymmärtää myös hyvän ja toimivan lyriikan päälle. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
