| Aihe: impedanssista ja tehoista kysymys | 1 |
|---|
|
Vox Lill Night Train nupissa on 8ohmin kaiutinlähtö, jolloin pihalle saa 1.5W ja 16ohmin lähtö, jolloin tehoa irtoaa 2W. Eikös asian pitäis olla justiinsa toistepäin eli kun ohmit (reistenssi) kasvaa, niin tehot pienenee?
Toinen asia on, että onko tuolla käytännön merkitystä, mutta ainakin 8ohmin 2x12 kaappeja liikkuu markkinoilla selvästi enemmän kuin 16ohmin kaappeja. |
 nannne
22.02.2011 10:28:18 (muokattu 22.02.2011 10:28:58) | |
|
Teho P = U*I ,jännite U = R*I ja virta I = U/R. |
 varakeef
22.02.2011 10:34:24 (muokattu 22.02.2011 10:34:43) | |
|
Teho pienenisi, jos työntäisit 8 ohmin lähtöön 16 ohmia kaiutinkuormaa. Siitä, mitä nuo kaksi toisistaan erillistä liitäntää ovat syöneet, ei ole mitään tietoa, joten ei niiden osalta voi vertailukelpoisia laskutoimituksia tehdä.
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala |
|
Impedanssi, ei resistanssi.
"When they say less is more, that is bullshit. Less is less and more is more. Simple as that." -Yngwie Malmsteen |
|
martja2: Vox Lill Night Train nupissa on 8ohmin kaiutinlähtö, jolloin pihalle saa 1.5W ja 16ohmin lähtö, jolloin tehoa irtoaa 2W. Eikös asian pitäis olla justiinsa toistepäin eli kun ohmit (reistenssi) kasvaa, niin tehot pienenee?
Toinen asia on, että onko tuolla käytännön merkitystä, mutta ainakin 8ohmin 2x12 kaappeja liikkuu markkinoilla selvästi enemmän kuin 16ohmin kaappeja.
Kuullostaisi siltä, että Lil Night Trainin poweri ei jaksaisi syöttää virtaa 8 ohmin kuormaan, eli laite olisi optimoitu 16 ohmin kuomalle. Jos kamppeen virranantokyky riittää, kasvaa teho kuorman kasvaessa (ohmit pienenee).
Matti
Novation Remote SL, M-Audio Profire 610, Mackie Onyx Satellite, Win7 Pro, Reaper, Ableton Live. Mixing and monitoring gear. |
 Jucciz
22.02.2011 11:43:17 (muokattu 22.02.2011 11:43:41) | |
|
Menikö tämä melkein kahdeksan vuotta vanha ketju ohi?
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=37290
Oli ainakin aika lupaavasti otsikoitu. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
|
Jucciz: Menikö tämä melkein kahdeksan vuotta vanha ketju ohi?
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=37290
Oli ainakin aika lupaavasti otsikoitu.
Osui juurikin kohdalleen.
Novation Remote SL, M-Audio Profire 610, Mackie Onyx Satellite, Win7 Pro, Reaper, Ableton Live. Mixing and monitoring gear. |
|
Villi veikkaus: sen 8 ohmin lähdön kanssa käytetään 8 ohmin vastusta sarjaan kytkettynä..
Tällä konstilla vehkeessä on tavallaan vain 16 ohmin kamppeet sisällä.. ja 8 ohmin lähdöstä tehoa saa vähemmän irti kun osa poltellaan vastuksessa pois.
Voihan kyllä toisaalta olla niinkin ettei asia ole ollenkaan näin.
Shut Up 'n Play Yer Guitar |
|
Käytänpä tilaisuutta hyväkseni ja kysyn tässä ketjussa, kun kerran impedanssista ja tehoista on kysymys, tällaisen hyvin alkeellisen peruskysymyksen. En ole koskaan oikein ymmärtänyt sähköä enkä sitä, miksi sen kuvailemiseen tarvitaan niin monta eri ominaisuutta. Watti, ampeeri, voltti, etc. ovat jo sinällään vaikeita siirtää arkiseen havaintomaailmaan. Mutta mikä tämä impedanssi oikein on? jotenkin käsitän, että kyse on vastuksesta ja sen yksikkö on ohmi. Olen myös ymmärtänyt että pieni ohmiluku vaikkapa 4ohmia tarkoittaa isompaa vastusta (puhunette kuormasta) ja suurempi ohmiluku taas pienempää kuormaa. Eli siis kovaäänisen impedanssi voi olla jotakin väliltä 2-16 ohmia joka on suuri vastus ja esimerkiksi heikkovirta puolella siis ennen esivahvistinta vaikkapa kitaran potikassa vastus voi olla vaikkapa 500000 ohmia eli ihan olemattoman pieni vastus ja eikös vahvistimen inputissakin ole hyvin pieni vastus eli tolkuttoman iso se ohmiluku?
