| Aihe: Amerikanlepän viimeistely. | 1 |
|---|
|
Strato prjekti Korven Amerikkalepästä on pintakäsittelyn kannalta vaikeutunu.
Oon nyt kaks kerraa hionu vesipetsit ja PU lakan pois ja taas on paljas puu. Vaikka eka kitara niin haluan silti hienon.
Pitääkö filleroida? Mille karkeudelle asti hiottava ennen vesipetsiä? Hiotaanko petsin ja PU:n välissä?
Millä PU kerrosten väliset hionnat. Kostutanko paljaan puun ennen vesipetsiä että saan loputki syyt pystyyn vai käytänkö kenties tenua?
Tahtoisin läpikuultavan savunharmaan. Onko kokemusta Herdinin 59 mustasta PUOLET isommalla vesimäärällä kuin suositeltu?
Kiitos etukäteen.
-Aki- |
|
Ohjeet löytyy tuolta:
http://www.korpi-instruments.com/tuotteet_kirja.html
Have mercy maam! |
|
Tosiaan olis tarkotus tehdä tuo viikonloppuna eikä nyt just saa tuota kirjaa tänne. Mut kiitti vinkistä. Vois jossain vaihees kyllä hankkia tuon kirjan ku tulee jostain ylimääräsiä oravan nahkoja. |
 Gib_ber
18.02.2011 22:40:46 (muokattu 18.02.2011 22:41:54) | |
|
http://www.students.oamk.fi/~t7kete00/kuvat/pflygari4.jpg
Tuommosta jälkiä sain ite kesällä aikaseksi rokkenrolli flygariin, petsailulla ja sen jälkeen lakkailemalla paukkupulloilla.
Eli aluksi pohjalle laitoin mahdollisimman tummaa vihreä petsiä, joka kansi puolelta hiottiin teräsvillalla lähes kokonaan poies, niin edestä kuin takaa, mutta sivuilta petsiä ei hiottu ollenkaan pois. Itelläni tässä vaiheessa tuo teräsvilla melko mukavasti poisti kaikki koholle nousseet puunsyyt, eli niistä ei tarvinnut myöhemmissä vaiheissa juurikaan murehtia. :)
Seuraavassa vaiheessa petsasin koko rungon huomattavasti vaaleamalla petsillä, joka mukavasti antoi läpikuultavan pohjavärin rungolle, mutta myös samalla korosti voimakkaasti syvempiin syihin jääneitä tummempia kohtia. Tässä vaiheessa petsiä ei myöskään hiottu millään.
Petsailujen jälkeen ei mitään muuta kuin lakkat pintaan ja avot, koko homma oli sillä selvä. Itse petsailun suorittaa parissa tunnissa, lakkaamisen kanssa menee sitten hiukan kauemmin. Lakan laiton kanssa noudatin sitä periaatetta, että jokaisen lakkauksen jälkeen välihionta 1000-2000 vesihiomapaperilla, ja lopuksi sitten kiillotus.
Säröä ei voi koskaan olla liikaa. |
juike
19.02.2011 09:27:00 (muokattu 19.02.2011 09:27:49) | |
|
"Tahtoisin läpikuultavan savunharmaan. Onko kokemusta Herdinin 59 mustasta PUOLET isommalla vesimäärällä kuin suositeltu?"
Hei. Nuo Herdinin mustat vesipetsithän on "melko mustia" isompaankin vesimäärään laimennettuinakin, ja sävy riippuu todella paljon allaolevasta puustakin... Noita petsejähän voi myös sekoitella keskenään ja kannattaakin aina etsiä kokeilemalla sopivaa seosta (esim ruskean kanssa?).
Ja tosiaan kannattaa tehdä kokeiluja riittävästi hukkapaloihin ennenkuin vetelee petsiä kitaraan, voi ykkösellä-kitaraan -menetelmällä tulla hieman alkuperäisestä visiosta erilainen lopputulos... |
|
Voiko siis lisätä toista jauhetta jo valmiiksi aiemmin kiehautettuun seokseen. Vai meneekö se niin että molemmat värit kiehautetaan erikseen ja sit sekoitellaan myöhemmin.