Mihin tätä vastusta oikein tarvitaan? eikö päästäisi vähemmällä sähkön kulutuksella kun vastusta ei olisi ollenkaan? ja särkyykö se vahvistin liian pienestä vastuksesta (= liian suuri ohmiluku) vai liian suuresta vastuksesta (=liian pieni ohmiluku)?
Liittyykö vastus ilmiönä luonnollisena osana sähköön? vai onko se syntynyt sähköjohtimien (siis laitteiden) sivutuotteena? vai onko vastus insinöörin päätemuuntajan suojelemiseksi keksimä koje? liittyykö suprajohde mitenkään tähän ilmiöön?
Juu, minä tiedän että google on keksitty, mutta kun minä en ymmärrä insinöörikieltä, niin salaa toivoin, että joku vääntäisi rautalangasta tämän asian minulle:
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka. |
 mvirta
22.02.2011 14:31:58 (muokattu 22.02.2011 14:51:46) | |
|
Jos on paljon ohmeja niin on paljon vastusta. Vaihtosähköasioissa (jota äänisignaalikin tavallaan on) puhutaan impedanssista.
Jos on paljon vastusta niin menee vähän virtaa (ampeerit). Silloin riittää ohuet piuhat eikä mitään hajoa.
Jos on vähän vastusta niin menee paljon virtaa ja pitää olla paksut piuhat.
Jos on reilusti jännitettä pelissä (Voltit) ja vähän vastusta (ohmit) niin liikkuu paljon virtaa (ampeerit). Silloin on käytössä paljon TEHOA (watit).
Tehoa käytetään että saadaan koneet tekemään hommia. Jos on paljon tehoa niin hommat sujuu joutuisasti.
E:niin se kuorma. Tästä on vähän eri tulkintoja mutta mä miellän asian niin että jos on pieni vastus ja sen seurauksena toimilaite on virtasyöppö ja täten virtalähteelle (esim paristo) raskas käytettävä, niin kuorma on suuri. Osa porukasta taas ajattelee että suuri kuorma tarkoittaa suurta vastusta mutta tämähän on täysin väärin.
Suprajohteessa vastusta ei ole, ja se on hyvä juttu esim siirrettäessä sähköä ydinvoimalasta saunankiukaaseen, mutta jos saunankiukaassa taas ei olisi yhtään vastusta niin sen teho karkaisi äärettömän suureksi ja lauteilla perse palaisi.
Shut Up 'n Play Yer Guitar |
|
Vastus on sähkönjohtavuuden huonoutta. Sitä ei ole insinööri keksinyt, vaan se on luonnonlaki. Vähän niinkuin kitka.
Vastus on toki myös yksinkertainen koje, jossa käytetään tuote edellä kuvattua aineen ominaisuutta hyväksi.
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala |
|
mvirta: mutta jos saunankiukaassa taas ei olisi yhtään vastusta niin sen teho karkaisi äärettömän suureksi ja lauteilla perse palaisi.
Eikös se menisi pikemminkin niin päin että peffa jäisi kylmäksi? Ilman vastustahan sähkö menisi sukkana läpi kiukaasta ja jäisi muuntumatta vastuksessa lämpöenergiaksi.
Laudoista takki päälle vaan, sitten sä kelpaat manalaan |
|
LesPaul70: Eikös se menisi pikemminkin niin päin että peffa jäisi kylmäksi? Ilman vastustahan sähkö menisi sukkana läpi kiukaasta ja jäisi muuntumatta vastuksessa lämpöenergiaksi.
Kylmäks jäis kyllä. Ilman vastusta siellä tulisi oikosulku ja loppuis leikit heti. Lämpövastus ei vissiin mene ihan samaan kategoriaan tuossas ajatuksessa. |
mvirta
22.02.2011 20:03:54 (muokattu 22.02.2011 21:24:22) | |
|
Pysyn kannassani :)
Jos resistanssi kasvaa kohti ääretöntä (piuha poikki) niin teho vähenee.
Jos resistanssi pienenenee kohti nollaa (suprajohde) niin teho kasvaa kohti ääretöntä jolloin ahteri kärähtää.
U=RI eli I = U/R. P=UI. Tästä seuraa että P=U U/R
tästä seuraa: P= U^2/R.
Tuossa kun ruvetaan jakoviivan alla R pienentämään niin P eli teho pompsahtaa.
Tottakai reaalielämässä joku paikka korkkaa jos kiuas menee oikariin mutta jos ei korkkaa niin vähän aikaa on jossain tosi kuuma.
E:voihan tietty olla että suprajohdefysiikka ei ihan pelaa näiden normaalien sääntöjen mukaan. Voin yrittää selvittää mitä tapahtuu jos kiukaan vastukset vaihdetaan suprajohtaviin.
Shut Up 'n Play Yer Guitar |
 Boltsa
22.02.2011 21:27:47 (muokattu 22.02.2011 21:49:46) | |
|
mvirta: Pysyn kannassani :)
Jos resistanssi kasvaa kohti ääretöntä (piuha poikki) niin teho vähenee.
Jos resistanssi pienenenee kohti nollaa (suprajohde) niin teho kasvaa kohti ääretöntä jolloin ahteri kärähtää.
U=RI eli I = U/R. P=UI. Tästä seuraa että P=U U/R
tästä seuraa: P= U^2/R.
Tuossa kun ruvetaan jakoviivan alla R pienentämään niin P eli teho pompsahtaa.
Tottakai reaalielämässä joku paikka korkkaa jos kiuas menee oikariin mutta jos ei korkkaa niin vähän aikaa on jossain tosi kuuma.
E:voihan tietty olla että suprajohdefysiikka ei ihan pelaa näiden normaalien sääntöjen mukaan. Voin yrittää selvittää mitä tapahtuu jos kiukaan vastukset vaihdetaan suprajohtaviin.
Jos tehoa laskee vastuksen kautta, niin parempi kaava tässä tapauksessa olisi P=RI^2 (tai ZI^2) jolloin virta ja resistanssi (tai impedanssi) ovat vaihtelevia arvoja ja jännite vakio. Mitä vähemmän vastusta, sitä vähemmän tehoa (lämpöä) tarvitaan virran läpi puskemiseen.
Mikäs vastus se muuten sellainen olisi, joka olisi suprajohtava? Eikös suprajohtavuus ole häviötöntä, joten jos pilkkua viilaa niin se ei olisi vastus ollenkaan :)
Boltsa |
mvirta
22.02.2011 21:51:47 (muokattu 22.02.2011 22:07:42) | |
|
LesPaul70: Eikös se menisi pikemminkin niin päin että peffa jäisi kylmäksi? Ilman vastustahan sähkö menisi sukkana läpi kiukaasta ja jäisi muuntumatta vastuksessa lämpöenergiaksi.
Ahaa, näin tosiaan on.
Jos suprajohteen kriittistä virtaa ei ylitetä, niin se ei lämpiä. Mutta jos se ylittyy, kuten saunankiukaan kanssa tod näk kävisi, palautuu piuha suprajohtavuudesta normaalitilaan ja silloin peruskaavat taas pätevät.
E:pähkäilin kanssa tuota P=R I^2 -kaavaa mutta ajattelin että se ei ole niin havainnollinen. Tässähän jännitteen pysyessä vakiona ja R:n pienentyessä I kasvaa vastaavasti, mutta koska se vaikuttaa tehoon neliössä niin lopulta teho kuitenkin kasvaa, eikö niin? Tuosta voi äkkivilkaisulla saada vaikutelman että kun R:ää kasvatetaan niin tehokin kasvaa.
Shut Up 'n Play Yer Guitar |
|
Johan menee teoreettiseksi pohdinnaksi.