Ehkä oli vähän ihme kysymys mutta tulee ehkä selvittää... |
 Jymi
19.02.2011 11:22:52 (muokattu 19.02.2011 11:24:33) | |
|
Varma tapa tehdä asia hyvin:
1. Kirkas lakka pohjalle. Voi vaatia useankin lakkauskerran kuivausten ja välihiontojen kanssa että tulee tasainen.
2. Priipetsillä väri hiotun lakan päälle. Petsisekoitus sellainen, että suurin osa aineesta ohennetta, ruokalusikallinen lakkaa ja tietenkin petsiä. Mielellään aika laiha seos niin voi kasvattaa väriä hissukseen. Väriä lisätään maltilla, ettei mene putsaushommiksi.
3. Petsin ollessa pinnassa varovaisesti vähän lakkaa päällä. 15min odotus ja kunnon kerros lakkaa, 15min toinen kerros, 15min, lakkaa jne. kunnes 4 kerrosta.
4. Loppuhionta ja kiillotus.
Tässä menetelmässä on sekin hyvä puoli, että jos väri ei onnistu, niin kaikkea lakkaa ei tarvitse hioa pois vaan riittää kun hioo pohjalakalle eli vaihtetta 1. ei tarvitse tehdä kuin kerran.
Niin jos oikeasti hyvän haluat tehdä, niin ota kunnolla aikaa eli viikonlopun urakoinnin kyllä melkein unohtaisin. |
|
Jymi: Varma tapa tehdä asia hyvin:
1. Kirkas lakka pohjalle. Voi vaatia useankin lakkauskerran kuivausten ja välihiontojen kanssa että tulee tasainen.
2. Priipetsillä väri hiotun lakan päälle. Petsisekoitus sellainen, että suurin osa aineesta ohennetta, ruokalusikallinen lakkaa ja tietenkin petsiä. Mielellään aika laiha seos niin voi kasvattaa väriä hissukseen. Väriä lisätään maltilla, ettei mene putsaushommiksi.
3. Petsin ollessa pinnassa varovaisesti vähän lakkaa päällä. 15min odotus ja kunnon kerros lakkaa, 15min toinen kerros, 15min, lakkaa jne. kunnes 4 kerrosta.
4. Loppuhionta ja kiillotus.
Tässä menetelmässä on sekin hyvä puoli, että jos väri ei onnistu, niin kaikkea lakkaa ei tarvitse hioa pois vaan riittää kun hioo pohjalakalle eli vaihtetta 1. ei tarvitse tehdä kuin kerran.
Niin jos oikeasti hyvän haluat tehdä, niin ota kunnolla aikaa eli viikonlopun urakoinnin kyllä melkein unohtaisin.
Kiitos ohjeesta taidan mennä tällä, koska tuo ruisku on itelle se luonnollisin.
Jos vielä kysyisin sen verran, että tuosta värillisen petsilakan seostuksesta..... Tarkotatko että esim. 50/50 PU ja ruiskuohenne ja siihen sekaan pieni määrä priipetsiä?
Nuo hionnat.... karkeusista en paljoa tiedä. Mihin asti hion ennen pohjalakkaa? entä väli- ja loppuhionta?
Kiitos vaivannäöstä. |
Jymi
19.02.2011 12:21:36 (muokattu 19.02.2011 12:26:22) | |
|
e0700719: Jos vielä kysyisin sen verran, että tuosta värillisen petsilakan seostuksesta..... Tarkotatko että esim. 50/50 PU ja ruiskuohenne ja siihen sekaan pieni määrä priipetsiä?