Fysikaalisessa mielessä homma menee kuitenkinkin näin: jotta sähkösauna saadaan lämpimäksi, tarvitaan tosiaankin tehoa, joka otetaan sähköverkosta. Sähköverkko toimii jännitelähteenä (siis U on vakio). Lämpö tuotetaan vastuksella, joka aiheuttaa tehohäviötä.
Jännitelähde toimii siten, että se tuottaa tietyn jännitteen piiriin, jossa on vastus. Vastus määrää kuinka paljon virtaa jännitelähteen täytyy piiriin työntää säilyttääkseen nimellisjännitteensä: U=R*I
Lämpövastus aiheuttaa piirissä tehohäviön, joka muuttuu lämmöksi. Tämä tehohäviö riippuu vastuksen resistanssista. Jos vastus korvataan suprajohteella, piiri on oikosulussa. Suprajohteella ei ole resistanssia, joten se ei aiheuta piiriin tehohäviötä eikä siis tuota lämpöä. Samalla kuitenkin jännitelähde yrittää virtaa lisäämällä säilyttää jännitetasonsa. Teoreettisesti virta kasvaa kohti ääretöntä, mutta tosimaailman piireissä on aina jossain kohtaa resistanssia joka alkaa lämmetä ja lopulta sulaa. Tätä varten piireissä on sulakkeita, jotka toimivat vikatilanteessa "heikoimpana lenkkinä" ja sulavat ensimmäisenä pelastaakseen piirin muut osat. Vaikka mikään osa ei sulaisikaan, ei sähköverkosta voida ottaa äärettömän suurta virtaa.
Kaiutin on monimutkaisempi laite kuin pelkkä yksinkertainen vastus. Kaiuttimen vaikutus piiriin riippuu vaihtovirran taajuudesta. Tätä ilmiötä kutsutaan impedanssiksi ja se koostuu kahdesta osasta: resistanssista ja reaktanssista. Matemaattisesti näiden kuvaamiseen käytetään kompleksilukuja. Käytännön helpottamiseksi kaiuttimille ilmoitetaan nimellisimpedanssi, joka on mitattu tietyllä taajuudella.
Se, kuinka suuren tehon vahvistin antaa minkäkin suuruista impedanssia vastaan riippuu laitteen toteutuksesta. Impedanssin pienentyessä liikaa ongelmaksi voi tulla laitteen virranantokyky, jolloin teho vähenee. Periaatteessa kyllä tehoa saadaan enemmän pienemmällä impedanssilla (vrt. P = U^2/R), mutta edellä mainitun Vox on ilmeisesti mitoitettu siten, että suurin teho saadaan 16 ohmin kuormalla. |
|
Okei, tästähän sukeutuikin oikein kiinnostava akateeminen debatti. Valitettavasti olen niin tyhmä, että ansiokkaista kirjoituksistanne huolimatta asia ei minulle kokonaan avautunut. Toisaalta Stephen Hawkinkin totesi, että monimutkaiset fysiikan ilmiöt vain edellyttävät korkeamman tason matematiikan hallitsemista eikä niiden ilmiöiden kuvaileminen kansantajuisesti ole mahdollista; tai asioiden yksinkertaistaminen muuttaa myös sen sisällön.
Ymmärsin kuitenkin etten ymmärrä tätä ilmiötä oikein ja etten voikaan ymmärtää ennen kuin perehdyn syvällisemmin sähkötekniikkaan ja matematiikkaan. Kiitokset teille yrityksestänne valaista asiaa tai siis valaisittekin.
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka. |
|
Kiitos selvennyksistänne. Käytännnössä siis pikku yöjunalle kannattaisi käyttää tuota optimaalisinta 16ohmin kaiutinkuormaa. Sillä ja herkällä kaiuttimella voisi saada sitten eniten desibelejä ja headroomia. |
|
martja2: Kiitos selvennyksistänne. Käytännnössä siis pikku yöjunalle kannattaisi käyttää tuota optimaalisinta 16ohmin kaiutinkuormaa. Sillä ja herkällä kaiuttimella voisi saada sitten eniten desibelejä ja headroomia.
Juuri noin. Saatiinpa taas bittiä liikkeelle.
Novation Remote SL, M-Audio Profire 610, Mackie Onyx Satellite, Win7 Pro, Reaper, Ableton Live. Mixing and monitoring gear. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