Ohennetta desin puotoista, PU lakkaa ruokalusikallinen sekaan sidosaineeksi ja petsiä pikkuisen. Sitten kokeilet testipalaan miltä näyttää ja vähän lisää petsiä jos on tarve. Oikean lopputuleman näät kun ruiskutat testipalaan kirkasta lakkaa petsin päälle.
Paras tulos tulee jos seos on niin laihaa, että väriä pitää ruiskuttaa usean kerran samaan paikkaan. Kannattaa kuitenkin suihkutella väriä maltilla, ettei mene pinta niin märäksi että pisaroituu. Silloin tulee rumaa jälkeä ja joutuu putsaamaan pinnan(ohenteella pyyhkimällä ja hieman hiontaakin vaati) ja värjäämään uudestaan.
Kun petsiä on pinnassa riittävästi, niin varovasti kirkasta lakkaa pintaa oikein ohuesti niin, että se sitoo petsin pintaa. Tässä vaiheessa lakka ei saa valua eli maltti taas. Sitten kun on sidoslakkaa pinnassa niini 15min kuivaus ja tohtii jo vetää lisälakaa taas reilummin.
Nuo hionnat.... karkeusista en paljoa tiedä. Mihin asti hion ennen pohjalakkaa? entä väli- ja loppuhionta?
Kiitos vaivannäöstä.
Välihionnat voi tehdä vaikka 400:lla vesihiomapaperilla märkänä. Paperin kasteluveteen hieman fairya joukkoon, niin ei tukkeudu paperi.
Loppuhiontaa lähtisin tekemään esim. 800:lla vesihiomapaperilla ja johonkin 2000:een asti olisi hyvä hioa ennen kiillotusta. Ja fairyvesi loppuhionnassakin käyttöön. |
|
Jymi: Ohennetta desin puotoista, PU lakkaa ruokalusikallinen sekaan sidosaineeksi ja petsiä pikkuisen. Sitten kokeilet testipalaan miltä näyttää ja vähän lisää petsiä jos on tarve. Oikean lopputuleman näät kun ruiskutat testipalaan kirkasta lakkaa petsin päälle.
Tarkoitatko siis ohennetta puoli desiä vai puolitoista?
Nämä ohjeet auttoivat kyllä tosi paljon. Luulen että teenki se noin ja ajan kanssa. Varmaan riittää hioa 320 asti ennen ekaa pohjalakkaa?
Tuohon tulee jotain maalauksia toiselta tyypiltä luultavasti pienellä pensselillä. Nämä on narmaan hyvä tehdä kirkkaiden lakkojen väliin hionnan jälkeen. Minkälaista maalia sen taiteilijan kannattais käyttää kn lakkana käytän pu:ta |
Jymi
20.02.2011 02:05:41 | |
|
e0700719: Tarkoitatko siis ohennetta puoli desiä vai puolitoista?
Desi tai kaksi. Sen mukaan miten paljon tarvitset sitä petsiliuosta. Mielummin tekee riittävästi eli niin, ettei tarvitse uutta alkaa sekoittelemaan.
Nämä ohjeet auttoivat kyllä tosi paljon. Luulen että teenki se noin ja ajan kanssa. Varmaan riittää hioa 320 asti ennen ekaa pohjalakkaa?
Puuta ilmeisesti tarkoitat ? Riittää oikein hyvin. Muista karvojen poisto eli kastelu, kuivatus ja siellä hienolla paperilla (320 tms.) kevyt pyyhkäisy ennen lakkausta.
Tuohon tulee jotain maalauksia toiselta tyypiltä luultavasti pienellä pensselillä. Nämä on narmaan hyvä tehdä kirkkaiden lakkojen väliin hionnan jälkeen. Minkälaista maalia sen taiteilijan kannattais käyttää kn lakkana käytän pu:ta
joo kirkkaiden lakkojen väliin. En tiedä noista maaleista kovin paljoa, mutta silloin ainakin toimii, jos maalissa on sama ohenne kuin PU lakassa. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
